Kokemusta patologisesta valehtelijasta?

Vierailija kirjoitti:

Miten ilmeni? Mitä tunteita sinussa herätti? Kauan kesti tajuta, että olet tekemisissä valehtelijan kanssa?

Ex-aviomies. Tajusin vasta muutaman vuoden kuluttua. Yritettiin jatkaa vielä jonkin aikaa, mutta ero tuli. Oli muitakin syitä kyllä. Ensin sattui ja suututti. Myöhemmin ihan tyhjä olo.

Paljon asioita selvisi vasta jälkikäteen js varmasti paljon on jäänyt selviämättä. Epäilys tästä miehestä heräsi kyllä jo ensitapaamisella. Jotenkin tuli vaan sellainen olo et tässä on jotain outoa. Silti retkahdin, useamman kerran. Nyt on vain tyhjä, pettynyt ja vihainen olo. Emme ole nähneet muutamaan vuoteen.

Onko enemmän kokemuksia? Mitä kaikkea tapahtui?

Vierailija kirjoitti:

Onko enemmän kokemuksia? Mitä kaikkea tapahtui?

Kerro itse jotain äläkä siellä pelkästään kaula pitkällä huutele muita kertomaan.

Itse epäilen että mies on jossain määrin patologinen valehtelija. Ei ota vastuuta sanoistaan ei teoistaan. Puhuu yhtä tekee toista. Valehtelee vielä jäätyään kiinni. Ei huonoa omatuntoa. Välittää vain itsestään. Pystyy esittämään roolia. Herättää minussa raivoa, surua, vihaa, pettymystä ja kärsimystä. Olen aiemmissa suhteissani ollut hyvin rauhallinen.

Vierailija kirjoitti:

Itse epäilen että mies on jossain määrin patologinen valehtelija. Ei ota vastuuta sanoistaan ei teoistaan. Puhuu yhtä tekee toista. Valehtelee vielä jäätyään kiinni. Ei huonoa omatuntoa. Välittää vain itsestään. Pystyy esittämään roolia. Herättää minussa raivoa, surua, vihaa, pettymystä ja kärsimystä. Olen aiemmissa suhteissani ollut hyvin rauhallinen.

.

Tämä siis minun tämän hetkinen kokemus. Ja lisään vielä että käyttää käänteispsykologiaa eli sysää minun hartoilleni kaikki omat virheensä ja mokansa ja ongelmat.

Kesällä treffasin sellaista. Jotenkin todella nopeasti paljastui tyypin todellinen luonne. Suuret lupaukset oli ja oudon antelias oli heti alkuun. Sitten varoitteli kaverit ja sukulaiset jotka outoa kyllä, tapasin erittäin nopeasti. Itse en ollut hommassa oikein enää tosissani ja nautin vain kivasta ja tapahtumatäytteisestä kesästä, mutta mies kävi nopeasti myös inhottavan mustasukkaiseksi minua kohtaan. Useisiin otteisiin jäi itse kiinni muiden treffailusta, mutta kiisti kaiken. No enpä välittänyt, kun en miehestä ollut enää hänestä parisuhdemielessä kiinnostunut.

Sellainen on varmasti paha, joka osaa salata valehtelun hyvin. Tuo kyseinen oli niin läpinäkyvä, ettei hänen naisjutut kestä paria kuukautta kauempaa. Jotain koukuttavaa tuollaisissa henkilöissä kuitenkin on.

Tuollaisen ihmisen kanssa ajan viettäminen on kuin tulella leikkimistä. Ei voi koskaan luottaa mihinkään sanomisiin ja pitää osata pitää itsestään huolta. Huomasin, että hänen kaverinsakin lähinnä leechaavat hänessä saaden ilmaisia tavaroita ja reissuja. Tavallaan inhottavaa, mutta ymmärrettävää. Virhe tapahtuu, jos moiseen menee millään tasolla kiintymään!

