Jäi vaivaamaan: Onko täällä paljonkin äitejä jotka hyväksyy isomman lapsen hoitoonviemisen
kun vauva syntyy? Itse en kertakaikkiaan tajua miksi hoitopaikat viedään niitä tarvitsevilta. Yleensä hoitopaikka saadaan vielä " pilkkahintaan" kun äitiyslomalla ei ole tuloja, JÄRKYTTÄVÄÄ!
Kommentit (78)
Ai. Siitäkö se onkin kiinni, että ollaan kateellisia kaksosten vanhemmille? Ihan totta?! Enpä olisi uskonut, että kukaan voi olla kateellinen monikkovanhemmille... ;-)
voi viedä toista vauvoistaan hoitoon hetkeksi.
Että siksi eivät nekään saa viedä leikki-ikäistään hoitoon, jotka ovat vauvan kanssa kotona.
Joten kaksosten äiti on kade ja haluaa oman tilanteensa takia kieltää sen mahdollisuuden kaikilta.
*hakee rautalankaa tahvolle*
Kummalle kaksosten äidille viestisi oli tarkoitettu (43. vai 44.), kun en kummastakaan viestistä löydä kuvaamiasi asioita...?
-Se tahvo-
Masennusta en hyväksy syyksi edelleenkään. Psykoosi tai muu vakavampi on ihan eri asia, mutta joskus se vaan on oikeesti ryhdistäydyttävä ja hoidettava asia muuten kuin lapset vaan hoitoon viemällä. Äitikö paranee masennuksestaan möllöttämällä kotona yksin koko päivän?
AP vaan jatkaa
Vierailija:
Masennusta en hyväksy syyksi edelleenkään. Psykoosi tai muu vakavampi on ihan eri asia, mutta joskus se vaan on oikeesti ryhdistäydyttävä ja hoidettava asia muuten kuin lapset vaan hoitoon viemällä. Äitikö paranee masennuksestaan möllöttämällä kotona yksin koko päivän?
AP vaan jatkaa
äs pienemmällä ettet enää enemmän itteäs nolaa.
Vierailija:
Siksi halusinkin tehdä aloitteen :) Jos juuri luettelemasi kolme syytä tulevat esiin, en usko yhteenkään niistä. :)
Olen itsekin ollut masentunut toisen lapsen syntymän jälkeen, mutta ei olisi tullut mieleenkään viedä isompaa sen vuoksi hoitoon. Kyllä äidin pitää sen verran persnahastaan repiä että jaksaa lapsensa hoitaa. Minusta tuntuu että joillakin on vaan mukavuudenhalua hettää isompi ja ehkä se vaativampi hoitoon ja oleilla vauvan kanssa kaksin tehden mitä huvittaa... Mut ei se elämä mene niin. Hoitakaa lapsenne jos niitä teette.
Kun OIKEASTI MASENTUNUT ei jaksaisi edes sängystä nousta, niin millä helvetillä sitä jaksaa lapsensa hoitaa.
Jumalauta, on taas typerää sakkia...
Ja olen oikeasti ollut itsekin väsynyt ja monenekaan aamuna en olisi joskus jaksanut sängystä nousta. Ehkä en ollut niiiiin masentunut, mutta tiukkaa teki pitkään. Pitäisikö nyt sitten pyörtää puheensa ja jakaa vielä masennus ja vakava masennus? Baby blues tai väsymys ei ole syy hoitoonviennille mielestäni, anteeksi vaan. Auttaisiko kotiapu vastaavassa tilanteessa? En yhäkään myönnä että lasten hoitoonvienti olisi ratkaisu. Masentuneenhan pitää saada jotain sisältöä päiviin ja jos lapset menee hoitoon, on vara vetää vaan se peitto korville ja olla rauhassa masentunut. Olenko todella ihan hakoteillä?? En usko. ap
Minun ei siis tarvitse muiden ratkaisuja hyväksyjä. Kullakin varmaan syynsä.
nauttikoot kotona olosta. Anna meidän muiden päättää omasta puolestamme.
No ei se mitään ap, siten paljastat, että olet tehtaillut suurimman osan kommenteista itse.
Huono provo.
JO alussa myönsin että tarkoitus oli saada keskustelua aikaiseksi. Aika vähiin jäi ne äidit, jotka hoitavat lapsensa kotona ja joukossa oli myös äitejä, jotka ihan VAAN mukavuussyistä hoidattavat lapsensa toisilla (masennus ei kuulu tuohon " ihan vaan mukavuussyistä" -osioon). Oli myös äitejä joilla todellinen tarve hoidolle. Mielenkiintoista. On välillä kirjoitettava provosoivastikin saadakseen viestejä takaisin. Yllättävän moni menetti hermonsa kokonaan. Hassua ;) Tällainen on av! olkaa hyvät!
