Menin lukemaan John Jonesin luolaonnettomuudesta ja menetin yöuneni
Lyhyesti: Mies jäi jumiin todella ahtaaseen luolaan pää alaspäin. Häntä yritettiin pelastaa kaikin voimin, mutta oltuaan liian kauan ylösalaisin mies lopulta menehtyi. Ruumis jätettiin luolaan, koska sen hakeminen pois arvioitiin liian vaaralliseksi. Alueen suuaukko suljettiin betonilla, ettei kenellekään toiselle kävisi näin, ja että omaiset saisivat rauhan.
Tästä oli puhetta sukellusdokumenttia käsittelevässä dokumentissa. Menin sitten googlettamaan lisää ja ahdistuin aivan helvetisti. Ihan hirveä tapa kuolla. Pahin painajaiseni. En ole kahteen yöhön oikein nukkunut, kun olen ajatellut liikaa tätä.
Onko muita herkkiä, joilla menee helposti yöunet ja jotka alkavat miettiä kaikenlaisia asioita liian tarkasti? Miksihän sitä ei ikinä etukäteen tajua, ettei kannattaisi lukea ja miettiä. Onko teillä vaikeuksia tajuta omaa sietokykyä?
Kommentit (360)
Onhan tuommoiset kuolemat toki ikäviä, mutta kai nyt järkikin sanoo ettei noin kapeisiin onkaloihin kannata tunkeutua jos hädin tuskin mahtuu ryömimään eteenpäin. Eikö John tiennyt onkalon olevan umpinainen? En ymmärrä miten hän edes kuvitteli pääsevänsä sieltä pois, kun kerta meni pää edellä alaspäin viettävään onkaloon. Aika mahdotontahan sieltä olisi ollut peruuttaa pois "ylämäkeen" kun ei ole tilaa kääntyä.
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuommoiset kuolemat toki ikäviä, mutta kai nyt järkikin sanoo ettei noin kapeisiin onkaloihin kannata tunkeutua jos hädin tuskin mahtuu ryömimään eteenpäin. Eikö John tiennyt onkalon olevan umpinainen? En ymmärrä miten hän edes kuvitteli pääsevänsä sieltä pois, kun kerta meni pää edellä alaspäin viettävään onkaloon. Aika mahdotontahan sieltä olisi ollut peruuttaa pois "ylämäkeen" kun ei ole tilaa kääntyä.
Ei tiennyt. Kyseessä oli kartoittamaton osa luolastoa. Otti riskin joka kostautui.
Käyttäjä2492 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hirveä kohtalo oli myös Lisanne Froonilla ja Kris Kremersillä. Hollantilaistytöt oli Panamassa lomamatkalla ja olivat lyhyellä ja helpolla vaellusreitillä. Ilmeisesti poikkesivat reitiltä ja putosivat pystysuoraa seinämää alas. Muutaman kuukauden kuluttua tyttöjen katoamisesta tyttöjen reppu, puhelimet, kamera ja osa tyttöjen jäänteitä löytyi kilometrien päästä vaellusreitiltä, olivat ilmeisesti joen mukana kulkeutuneet. Lisannen jalasta selvisi että se oli murtunut luultavimmin putoamisen seurauksena. Puhelimilla oli yritetty soittaa hätänumeroon yli viikon ajan ennen kuin akku oli loppunut. Kamerasta löytyi kuvia tytöistä vaellusreitillä ja viimeisimmät kuvat oli outoja, olivat ilmeisesti yrittäneet pelotella viidakon eläimiä kameran salamavalolla. Lisäksi oli kuva jossa näkyy oksa jonka päähän on solmittu jotain punaista ja kuva jossa näkyy Krisin hiuksia.