Onneksi itse selvisin pelkällä sukupuolitaudilla tuosta rytäkästä. :D Olisi voinut käydä pahemminkin. Tyyppi irrotti meinaan onneksi heti kun uusi löytyi.

up

Opiskelukaveri yliopistolta. Oli keksinyt itselleen elämän jossa asui miehensä kanssa omakotitalossa ja kävi opintojen ohessa töissä sijoitusyhtiössä. Aloitti yliopistossa noin 25-vuotiaana ja selitti sitä sairastamallaan syövällä josta toipuminen kesti vuosia. Todellisuudessa asui äitinsä luona kerrostalossa eikä käynyt missään töissä. Oli jättänyt lukion kesken päihdesekoilujen vuoksi ja myöhemmin kirjoittanut iltalukiosta.

Tuo patologisuus paljastui siinä ettei hän ikinä luovuttanut keksimästään tarinasta. Vaikka totuus paljastuikin monelle niin hän edelleen jatkoi satuiluaan aina kun tapasi uusia ihmisiä.

Kaveri on tälläinen. Pahin oli kun keksi syövän itselleen. Muuten valehtelee mitä pienimmistäkin jutuista: on voitettu lotossa, ostettu kalliita autoja, milloin saa ihan ihme juttuja sosiaalitoimistosta ( siis asuntoja, autoja, baarirahaa jne.)

On kova työmies ja monissa työpaikoissa tekee päivässä töitä yli 24h. Lopun aikaa ollaan pomon jahdilla tai paljussa. Sääli vaan että firmat on olemattomia, tai sitten ei oikeasti koskaan ole edes käynyt ko. firmassa.

Pankistakin sai talolainan, vaikka tosiaan ttt-asiakkaita.

Nämä noin niinkuin esimerkkeinä vain. Mutta joka kerta on uudet ihmeelliset tarinat ja tapahtumat, usein valehtelee ihan ristiin ja unohtaa puolet kertomistaan asioista ja kertoo ne eri tavalla hetken kuluttua.

Veljeni. Eihän siitä eroon pääse.. mutta varuillaan sen juttujen kanssa saa olla ja miettiä, että mitähän se oikeasti meinaa.

Lapsena huomas jo ajoissa, kun pyrki valehtelemaan itsensä kiperistä tilanteista eroon. Välillä onnistuikin.

Hän on suosittu ja haluttua seuraa kotikaupungissamme. Moni tietää, että hänen jutut ja silti haluavat kosketuksen tähän. Sitten jos jotain "sattuu", niin mulle oltiin ekana mäkättämässä, että sun veljes sitä ja tätä.

Mä vaihdoin kaupunkia juurikin tuon takia. On se monesti ottanut turpiinsa, mutta aina se on niistäkin selvinnyt selittämällä. Naisiahan sillä riittää joka sormelle.

Esittää nykyään sujuvasti perheenisään. Vaimonsa vaan kikattelee sen jutuille, harvemmin suuttuu. Ihan kuin ne olisi jotain söpöjä tarinoita, joita veli tykkää iskeä ilmoille. Hulluintahan tässä on, että heidän esikoisen jutut on ihan samaa sarjaa. Kolmas polvi kasvamassa..

Meidän bioisä oli moinen kanssa. Sen kanssa ei edes kasvettu, eikä juuri tavattu. Mutta mitä hänen vanhempiaan olen kuunnellut ja äitiä, niin melkoinen valehtelija on ollut. esim piti kuukausi tolkulla illuusiota työpaikasta yllä. Lähti joka aamu säntillisesti duuniin ja tuli samaan aikaan takaisin. Tilipäivänä rahat olikin varastettu tai muuten vaan tippunut hankeen, tai oli lähtenyt ryyppäämään. Äitihän ei tuota kauan kattellut, mutta vanhemmat uskoi vielä pitkään.. maksoivat äidille vuokrat tms. kun ei pojan perhettä pikku jutun takia pidä rikkoa.

Ei äiti kepeästi seitkytluvulla ero päätöstä tehnyt. Yksinhuoltajuus silloin ei ollut kovin herkkua.

