Yliopistojen kandi- ja maisteriohjelmat

Vierailija kirjoitti:

Kai ruotsinkieliset pääsee edelleen alemmilla pisterajoilla sisään?

Aallossa tai TKK:lla ei ole koskaan ollut ruotsinkielisille omia pisterajoja, vaan pisterajat täsmälleen samat sekä suomen- että ruotsinkielisille.

14

Vierailija kirjoitti:

Suomessa niin iso osa ihmisistä pääsee yliopistoon, että väistämättä taso on surkea.

Tämäpä mielenkiintoista. Meillä sentään monelle linjalle on pääsykokeet. Joissakin muissa maissa yliopistoon pääsevät kaikki, mutta karsinta tapahtuu opintojen edetessä. Tätä tapaa jotkut haikailevat Suomeenkin. Miksi ihmeessä, jos kerran jo nyt liian moni pääsee sisälle?

Vierailija kirjoitti:

Paljonko vuosittain valmistuu suomalaisia dippainssejä? Entä kuinka paljon valmistuu kv-ohjeista diplomi-insinöörejä? Moniko ulkomailta tulleista jää Suomeen töihin? Pitkittääkö tämä lamaa?

Aallon ulkomaalaiset opiskelijat eivät pitkitä lamaa. Se ainakin on varmaa.

Ulkomaalaisten kouluttaminen kahdessa vuodessa  on selvästi tehokkaampi tapa tuottaa työntekijöitä vientiteollisuuteen kuin suomalaisen kasvattaminen kehdosta diplomi-insinööriksi. Suomalaisella opiskelijalla voi mennä pelkkiin yliopisto-opintoihin 7-8 vuotta, kun ulkomaalainen valmistuu diplomi-insinööriksi 2-3 vuodessa. Ulkomaalaiset opiskelijat myös valitaan niin, ettemme ota sellaista, jonka valmistuminen ja työllistyminen epäilyttää.

Ulkomaalaisista Suomeen jäävät ne, joille tarjotaan heti tarjotaan työpaikka tai tohtorikoulutuspaikka. Sosiaaliturvalla makaamaan ja työttömyyttä voivottelemaan he eivät yleensä jää. Ulkomaalaiset perustavat myös suhteessa enemmän yrityksiä valmistumisensa jälkeen kuin suomalaiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljonko vuosittain valmistuu suomalaisia dippainssejä? Entä kuinka paljon valmistuu kv-ohjeista diplomi-insinöörejä? Moniko ulkomailta tulleista jää Suomeen töihin? Pitkittääkö tämä lamaa?

Aallon ulkomaalaiset opiskelijat eivät pitkitä lamaa. Se ainakin on varmaa.

Ulkomaalaisten kouluttaminen kahdessa vuodessa  on selvästi tehokkaampi tapa tuottaa työntekijöitä vientiteollisuuteen kuin suomalaisen kasvattaminen kehdosta diplomi-insinööriksi. Suomalaisella opiskelijalla voi mennä pelkkiin yliopisto-opintoihin 7-8 vuotta, kun ulkomaalainen valmistuu diplomi-insinööriksi 2-3 vuodessa. Ulkomaalaiset opiskelijat myös valitaan niin, ettemme ota sellaista, jonka valmistuminen ja työllistyminen epäilyttää.

Ulkomaalaisista Suomeen jäävät ne, joille tarjotaan heti tarjotaan työpaikka tai tohtorikoulutuspaikka. Sosiaaliturvalla makaamaan ja työttömyyttä voivottelemaan he eivät yleensä jää. Ulkomaalaiset perustavat myös suhteessa enemmän yrityksiä valmistumisensa jälkeen kuin suomalaiset.

Missä koulutusohjelmassa on tuo tilanne? IT puolella?

Vierailija kirjoitti:

Paljonko vuosittain valmistuu suomalaisia dippainssejä? Entä kuinka paljon valmistuu kv-ohjeista diplomi-insinöörejä? Moniko ulkomailta tulleista jää Suomeen töihin? Pitkittääkö tämä lamaa?