Tytöt tai ainakin toinen tytöistä oli siis yli viikon elossa. Yrittivät joka päivä soittaa hätänumeroon, sulkivat aina soiton jälkeen puhelimen akkua säästäkseen. Tyttöjä alettiin heti etsiä kun eivät saapuneet panamalaisen oppaan luo (heillä oli sovittu retki oppaan kanssa) mutta etsinnöistä huolimatta heitä ei siis löydetty. Tyttöjen tarkka katoamispaikka ei ole tiedossa mutta heidän kulkemansa reitin läheisyydessä on pystysuoria seinämiä alas ja jos sellaisen reunalta putoaa niin ylös ei pääse mitenkään. Ja alueella on sen verran kasvillisuutta että reunaa ei useinkaan havaitse ennen kuin putoaa.
Netistä löytyy paljon juttuja ja tyttöjen viimeiset ottamat kuvat kun etsii nimillä Lisanne Froon ja Kris Kremers.
Tää oli kuumottava. Kun miettii miten kivuliaita ja tuskaisia heidän kuolemansa ja viime hetkensä ovat olleet ja miten vitusti ne on pelänny tuolla pimeässä. Kukaan ei tullut edes auttamaan. Ja syötiinkö heidät elävältä vai vasta kuoleman jälkeen?
Jep tää on paha. Ja kun todennäköisesti jompikumpi on kuitenkin kuollut ensin... toinen jäänyt odottamaan samaa kohtaloa.
Missä sanotaan että noi kadonneet tytöt syötiin? Ja kuka söi? Kannibaalit vai eläimet?
Tyttöjen kohdalla mielenkiintoista oli, että suurin osa pimeydessä otetuista tyhjistä kuvisa oli otettu yhtenä yönä 2-3 tunnin aikana yönä, kun olivat olleet jo yli viikon kateissa. Kenties kuulivat etsijöitä ja yrittivät salamalla kiinnittää huomiota itseensä? Puhelimet olivat jo sulkeutuneet.
Ja reppu, jossa nämä kaikki tavarat olivat siististi pakattuina, plus ihan käteistä rahaakin, löytyi yli 8 tunnin patikointimatkan päästä katoamisalueelta (ainakin Redditin mukaan). Ilmeisesti siistissä kunnossakin vielä?
Tiedättekö mistä Suomen vapaaehtoinen pelastuspalvelu sai alkunsa? Aivan järkyttävän surullinen tarina. Lapin Muoniossa 1963 leikki erämaan sylissä pihallaan viisivuotias lapsi. Äiti kotosalla ja isäkin lähellä kalassa. Niin vain silmä vältti ja lapsi pujahti pihasta metsän puolelle. Äiti huutaa lasta sisään. Ei tule. Isä etsii lähistöltä ja vähän kauempaa löytyy pienten kenkien jälkiä poispäin muta- ja hiekkapaikoista. Alkaa vanhempien hätääntyminen... Tapahtumat löytää netistä jokainen. Suuretsintä ja yhtä sun toista tapahtuu, ei niistä sen enempää. Päiviä myöhemmin lapsen siniraitainen pipo löytyy. Pimeällä kuullaan itkua. Ja toista viikkoa myöhemmin villapaita muutaman kymmenen kilometrin päästä kotoa. Jo keskeytetty etsintä käynnistetään uudelleen. Lapsi löydetään hukkuneena pienestä purosta. Saapas oli jäänyt kivien väliin kiinni. Vatsasta löytyy mm. puolukoita. Todetaan lapsen selvinneen poikkeuksellisen pitkään hengissä ja kulkeneen poikkeuksellisen pitkän matkan. Mitä lienee pyörinyt pienen lapsen mielessä...
Vierailija kirjoitti:
Missä sanotaan että noi kadonneet tytöt syötiin? Ja kuka söi? Kannibaalit vai eläimet?
Ei sitä ole faktana sanottu missään, mutta näitkö edes niitä kuvia niiden jäänteistä? Oli vain vaatteita, kengät joissa jalka kiinni ja isohko luunpala. Ihan varmasti on villieläimet syöneet..
Mulla meni yöunet Omayra Sanchezista. Lapsiparka, niin surkeat olot ja välineet ettei päässyt pois kuolemanloukustaan. Kaameita myös 9/11-uhrien kohtalot loukussa palavissa pilvenpiirtäjissä.