Tämä äiti jatkaa illanviettoa juuri kotiutuneiden lastensa ja miehen kanssa. :)
Masennu on pahimmillaan psykoottistasoista. Toisinaan psykoosin kehittymisen mahdollisuus on suuri. Olisi todella vahingollista niin äidille kuin lapsellekin, mikäli tilanteeseen ei puututa ajoissa ja tehdä ehkäiseviä toimenpiteitä, jotta tilenne ei kehittyisi huonommaksi.
Minulla on kolme lasta, jotka ovat syntyneet neljän vuoden sisällä. Olen kaikki hoitanut kotona ja edelleen olen äitiyslomalla . Olen jaksanut ihan hyvin, vaikka ns. turvaverkkoakaan ei ole. Mutta se, että minä olen jaksanut, ei tarkoita, että muidenkin on jaksettava. Meidän ohmisten voimavarat ovat niin erilaiset ja olemme niin eri tavoin kuormitettuja. En ymmärrä, miksi on niin vaikea hyväksyä kanssaihmisen heikkoutta. Työni puolesta olen kohdannut paljon masentuneita ja MASENTUNEITA äitejä. Yksi vierailu todella masentuneen äidin kotona kyllä riittää. Yksinkertaisempikin ymmärtää, että lapsi on " pelastettava" päiväkotiin.
Vai heitteleekö ap irlkin vastaantulijoille kommentteja tyyliin: " ylipaino on laiskuutta" , " kotiäidit on loisia" ja " neekerit kotiinsa" JA ihmettelee/naureskelee sitten, kun saa vihaisia vastauksia? Hassua todellakin.
Sinun on hoidettava sairaanakin lapsesi oman periaatteesi mukaisesti. Ethän hyväksy masentuneenkaan äidin lapsen hoitoon viemistä ja masennus on sairaus:-) Kyllä nyt hymyilyttää aivoinvalidimaiseen kirjoittavan ap:n jutut.
Säälittää vaan, että sinun kaltaiset kasvattavat lapsiaan kotona, he kasvavat nimittäin kieroon kun on kaltaisesi rajoittunut äiti ohjaamassa. Tarha olisi parempi vaihtoehto lapsillesi, kokopäiväisesti ja äitiyslomankin ajaksi!
Täällä yksi, joka hyväksyy. Itse tulemme toimimaan juuri näin ja meillä on siihen omat syymme, kuten varmaan jokaisella!
Olen erittäin onnellinen äiti. Kaksivuotiaamme on tasapainoinen ja iloinen lapsi ja nyt kun toinen syntyy, haluan kasvattaa hänet samalla tavalla ihan alusta asti.
Voi kun nautin jo nyt ajatuksesta, että saamme vauvan kanssa olla vähintään 3 päivänä kahdestaankin. On kesä ja voimme liikkua vapaasti, levätä ja nukkua. Kun haen 2 vuotiaan tarhasta, teemme kaikkea mukavaa yhdessä perheenä, jaksan koska olen levännytkin hieman. En ole koskaan menettänyt hermojani esikoiselle enkä menetä nytkään kun satsaan tähän asiaan.
On väärin, että äidit sinnittelevät kotona marttyyreina vastasyntyneen ja esikoisen kanssa. Siitä ei ole iloa kenellekään. Muistan hyvin ensimmäiset kuukaudet, kuinka pökkyrässä sitä oli, ihan hormoneista sekaisin.
AP haluaa, että lapset kärsivät ja katsovat sivusta väsyneen äidin touhuja. Vai väitätkö, että pystyt vasta synnyttäneenä tarjoamaan esikoisellesikin saman viriketason, seuran ja yhdessäolon kuin tarha?" !?!?
Ap, olet hieman outo ja mielipiteesi ovat kärjistyneet. Olen huolissani, että kaltaisiasi äitejä on nykyisessä Suomessa. Olet kummallisella tavalla itsekäs ja haluat pitää ihmeellisiä kulisseja pystyssä. Varo, ne voivat yhtäkkiä romahtaa!
T: Sivistynyt uraäiti kauniista kodista onnellisen avioliiton keskeltä eli ei minultakaan mitään puutu:-)
Kuten mummoni opetti: Pitäkää jalat yhdessä, kun miehet lähestyy.
Ja kuten myöhemmin olen elämässä oppinut: Jättäkää antamatta pillua miehellenne, jos se lastenhoito kerran on niin helvetin ylivoimaista.
Vierailija:
On väärin, että äidit sinnittelevät kotona marttyyreina vastasyntyneen ja esikoisen kanssa. Siitä ei ole iloa kenellekään. Muistan hyvin ensimmäiset kuukaudet, kuinka pökkyrässä sitä oli, ihan hormoneista sekaisin.
AP haluaa, että lapset kärsivät ja katsovat sivusta väsyneen äidin touhuja. Vai väitätkö, että pystyt vasta synnyttäneenä tarjoamaan esikoisellesikin saman viriketason, seuran ja yhdessäolon kuin tarha?" !?!?
T: Sivistynyt uraäiti kauniista kodista onnellisen avioliiton keskeltä eli ei minultakaan mitään puutu:-)
Vierailija:
Huomattiin kyllä, että sinä puhut eri asiasta kuin muut.