Olen lukenut VTT:n tutkimuksen, jossa Suomessa koulutuksensa saaneet ulkomaalaiset ovat parasta A-luokkaa veronmaksajina Suomelle. Yksi Suomessa koulutettu ulkomaalainen tuo työuransa aikana jopa 200 000 euron nettohyödyn valtiolle!

Suomella ei todellakaan ole nykyisessä taloustilanteessa varaa kieltäytyä tuollaisesta nettohyödystä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa niin iso osa ihmisistä pääsee yliopistoon, että väistämättä taso on surkea.

Tämäpä mielenkiintoista. Meillä sentään monelle linjalle on pääsykokeet. Joissakin muissa maissa yliopistoon pääsevät kaikki, mutta karsinta tapahtuu opintojen edetessä. Tätä tapaa jotkut haikailevat Suomeenkin. Miksi ihmeessä, jos kerran jo nyt liian moni pääsee sisälle?

Pääsykoe ei lisää esimerkiksi pitkän matematiikan ja fysiikan hyvin kirjoittaneiden suomalaisten määrää. Sen sijaan maisterihaussa voimme poimia pienen mutta merkittävän määrän ulkomaalaisia, jotka ovat jo menestyneet kandiopinnoissa ja ammatissa omassa maassaan. 

Saahan sitä haikailla vaikka mitä. Hallituksen politiikka on juuri päinvastaista kuin mainittu ranskalainen järjestelmä, eli tehostetaan opiskelijavalintaa ja pyritään vähentämään alan vaihtoa kesken opintojen.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljonko vuosittain valmistuu suomalaisia dippainssejä? Entä kuinka paljon valmistuu kv-ohjeista diplomi-insinöörejä? Moniko ulkomailta tulleista jää Suomeen töihin? Pitkittääkö tämä lamaa?

Olen lukenut VTT:n tutkimuksen, jossa Suomessa koulutuksensa saaneet ulkomaalaiset ovat parasta A-luokkaa veronmaksajina Suomelle. Yksi Suomessa koulutettu ulkomaalainen tuo työuransa aikana jopa 200 000 euron nettohyödyn valtiolle!

Suomella ei todellakaan ole nykyisessä taloustilanteessa varaa kieltäytyä tuollaisesta nettohyödystä!

Mitään hyötyä ei tule, jos ei ole töitä. Sen sijaan rahaa kuluu kouluttamiseen, tänne tulevat eivät usein puhu englantia äidinkielenään vaan vahvasti murtaen oman maansa aksentilla. Olen ihan pulassa intialaisen IT tuen kanssa, en saa mitään selvää siitä "englannista". Onneksi yhtiön ohjelmat yleensä toimivat.

Nyt kun tulee sähköiset yo-kokeet, niin suomalaisten matematiikan taidot kääntyvät rajuun nousuun. Cas-laskennan avulla suomalaiset pärjää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljonko vuosittain valmistuu suomalaisia dippainssejä? Entä kuinka paljon valmistuu kv-ohjeista diplomi-insinöörejä? Moniko ulkomailta tulleista jää Suomeen töihin? Pitkittääkö tämä lamaa?

Aallon ulkomaalaiset opiskelijat eivät pitkitä lamaa. Se ainakin on varmaa.

Ulkomaalaisten kouluttaminen kahdessa vuodessa  on selvästi tehokkaampi tapa tuottaa työntekijöitä vientiteollisuuteen kuin suomalaisen kasvattaminen kehdosta diplomi-insinööriksi. Suomalaisella opiskelijalla voi mennä pelkkiin yliopisto-opintoihin 7-8 vuotta, kun ulkomaalainen valmistuu diplomi-insinööriksi 2-3 vuodessa. Ulkomaalaiset opiskelijat myös valitaan niin, ettemme ota sellaista, jonka valmistuminen ja työllistyminen epäilyttää.