Noista kumpikaan ei tosiaan luovuta tarinasta, vaikka jäävät räikein valoin kiinni. Esim veli soitti mulle, että oli yhteisen kaverimme kanssa Tukholmassa ja kyseinen kaveri istui mun vieressä sillä hetkellä Espoossa. Tyttöystäviä pyöritti samanaikaisesti. Kiinni jäätyään hänessä ei ollut vikaa, vaan joku tyttis ei ollut tajunnut, että hänet oli jätetty jo viime viikolla... Etti kämppää, kun jätti vuokrat maksamatta (siis tietenkin maksoi, mutta pankki hävitti rahat), se uusi kämppä oli kaksio, kolmio tai yksiö - riippui kenelle puhui.

Tätähän voisi jatkaa ikuisuuksia. Terapiaa mulle.

Kyllähän te tiedätte hel-nycin tältä palstalta. Siinä oiva esimerkki.

Tämmöisen tavanneena pistin merkille myös, että tyyppi väitti tuntevasta paljon porukkaa musiikkialalla, artisteja ja sellaisia. Jotain yhteyksiä saattoi olla, sillä keikkalippuja hän jostain ainakin väitti saavansa ilmaiseksi, en sitten tiedä ostiko niitä ja väitti saaneensa.

Tuntemattomia kohtaan heti todella tuttavallinen ja heti tekemässä suuria palveluksia ilman mitään pyyntöä vastapalveluksesta.

Suunnitelmansa muuttuivat vähän väliä. Ensin saattoi olla lähdössä jonnekin, mutta matkalla muuttaa mielensä ja lähti vaikka ulkomaille hetken mielijohteesta.

Saattaa kutsua kavereita kylään ja itse häipyä sanomatta mitään kenellekään ja tulla vaikka vasta seuraavana päivänä takaisin kotiin...

Auto, puhelin ja naiset vaihtuvat useammin kuin sukat. Ja siitä tuli mieleen, erittäin huono hygienia. 

Kehnot välit sukuun ja ei omista oikeastaan oikeita ystäviä.

Holtiton rahankäyttö. Pummitaan rahaa ties keltä, eikä makseta takaisin vaikka rahaa muka on.

Valheita ihan pikkuasioista suurempiin ja oikeastaan kukaan ei tiedä totuutta, sillä kaikki kuulevat eri version.

Omalla tavallaan hyvin kiehtovia ihmisiä ja oikea maanvaiva läheisilleen. Välttäisin kun ruttoa, en pidä ihmisinä ollenkaan vaan jonain demoneina.

Mä en oikein tiedä, mikä on patologisen valehtelijan ja mytomaanin ero, mutta tunnen yhden valehtelijan. Hän ei tavallaan valehtele mistään tärkeästä tai tee ihmisille sellaisia kupruja, joita tässä ketjussa on kuvailtu, eikä saata toisia tai itseään valheillaan kuseen. Hän kertoo tarinoita omasta elämästään, ja jossain vaiheessa alkaa miettiä, voivatko nämä kaikki jutut olla totta (eivät voi, sen tajuaa kyllä aika pian). Hän ei juurikaan valehtele tuttujen kesken, mutta jos joukossa on yksikin tuntemattomampi, saattaa valehtelu alkaa. Ehkä saattaa myös höystää perusteluja, kun oikein kovasti jotain haluaa. Hänen valehtelustaan ei taida olla haittaa muille kuin hänelle itselleen, koska kyllähän monia tuollainen itsetehostaminen ärsyttää.

Vierailija kirjoitti:

Tämmöisen tavanneena pistin merkille myös, että tyyppi väitti tuntevasta paljon porukkaa musiikkialalla, artisteja ja sellaisia. Jotain yhteyksiä saattoi olla, sillä keikkalippuja hän jostain ainakin väitti saavansa ilmaiseksi, en sitten tiedä ostiko niitä ja väitti saaneensa.

Tuntemattomia kohtaan heti todella tuttavallinen ja heti tekemässä suuria palveluksia ilman mitään pyyntöä vastapalveluksesta.

Suunnitelmansa muuttuivat vähän väliä. Ensin saattoi olla lähdössä jonnekin, mutta matkalla muuttaa mielensä ja lähti vaikka ulkomaille hetken mielijohteesta.

Saattaa kutsua kavereita kylään ja itse häipyä sanomatta mitään kenellekään ja tulla vaikka vasta seuraavana päivänä takaisin kotiin...

