Olen nolojen tilanteiden nainen. Onko sinulle sattunut jotain noloa?
Tänään:
Olin kävelemässä kauppaan ja vastaan tuli ihminen, jonka kanssa en missään tapauksessa halua juttusille.
Ratkaisu: Kaiva kännykkä taskusta ja ole puhuvinasi puhelua.
Kuinka kävi: Se luuri soi juuri kohtaamistilanteessa.
Note to self: Laita äänet pois.
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon ollut väärissä hautajaisissa ja kerkisin jo itkeenkin siellä. Oon myös lähettänyt suruadressin hengissä olevan ihmisen omaisille. En muistanut lapsen hammaslääkäri käynnillä omaa puhelinnumeroa ja lääkärin kysymykseen, muistatko miehesi, vastasin pontevasti mieheni nimen:) Taidan olla noloista noloin, tai peräti hullu.
Okei, vie jopa minua 6-0! Ihana viesti! Ps. Et ole hullu
Juu, kiitos. Oon ihan muutaman kerran kuullut lapsilta kommentin: Äiti sää oot nolo ja mieskin on hiipinyt tilaisuuksista nauruaan pidätellen naama punasena. Onhan sekin taito, että osaa nauraa omille mokilleen.
Eivät nämä ole noloja,ehkä teinien mielestä. Mielestäni noloja tilanteita ovat esimerkiksi mustamaalaaminen ja selkäänpuukottaminen ja niistä kiinnijääminen. Sen jälkeen tulee olla nöyrää poikaa/tyttöä kohteen edessä.
Joskus töissä olen aikonut tervehtiä esim "hei" asiakasta ja hän sanoo ensin "terve" johon minä sitten solkkaan jotakuinkin "herve!" Muutaman kerran käynyt..
Aika monet liittyvät menkkoihin tai niiden unohtamisiin. Ihastus tuli baari illan jälkeen luokseni, kysyi haluanko suuseksiä. En edes pidä suuseksistä, mutta kännissä se vaikutti ihan hyvältä idealta. Vaikka en paljoa illasta muistakaan, on verkkokalvoilleni piirtynyt iäksi kuva hölmistyneestä ilmeestä jalkovälissäni.
Kakkossijalle päätyy känninen paljuseikkailu, iso kasa tuttuja ja tuntematonta porukkaa päätyi sitten mutkan kautta eräässä tapahtumassa paljuun alusvaatteillaan.
Ja se hetki kun tajusin, että jokin paisuu uhkaavasti jalkovälissäni ja se kuumeinen kännitajunnanvirta kun yrittää miettiä miten siitä helvetin altaasta pääsee huomiota herättämättä.
Mulla valui housut nilkkoihin viime viikolla Helsingin metrotunnelissa. Olin heittänyt sinisten jumppahousujen päälle mustat tuulihousut ja puolijuoksua menin eteenpäin. Yhtäkkiä huomaan kuinka meinaan kaatua, kun askeleet tökkii ja eiku kiskomaan tuulihousuja ylös.
Ja kolmas menkkatarina sattui selvinpäin. Menkat alkoivat yllättäen, enkä tietenkään ollut muistanut hankkia siteitä (en pysty käyttämään tampoonia). Tungin sitten hätäpäissäni vessapaperia kasan housuun ennen lääkäriin lähtöä, ajatuksena hakea siteitä lääkärin jälkeen, ennen aikaa kun ei kerenennyt. Kaikki meni hyvin siihen asti, että tapahtui jotakin odottamatonta. Lääkäri paineli vatsaani ja pyysi sitten kääntymään kyljelleen vilkaistakseen anustani. Ja muistin sen hemmetin haarovälistäni tursuavan vessapaperin..
Sain lahjapaketin lähtiessäni Italiasta enkä avannut sitä. Pakkasin sen käsimatkatavaroihin ja turvatarkastuksessa minut kutsuttiin sivuun. Tenttasivat onko minulla repussa teräase. Ei tietysti.. Pyysivät avaamaan paketin: sieltä paljastui 7 veistä veitsitukissa ja sakset. 😁
Palasin synnytyksen jälkeen vauvan kanssa kotiin. Huomasin, että tuuletusikkuna jonka huoltoyhtiön olisi pitänyt korjata jo ajat sitten oli edelleen rikki. Soitin huoltoyhtiölle vihaisen puhelun ja kerroin että vauva saa pian jonkin kuoleman taudin ikkunasta tulevan kylmyyden ja vedon takia. Lupasivat korjata asian heti miten. Soitin puhelun melko myöhään illalla ja koska en odottanut mitään tapahtuvaksi ennen seuraavaa aamua lampsin avaamaan ovea ovikellon soidessa verisissä kalsareissa, rinnat paljaina (vauva oli toisessa tississä kiinni) hämmentyneen huoltomiehen tunkiessa sisään. Odotin siis äitiäni paikalle, ja olin synnytyksen jälkeen aika huonossa hapessa. Vuotoa oli todella, todella paljon ja se haju täytti yksiön aivan järkyttävällä volyymilla ( yksiö oli väliaikainen ratkaisu tiettyjen lapsen isään liittyvien kuvioiden vuoksi).