Ulkomaalaisista Suomeen jäävät ne, joille tarjotaan heti tarjotaan työpaikka tai tohtorikoulutuspaikka. Sosiaaliturvalla makaamaan ja työttömyyttä voivottelemaan he eivät yleensä jää. Ulkomaalaiset perustavat myös suhteessa enemmän yrityksiä valmistumisensa jälkeen kuin suomalaiset.

Tokihan on ymmärrettävää että jos ihminen kerran on tippunut työelämästä työttömäksi yli 6kk ajaksi niin ihminen on täysin kelvoton vientiteollisuuden vaativiin töihin tai edes jatkokoulutukseen, joten ainoat vaihtoehdot on aloittaa nollapisteestä eli vastasyntyneestä tai sitten kouluttaa ulkomaalaisia.

Vierailija kirjoitti:

Paljonko vuosittain valmistuu suomalaisia dippainssejä? Entä kuinka paljon valmistuu kv-ohjeista diplomi-insinöörejä? Moniko ulkomailta tulleista jää Suomeen töihin? Pitkittääkö tämä lamaa?

Suomalaisille valmistuville dippainsseille on eduksi suuri ulkkisten määrä teknisten yliopistojen maisteriopinnoissa. Työllistymismahdollisuudet paranevat tulevaisuudessa kun suomenkielisistä dippainsseistä tulee pulaa. Ulkomaalaiset ani harvoin opettelevat suomea. Se karsii heidät heti virkamiesviroista joissa pitää olla virkamieskielitaito suomessa ja ruotsissa. Lisäksi kotimaisia kieliä taitamaton ei voi olla esimerkiksi esimiestehtävissä joissa vaaditaan suomen työlainsäädännön ja työturvallisuusmääräysten osaamista. Aika vaikea on kainuulaista koneistaja-Kakea mennä englanninkielisen neuvomaan. Kotimaan asiakkaiden ja alihankkijoidan kanssa on neuvottelut, tekniset erittelyt, hankintamääräykset ja sopparit on osattava tehdä suomeksi. Oletko huomannut että yhä useampi työpaikkailmoitus onkin suomeksi ja yhä usemmassa työpaikkailmoituksessa on vaatimuksena suomen kielen taito. Muissa pohjoismaissa, esim. Norjassa on poikkeuksetta ehtona maan äidinkielen taito. Suomessa ei juuri koodaamisen lisäksi ole tehtäviä joissa kielitaidoton voi dippainssi voi tehdä uran.

Katselen juuri teknisen yliopistoni maisterivaiheen erään kurssin osallistujalistaa; Hassan, Juli, Hannele, Björnar, Yuri, Hannes, Miri, Monica, Riku, Yuqian, ... yli puolet heistä on sukunimestä päätellen ulkkareita, mikä on aivan tavallista maisterikursseilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa niin iso osa ihmisistä pääsee yliopistoon, että väistämättä taso on surkea.

Tämäpä mielenkiintoista. Meillä sentään monelle linjalle on pääsykokeet. Joissakin muissa maissa yliopistoon pääsevät kaikki, mutta karsinta tapahtuu opintojen edetessä. Tätä tapaa jotkut haikailevat Suomeenkin. Miksi ihmeessä, jos kerran jo nyt liian moni pääsee sisälle?

Olen ollut vuoden vaihto-opiskelijana maassa, jossa kaikki ylioppilastutkinnon suorittaneet pääsivät opiskelemaan haluamaansa alaa yliopistoihin (joillakin suosituilla aloilla oli lisävaatimuksena määrätyn aineen ylioppilaskoe, mutta pelkkä hyväksytty arvosana riitti). Jos kuitenkin reputti kolmeen kertaan saman kurssin tentin, joutui ulos yliopistosta.