Miksei Johnin jalkoja sitten murrettu. Ennemmin murtuneet raajat kuin tuollainen kuolema.
Yksi mikä itseä on jäänyt hirveästi vaivaamaan, on Junko Furutan kidutusmurha. Koulutyttöä pidettiin vankina, raiskailtiin, kidutettiin ja rääkättiin niin hirveillä tavoilla sukuelimiin ja muualle kehoon, etten ala sen enempää avaamaan asiaa. Googlettakaa jos haluatte. Siitä löytyy myös sarjakuva (manga) netistä joka on ihan hirveää katsottavaa, vaikka on piirrettyä, koska se jotenkin tuli "todellisemmaksi" tuollaisen graafisen kuvauksen kautta.
Vierailija kirjoitti:
Mulla meni yöunet Omayra Sanchezista. Lapsiparka, niin surkeat olot ja välineet ettei päässyt pois kuolemanloukustaan. Kaameita myös 9/11-uhrien kohtalot loukussa palavissa pilvenpiirtäjissä.
9/11 puhelut ovat koskettavaa kuunneltavaa. Nauhoitettuja hätäpuheluja sekä viestejä joita jättivät perheilleen. Youtubesta löytyy dokumenttia.
(Salaliittoteoristit ovat näitäkin väittäneet epäaidoiksi mutta hyvin ovat näyteltyjä sitten...)
Vierailija kirjoitti:
Miksei Johnin jalkoja sitten murrettu. Ennemmin murtuneet raajat kuin tuollainen kuolema.
Arvioitiin että John kuolisi siihen paikkaan jos näin tehtäisiin (shokki, huonossa kunnossa jo). Lisäksi senkin jälkeen pitkä matka pinnalle. Ja olisiko onnistunut ylipäätään, samassa ahtaassa tilassa ne pelastajatkin olivat kalliota nyrhimässä ja Johnia nostamassa.
Samasta syystä eivät lähteneet leikkaamaan Sanchezin jalkoja irti palkkien alta.
Onhan se kauhea kohtalo.
Kuinka syvällä se John oli siellä onkalossa? Kuinka pitkä matka oli pinnalle?
Voisitteko vähän mitä niissä linkeissä on? En kuvien pelossa uskalla avata 😕 olen herkkä, mutta utelias..
Hyvä lanka. Mukava lukea näin pimeässä illassa just ennen nukkumaanmenoa :D..
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko vähän mitä niissä linkeissä on? En kuvien pelossa uskalla avata 😕 olen herkkä, mutta utelias..
Mitä linkkiä tarkoitat?
Miksi tytön silmät olivat aivan mustat? Se jäi verkkokalvoilleni :(
Vierailija kirjoitti:
Miksi tytön silmät olivat aivan mustat? Se jäi verkkokalvoilleni :(
Kuten aiemmin ketjussa todettiin, ne muuttuivat tummanpunaisiksi verenpurkaumien takia.
En ole lukenut koko ketjua, joten anteeksi jos toistan jonkun toisen kirjoittamaa.
Mulle ehdottamasti pahin ja eniten ahdistusta aiheuttavin tapa kuolla olisi hukkuminen. Ja vielä niin, että se tapahtuisi hitaasti. Esim. Ajelisin autolla lapset kyydissä ja suistuisin sillalta jokeen. Auto alkaisi hiljakseen upota ja mun pitäis miettiä missä järjestyksessä ja miten koittaisin pelastaa lapseni. Kenen turvavyötä alkaisin ensimmäisenä avata! Huh en halua alkaa miettiä taas tätä, mutta joskus unettomina öinä tällainenkin kauhuskenaario valtaa päänuppini!
Tää oli kuumottava. Kun miettii miten kivuliaita ja tuskaisia heidän kuolemansa ja viime hetkensä ovat olleet ja miten vitusti ne on pelänny tuolla pimeässä. Kukaan ei tullut edes auttamaan. Ja syötiinkö heidät elävältä vai vasta kuoleman jälkeen?