Auto, puhelin ja naiset vaihtuvat useammin kuin sukat. Ja siitä tuli mieleen, erittäin huono hygienia. 

Kehnot välit sukuun ja ei omista oikeastaan oikeita ystäviä.

Holtiton rahankäyttö. Pummitaan rahaa ties keltä, eikä makseta takaisin vaikka rahaa muka on.

Valheita ihan pikkuasioista suurempiin ja oikeastaan kukaan ei tiedä totuutta, sillä kaikki kuulevat eri version.

Omalla tavallaan hyvin kiehtovia ihmisiä ja oikea maanvaiva läheisilleen. Välttäisin kun ruttoa, en pidä ihmisinä ollenkaan vaan jonain demoneina.

Tästä ihmisestä tulee mieleen mielenterveyshäiriöinen. Skitsofrenia tai jokin muu persoonallisuushäiriö voisi olla taustalla.

Työpaikalla olen tavannut henkilön, joka oli varmaan patologinen valehtelija. Sai aikaan älyttömiä kriisejä työpaikalla henkilöiden kesken. Meni kyllä tovi, ennen kuin huomattiin, että valehtelee kaikille kaikkea.

Oispa mielenkiintosta kuulla mytomaaneista lisää kokemuksia.

Eksäni kertoilee itseensä liittyviä tarinoita, joista ei ole mitään haittaa. Paitsi toki hänelle itselleen, kun ihmiset pitävät häntä pellenä tuon vuoksi. Itseäni raivostutti aikaisemmin, että miten tyhmänä hän oikein pitää ihmisiä, kun väittää tehneensä mitä mielikuvituksellisempia juttuja. Nykyään huvittaa ja säälittää. Tämä mytomania alkoi taas kiinnostamaan, kun näin häntä pitkästä ja sama piirre tuli taas esiin lähes heti.

Mun ex oli mytomaani (kiitos sanasta, nyt tiedän oikean "diagnoosin"). Valehteli melkein kaikesta, jopa sellasista mistä ei olisi tarvinnut valehdella.

Saa tosi nopeasti uusia kavereita ja tuttavia, ollaan tosi hyvää pataa niin kauan kun vaan ex pystyy jollain tavoin hyötymään uudesta tuttavuudesta. Heti kun hyöty loppuu, ihminen on turha.

Uudelle naiselleen oli valehdellut ummet ja lammet kaikenlaisista taloista, autoista, mökeistä ja mistä lie.. Ihan uskomaton tyyppi.

Patologinen valehtelu on mielestäni sairaus. Patologinen valehtelija ei edes tajua, että valehtelee, siis jatkuvasti ja kaikesta. Mieheni oli osittain patologinen valehtelija, mutta joka kerta kun jäi kiinni, syntyi siitä sellainen keskustelutuokio, että hän lopulta itse ymmärsi, että nyt on lopun alkua, hän ei enää, jos sanon suoraan, uskalla valehdella, hän valehteli jopa ihan pikkuasioista, koska luuli, että siten saa minut puolelleen, kun huomasi, että "Vidun-Ämmä" ei uskokaan, niin ei hyötynyt mistään valehtelusta. Nyt pärjätään jo ihan hyvin.

Työtä hakiessa eräs rekrytoiva esimies ei vastannut puhelimeen tai viesteihin ilmoituksissa mainittuina aikoina. Haastattelun jälkeen pyysin palautetta suoraan esimieheltä ja lähetti HR:n kautta yleisen viestin, että antaa palautetta, muttei antanut. Omassa työyksikössäni olin kuulevinani, että olisi antanut kuvaa, kuinka tuntee minut, ja myöhemmin, että tuntee tuttujani. Minulle ei kuitenkaan ole vastannut mitään. Heräsi epäilys, että käyttää asemaansa antaakseen kuvaa, että tuntee ihmisiä ja tekee töitä, vaikkei sitten teekään eikä pidä sanaansa. Mietin vain, että tekemättäjättämistyyliin voi monikin reagoida kielteisesti, ja sitten kyseisen ihmisen taas täytyy muuntaa totuutta tai kääntää tilanteita muiksi vakityöläisille puhuessaan.