Vuoden aikana näin systeemissä paljon ongelmia. Joillakin suosituilla aloilla, esim. lääketiede, kurssit olivat tupaten täynnä ja opetuksen laatu kärsi esim. käytännön toimenpiteiden harjoittelussa. Toisilla aloilla taas opiskelijoiden opinnot viivästyivät esim. puoli vuotta, kun piti odottaa opiskeluun kuuluvaa pakollista harjoittelupaikkaa. Vastavalmistuneista lääkäreistä oli suuri ylitarjonta. Käytännössä he työskentelivät valmistumisen jälkeen 1-2 vuotta jossain palkatta niin, että saivat kerättyä työkokemusta ja pystyivät sen jälkeen kilpailemaan normaaleista työpaikoista.

Oma alani ei ollut kaikkein suosituimpien joukossa. Se taas näkyi niin, että opiskelijoiden taso oli selvästi huonompi kuin omassa koulutusohjelmassani Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljonko vuosittain valmistuu suomalaisia dippainssejä? Entä kuinka paljon valmistuu kv-ohjeista diplomi-insinöörejä? Moniko ulkomailta tulleista jää Suomeen töihin? Pitkittääkö tämä lamaa?

Valitettavasti minulla ei ole tästä tilastoja enkä nyt ehdi etsiä niitä. Omassa koulutusohjelmassani noin puolet DI:ksi valmistuneista on ulkomailta maisteriohjelmaan tulleita ja puolet suomalaisia, joista suurin osa on siis tehnyt meillä jo kandiopinnot. Kyllä osa ulkkareista jää Suomeen töhin. Huomattavasti useampikin haluaisi, mutta työnantajat eivät halua palkata sellaista, joka ei osaa suomea. Tässä olisi minusta selvästi parantamisen varaa eli esim. jokin vuoden harjoitteluohjelma, jossa opiskeltaisiin työnteon ohella intensiivisesti suomea. Näin saataisiin Suomessa opiskelleista selvästi enemmän hyötyä tänne.

Eli siis aaltoon otetaan johonkin ohjelmiin selkeästi enemmän ulkomaisia maisteriopiskelijoita jos valmistuvissa määrät on puolet ja puolet mutta kandivaiheessa suurempi osa on suomalaisia opiskelijoita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljonko vuosittain valmistuu suomalaisia dippainssejä? Entä kuinka paljon valmistuu kv-ohjeista diplomi-insinöörejä? Moniko ulkomailta tulleista jää Suomeen töihin? Pitkittääkö tämä lamaa?

Aallon ulkomaalaiset opiskelijat eivät pitkitä lamaa. Se ainakin on varmaa.

Ulkomaalaisten kouluttaminen kahdessa vuodessa  on selvästi tehokkaampi tapa tuottaa työntekijöitä vientiteollisuuteen kuin suomalaisen kasvattaminen kehdosta diplomi-insinööriksi. Suomalaisella opiskelijalla voi mennä pelkkiin yliopisto-opintoihin 7-8 vuotta, kun ulkomaalainen valmistuu diplomi-insinööriksi 2-3 vuodessa. Ulkomaalaiset opiskelijat myös valitaan niin, ettemme ota sellaista, jonka valmistuminen ja työllistyminen epäilyttää.

Ulkomaalaisista Suomeen jäävät ne, joille tarjotaan heti tarjotaan työpaikka tai tohtorikoulutuspaikka. Sosiaaliturvalla makaamaan ja työttömyyttä voivottelemaan he eivät yleensä jää. Ulkomaalaiset perustavat myös suhteessa enemmän yrityksiä valmistumisensa jälkeen kuin suomalaiset.

Eurooppalaiset ulkomaalaiset tekevät dippatyönsä uusein Aalto yliopistossa, esimerkiksi tutkimuslaboratoriossa. Työt ovat hyvin rajattuja koska heillä ei ole sellaisia valmiuksia asioiden itsenäiseen selvittämiseen laboratorion ulkopuolelta kuin suomenkielisillä opiskelijoilla. He tekevät työnsä ja palaavat kotiyliopistoonsa hyväksyttämään opintonsa.