T. Menkkatarinat 26 ja 28
Olen saanut kuulla eläväni vähän todellisuudesta irrallaan ja se näkyy jatkuvana toilailuna. Jos pari esimerkkiä heittää, niin kerran kävin palauttamassa kirjoja itsepalvelupalautukseen, mutta jostain syystä palautetuille kirjoille ei ollut mitään paikkaa, minne ne jättää. Kävelin ne siis näppäränä tyttönä takaisin hyllypaikoilleen. Kävin siinä myös maksamassa parista myöhästymismaksut tiskille, jossa sainkin kuulla uusineeni lainat palauttamisen sijaan. Mennyt siis itsepalvelupisteet sekaisin ja asiaa ei auttanut, kun kirjastonhoitaja alkoi kovaan ääneen ihmetellä, että eihän missään kirjastossa palautettuja kirjoja itse viedä takaisin hyllyyn ja miten en tätä voinut hoksata :D
Joskus jäin taas kaupassa suljettujen ovien taa, kun myyjät eivät olleet huomanneet minua kaupassa hyllyjen välissä ja itse en tietenkään ollut tietoinen ajankulusta hoksatakseni sulkemisajan menneen. Ilme oli yhtä oo moilanen näillä kuin sillä kirjastonhoitajalla saapuessani lopulta piilostani ihmettelemään, kun en pääse ulos.
Todellakin,, mitäpä kaikkea tähän kertoisin.
No aikanaan seurustellessa kävin seurustelukumppanini wc;ssä ja halusin peilata vaatteita wc;n pikkupeilistä, joten seisoin wc-pöntön päällä ja tsekkailin miltä peffa näyttää kunnes wc;n kansi luiskahti altani ja tipuin wc-pönttöön...siis mun jalka oli siellä ja vaan huusin; "voieeiii mä tipuin wc-pönttöön!" seurustelukumppani vähän kyllä ihmetteli, kun kuuli mun huudot olohuoneeseen:D
Oman elämäni Bridget Jones-todellakin...josta päästään siihen, että nyt sinkkuna vuosi sitten katsoin telkkarista Bridget Jonesin leffaa"elämäni sinkkuna" olin silloin sinkkuudesta ihan maassa ja ajattelin lähtee kauppaan kesken leffan ostaan jotain mättöö, jota sitten suruissaan mussuttaa:) no kauppamatkalla vastaan käveli poika ja näytti kyll aika söpöltä ja jatkoin matkaa, mutta toivoin salaa "lähde mun perään"..ja kuinka ollakkaan, kun olin jo kävellyt aika kauas..takaa kuului juoksuaskeleita..ja tää poika tuli ja sanoi mua söpöks..ja me käveltiin vähän matkaa, sit me siinä puistossa vielä suudeltiin. Ihana piriste oli, vaikka ei siitä mitään poikinut, mutta sen jälkeen oli kiva jatkaa Bridget Jones leffan katsomista:) Eli nolojen tilanteiden naisillakin on toivoa:)
Vierailija kirjoitti:
Joskus töissä olen aikonut tervehtiä esim "hei" asiakasta ja hän sanoo ensin "terve" johon minä sitten solkkaan jotakuinkin "herve!" Muutaman kerran käynyt..
Mulla kävi kerran vähän samantapainen. Piti kassalla sanoa kiitos, mutta yhtä aikaa olin sanomassa kiitti ja kiitos ja näistä muodostui "kiitto!"
Vierailija kirjoitti:
Mulla tuli tänään kakka housuun töissä lounaan jälkeen (ärtynyt suoli ja vessa oli varattu). Kirjoitin tänne AV:lle aloituksen että mitä mä nyt teen, kun huoneessa on hirveä haju ja vessa käytävän toisessa päässä. Niin minun aloitus poistettiin AV:lta!!! Oli kyllä todella noloa.
Heitin sukkahousut ja pikkarit roskikseen muovipussissa ja olin pelkässä hameessa töissä. Menasin jäätyä kotimatkalla kun olin jalat ja pimpula paljaana pakkasessa.
Iso peukku! Sairaus vain.
Tää ei ehkä niin supernoloa ole, nolompaakin on tapahtunut, mutta kerron kuitenkin.
Piti lähteä yks ilta kauppaan just ennen sulkemisaikaa. Kun lähdin kävelemään, niin mietin että laitoinkohan mä ees housujen vyötä kiinni, kun oli lähtiessä niin kiire. No, mulla oli pitkä takki, joten olis ollut aika outoa tutkia asiaa siinä ulkona, joten jatkoin vaan matkaa. Jossain vaiheessa kuulin kilinää ja roikkuvan vyön solkihan se takin alta pilkisti. Vedin sen äkkiä pois, pistin laukkuun ja jatkoin kävelemistä.
kerran töissä aloin soittaan asiakkaalle taksia, yleensä tilattiin taksi töihin vain sanomalla paikan nimi ja kiitos, no mä soitin ja sanoin vain "taksille kiitos" ja laitoin kiinni. Meni minuutti kunnes tajusin mitä olin sanonut. eiku uudestaan soittaan ja tällä kertaa meni oikein.
Noo tästä tunnistetaan mut tutuille terkkuja!
Olin ammattikoulussa menossa ihan tavalliseen lääkärintarkastukseen. Huoneeseen mennessä etsiskelin katseellani naulakkoa, ja lääkäri ojensi sopivasti sitten kätensä minulle. Tarjosin takkia lääkärille ripustettavaksi johonkin, johon lääkäri naurahti että "en minä sitä takkia halua kun kätellä vaan ajattelin!"
Vaikeaa oli enää pitää pokerinaamaa tarkastuksen ajan kun nauratti oma hömelyys niin kovin :D
Kerran myös lääkäriin mennessäni vastaanottovirkailija kysyi että "Muistatko, kenelle aikasi oli?" Johon minä hölmistyneenä että "nooo, minulle..?"
"Niinniin mutta kenelle lääkärille?"
Voi luoja että hävetti taas :D Joku noissa lääkärikäynneissä näyttäisi tuottavan vaikeuksia...
Mrs. Bean