Euroopan ulkopuolelta (Kiina, Nepal, ..) tulevat tekevät diplomityön vastaavasti ja lisäksi hyväksyttävät maisterivaiheen opinnot Suomessa ja saavat täältä tutkinnon. He usein siirtyvät muualle englanninkieliseen Eurooppaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljonko vuosittain valmistuu suomalaisia dippainssejä? Entä kuinka paljon valmistuu kv-ohjeista diplomi-insinöörejä? Moniko ulkomailta tulleista jää Suomeen töihin? Pitkittääkö tämä lamaa?

Valitettavasti minulla ei ole tästä tilastoja enkä nyt ehdi etsiä niitä. Omassa koulutusohjelmassani noin puolet DI:ksi valmistuneista on ulkomailta maisteriohjelmaan tulleita ja puolet suomalaisia, joista suurin osa on siis tehnyt meillä jo kandiopinnot. Kyllä osa ulkkareista jää Suomeen töhin. Huomattavasti useampikin haluaisi, mutta työnantajat eivät halua palkata sellaista, joka ei osaa suomea. Tässä olisi minusta selvästi parantamisen varaa eli esim. jokin vuoden harjoitteluohjelma, jossa opiskeltaisiin työnteon ohella intensiivisesti suomea. Näin saataisiin Suomessa opiskelleista selvästi enemmän hyötyä tänne.

Eli siis aaltoon otetaan johonkin ohjelmiin selkeästi enemmän ulkomaisia maisteriopiskelijoita jos valmistuvissa määrät on puolet ja puolet mutta kandivaiheessa suurempi osa on suomalaisia opiskelijoita.

Joo, kyllä ainakin minun tuntemissani maisteriohjelmassa suurin osa valituista on ulkomaalaisia. Minulla ei ole mitään tilastoja, mutta ihan näppituntumalta heittäisin sellaisen arvion, että ainakin 80 % maisteriohjelmaan valituista on ulkomailta. Toisaalta niin on suurin osa hakijoistakin. Lisäksi suurin osa suomalaisista hakijoista on amk-tutkinnon suorittaneita. Kuten jo aikaisemmin kerroin, kokemus on osoittanut, että heistä kannattaa valita vain parhaat, koska muut eivät meillä pärjää. Meille voi hakea myös suomalainen, joka on suorittanut kanditutkinnon toisessa suomalaisessa yliopistossa tai Aallossa sellaissa kandiohjelmassa, josta ei voi jatkaa suoraan meidän maisteriohjelmaan. Näitä hakijoita on kuitenkin tosi vähän.

14

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valmistaa paremmin jatko-opintoihin ja työelämään. Lisäksi yliopistot saavat kovatasoisia opiskelijoita ulkomailta.

Kovatasoisia? Jotka haluavat Suomen kovatasoisiin yliopistoihin? Kovatasoisella englanninkielen taidoillaan?

Suomalaiset ovat parempia englanninnin kielessä oman kokemukseni mukaan ainakin usein muualta Euroopasta, Aasiasta ja Afrikasta tulevat eivät usein osaa englantia hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljonko vuosittain valmistuu suomalaisia dippainssejä? Entä kuinka paljon valmistuu kv-ohjeista diplomi-insinöörejä? Moniko ulkomailta tulleista jää Suomeen töihin? Pitkittääkö tämä lamaa?

Valitettavasti minulla ei ole tästä tilastoja enkä nyt ehdi etsiä niitä. Omassa koulutusohjelmassani noin puolet DI:ksi valmistuneista on ulkomailta maisteriohjelmaan tulleita ja puolet suomalaisia, joista suurin osa on siis tehnyt meillä jo kandiopinnot. Kyllä osa ulkkareista jää Suomeen töhin. Huomattavasti useampikin haluaisi, mutta työnantajat eivät halua palkata sellaista, joka ei osaa suomea. Tässä olisi minusta selvästi parantamisen varaa eli esim. jokin vuoden harjoitteluohjelma, jossa opiskeltaisiin työnteon ohella intensiivisesti suomea. Näin saataisiin Suomessa opiskelleista selvästi enemmän hyötyä tänne.

Eli siis aaltoon otetaan johonkin ohjelmiin selkeästi enemmän ulkomaisia maisteriopiskelijoita jos valmistuvissa määrät on puolet ja puolet mutta kandivaiheessa suurempi osa on suomalaisia opiskelijoita.

Joo, kyllä ainakin minun tuntemissani maisteriohjelmassa suurin osa valituista on ulkomaalaisia. Minulla ei ole mitään tilastoja, mutta ihan näppituntumalta heittäisin sellaisen arvion, että ainakin 80 % maisteriohjelmaan valituista on ulkomailta. Toisaalta niin on suurin osa hakijoistakin. Lisäksi suurin osa suomalaisista hakijoista on amk-tutkinnon suorittaneita. Kuten jo aikaisemmin kerroin, kokemus on osoittanut, että heistä kannattaa valita vain parhaat, koska muut eivät meillä pärjää. Meille voi hakea myös suomalainen, joka on suorittanut kanditutkinnon toisessa suomalaisessa yliopistossa tai Aallossa sellaissa kandiohjelmassa, josta ei voi jatkaa suoraan meidän maisteriohjelmaan. Näitä hakijoita on kuitenkin tosi vähän.

14

Amk:ssa osa ulkomaalaisista opiskelijoista ei pääse edes helppoja kursseja läpi puutteellisen kielitaidon tai muiden taitojen vuoksi. Kuitenkin useilla heistä löytyy kandintutkinto joka on suoritettu kotimaassa.

Mielenkiintoinen keskustelu. Mitenköhän on käynyt suomalaisten valmistuvien diplomi-insinöörien ja aloittavien teekkarien lukumäärille Aallossa/TKK:lla viimeisen 30-vuoden aikana? Omat kaverini alalta ovat työllistyneet todella hyvin, vaikka opinnot eivät aina niin erinomaisesti sujuneetkaan. Suuri osa heistä on nykyään vaativissa asiantuntijatehtävissä, johtajina tai yrittäjinä. Myös alaa vaihtaneet ovat työllistyneet hyvin.

Vierailija kirjoitti:

..., tänne tulevat eivät usein puhu englantia äidinkielenään vaan vahvasti murtaen oman maansa aksentilla. Olen ihan pulassa intialaisen IT tuen kanssa, en saa mitään selvää siitä "englannista". Onneksi yhtiön ohjelmat yleensä toimivat.

Asiakkaana saat toki valittaa palvelusta, jos palvelijan aksentti ei ole mieleen, mutta entä kun pomosi tai tärkeimmät kollegasi puhuvat samalla aksentilla? Silloin joudut valittamisen sijaan laajentamaan omaa kielitaitoasi.   

Puhelintukeen en ole vuosiin viitsinyt soittaa, mutta intialainen insinööri asensi tänä viikonloppuna langattoman verkon, jota nyt testailen, jotta toimii maanantaina. Suomalaiselta en olisi kannattanut edes pyytää. Siinä se suurin ero.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljonko vuosittain valmistuu suomalaisia dippainssejä? Entä kuinka paljon valmistuu kv-ohjeista diplomi-insinöörejä? Moniko ulkomailta tulleista jää Suomeen töihin? Pitkittääkö tämä lamaa?

Valitettavasti minulla ei ole tästä tilastoja enkä nyt ehdi etsiä niitä. Omassa koulutusohjelmassani noin puolet DI:ksi valmistuneista on ulkomailta maisteriohjelmaan tulleita ja puolet suomalaisia, joista suurin osa on siis tehnyt meillä jo kandiopinnot. Kyllä osa ulkkareista jää Suomeen töhin. Huomattavasti useampikin haluaisi, mutta työnantajat eivät halua palkata sellaista, joka ei osaa suomea. Tässä olisi minusta selvästi parantamisen varaa eli esim. jokin vuoden harjoitteluohjelma, jossa opiskeltaisiin työnteon ohella intensiivisesti suomea. Näin saataisiin Suomessa opiskelleista selvästi enemmän hyötyä tänne.

Eli siis aaltoon otetaan johonkin ohjelmiin selkeästi enemmän ulkomaisia maisteriopiskelijoita jos valmistuvissa määrät on puolet ja puolet mutta kandivaiheessa suurempi osa on suomalaisia opiskelijoita.

Joo, kyllä ainakin minun tuntemissani maisteriohjelmassa suurin osa valituista on ulkomaalaisia. Minulla ei ole mitään tilastoja, mutta ihan näppituntumalta heittäisin sellaisen arvion, että ainakin 80 % maisteriohjelmaan valituista on ulkomailta. Toisaalta niin on suurin osa hakijoistakin. Lisäksi suurin osa suomalaisista hakijoista on amk-tutkinnon suorittaneita. Kuten jo aikaisemmin kerroin, kokemus on osoittanut, että heistä kannattaa valita vain parhaat, koska muut eivät meillä pärjää. Meille voi hakea myös suomalainen, joka on suorittanut kanditutkinnon toisessa suomalaisessa yliopistossa tai Aallossa sellaissa kandiohjelmassa, josta ei voi jatkaa suoraan meidän maisteriohjelmaan. Näitä hakijoita on kuitenkin tosi vähän.

14

Amk:ssa osa ulkomaalaisista opiskelijoista ei pääse edes helppoja kursseja läpi puutteellisen kielitaidon tai muiden taitojen vuoksi. Kuitenkin useilla heistä löytyy kandintutkinto joka on suoritettu kotimaassa.

Kuten aikaisemmin kerroin, meillä on tarkka seula siitä, missä yliopistossa kanditutkinnon suorittaneita valitaan. Lisäksi hakijoilta toki vaaditaan tarpeeksi hyvin suoritettu englannin koe (TOEFL tai vastaava). Ei meillä ulkomaalaisten opiskelijoiden englannin taito ole yleensä ongelma. Toki monilla heistä on voimakas aksentti, mutta aika nopeasti sitä oppii ymmärtämään. Muistan kyllä, että aluksi en ymmärtänyt kiinalaisten opiskelijoiden puheesta mitään, mutta nykyisin käännän sujuvasti heidän ällänsä ja ässänsä päässäni ihan automaattisesti oikeiksi äänteiksi.

14

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

..., tänne tulevat eivät usein puhu englantia äidinkielenään vaan vahvasti murtaen oman maansa aksentilla. Olen ihan pulassa intialaisen IT tuen kanssa, en saa mitään selvää siitä "englannista". Onneksi yhtiön ohjelmat yleensä toimivat.

Asiakkaana saat toki valittaa palvelusta, jos palvelijan aksentti ei ole mieleen, mutta entä kun pomosi tai tärkeimmät kollegasi puhuvat samalla aksentilla? Silloin joudut valittamisen sijaan laajentamaan omaa kielitaitoasi.   

Puhelintukeen en ole vuosiin viitsinyt soittaa, mutta intialainen insinööri asensi tänä viikonloppuna langattoman verkon, jota nyt testailen, jotta toimii maanantaina. Suomalaiselta en olisi kannattanut edes pyytää. Siinä se suurin ero.  

Ilmaiseksiko hommia teetät vai mikä se todellinen ero on? Kyllä meillä aikanaan ihan kaikki asiantuntijat alkuperämaasta riippumatta teki keikkaa viikonloppuisin tai öisin. Eipä noita tärkeitä palveluita muina aikoina voinutkaan ottaa alas laiteasennuksia tai päivityksiä varten.