Voiko lapsenlapsemme jättää kokonaan perinnöttömäksi?

Mikä velvollisuus yhtään kenelläkään on jättää perintöä senttiäkään? - Halutessanne voi(tte) eläessänne lahjoittaa rahat hyväntekeväisyyteen ja kuolla varattomana.  

Vierailija kirjoitti:

Mikä velvollisuus yhtään kenelläkään on jättää perintöä senttiäkään? - Halutessanne voi(tte) eläessänne lahjoittaa rahat hyväntekeväisyyteen ja kuolla varattomana.  

Voihan sitä tuollakin mentaliteetilla elämänsä viettää. Ja voidaan kysyä, että mikä velvollisuus lapsilla tai lastenlapsilla on olla yhteydessä yksinäiseen vanhukseen. Voihan sen ajan viettää nuorempien seurassa.

Itsekkyys ei sovi välittäviin ihmissuhteisiin, narsistisiin kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivon että tämä on huono provo.

Minulle nimittäin tehtiin juuri noin. Oma isäni on kuollut kun olin ihan pieni, ja kun isoisäni kuoli, soitettiin parin kuukauden päästä pankista että minua vastaan oli tehty testamentti. Voin kertoa että muutenkin vaikean elämän kokeneena se oli jotain niin surullista ja hirveää, etten ikinä voi sitä antaa anteeksi. Varsinkin kun en voi kysyä enää keneltäkään mikai moinen on tehty. Ja minä en todellakaan ole mikään rikollinen, vaan hyvin elämäni elänyt, hyvän koulutuksen ja työpaikan hankkinut, kaikinpuolin hyvä kansalainen. Isoisän kanssa välit oli aina hyvät, mummon kanssa myös joka oli kuollut aiemmin. Itseasiassa isovanhempani olivat minulle kuin varavanhemmat isäni kuoltua. Siksi koko testamentti kohdallani olikin jotain niin musertavaa. Tuntuu kuin olisi vedetty matto menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Ja melkein pahinta oli se, että isoisäni ei edes ollut varakas, kyse oli vain periaatteellinen.

Olen tämän kokemuksen jälkeen sanonut kaikille lähipiirissäni että puhukaa asioista ja jopa siitä perinnöstä kun ihmiset ovat elossa! Ei ole niin vaikeaa asiaa etteikö siitä voisi puhua. Haudalla on enää turha esittää kysymyksiä.

Täh? Mutta eikö sun olisi pitänyt saada ainakin rintaperillisen lakiosa? Kenelle omaisuus oli testamentattu? Sulla pitäisi olla kopio testamentista, koska olet rintaperillinen. Huijauksen makua, joka sun kannattaisi tutkia.

Kyllähän lakiosan saa haastamalla testamentin, mutta eihän se poista pettymystä alkuperäisestä päätöksestä. Erityisesti, jos välit on omasta mielestä olleet lämpimät eikä kykene ymmärtämään syytä päätökselle.

Muistaakseni laki määrää vain sen, että omaa lasta ei saa jättää perinnöttä, eikä lapsenlapsesta sanota mitään.

Mutta testamenttiin voi myös tehdä vaatimuksia esim. sille että lapsenlapsenne poikaystävä ei saa hyötyä asiasta millään lailla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivon että tämä on huono provo.

Minulle nimittäin tehtiin juuri noin. Oma isäni on kuollut kun olin ihan pieni, ja kun isoisäni kuoli, soitettiin parin kuukauden päästä pankista että minua vastaan oli tehty testamentti. Voin kertoa että muutenkin vaikean elämän kokeneena se oli jotain niin surullista ja hirveää, etten ikinä voi sitä antaa anteeksi. Varsinkin kun en voi kysyä enää keneltäkään mikai moinen on tehty. Ja minä en todellakaan ole mikään rikollinen, vaan hyvin elämäni elänyt, hyvän koulutuksen ja työpaikan hankkinut, kaikinpuolin hyvä kansalainen. Isoisän kanssa välit oli aina hyvät, mummon kanssa myös joka oli kuollut aiemmin. Itseasiassa isovanhempani olivat minulle kuin varavanhemmat isäni kuoltua. Siksi koko testamentti kohdallani olikin jotain niin musertavaa. Tuntuu kuin olisi vedetty matto menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Ja melkein pahinta oli se, että isoisäni ei edes ollut varakas, kyse oli vain periaatteellinen.

Olen tämän kokemuksen jälkeen sanonut kaikille lähipiirissäni että puhukaa asioista ja jopa siitä perinnöstä kun ihmiset ovat elossa! Ei ole niin vaikeaa asiaa etteikö siitä voisi puhua. Haudalla on enää turha esittää kysymyksiä.

Täh? Mutta eikö sun olisi pitänyt saada ainakin rintaperillisen lakiosa? Kenelle omaisuus oli testamentattu? Sulla pitäisi olla kopio testamentista, koska olet rintaperillinen. Huijauksen makua, joka sun kannattaisi tutkia.

Kyllähän lakiosan saa haastamalla testamentin, mutta eihän se poista pettymystä alkuperäisestä päätöksestä. Erityisesti, jos välit on omasta mielestä olleet lämpimät eikä kykene ymmärtämään syytä päätökselle.

Juuri näin, sain kyllä lakiosan mutta se ei poista pahaa mieltä siitä, että itseä vastaan on tehty testamentti,sellaisen ihmisen toimesta jota luuli rakkaaksi läheiseksi. Ei mulle tässä asiassa sillä rahalla ollut mitään merkitystä. Tekisin mitä vain kun pääsisin aikamatkalle takaisin kysymään sen yhden kysymyksen :"miksi?!"

Vierailija kirjoitti:

Muistaakseni laki määrää vain sen, että omaa lasta ei saa jättää perinnöttä, eikä lapsenlapsesta sanota mitään.

Mutta testamenttiin voi myös tehdä vaatimuksia esim. sille että lapsenlapsenne poikaystävä ei saa hyötyä asiasta millään lailla.

Jos lapsi on kuollut, perii lapsenlapsi:

http://www.lakiopas.com/lakitietoa/perimysjarjestys/

Perintökaari määrää sukulaisten oikeuden perintöön siten, että perinnönjättäjän sukulaiset on jaettu perillisryhmiin. Samassa perillisryhmässä olevat perilliset saavat kukin yhtä suuren osan perinnöstä (ns. tasajaon periaate), jollei esimerkiksi testamentista muuta johdu.

Ensimmäiseen perillisryhmään kuuluvat perittävän lapset ja heidän jälkeläisensä eli ns. rintaperilliset. Jos perittävän lapsi on kuollut, jaetaan hänen osuutensa tasan sijaantuloperillisten eli hänen lastensa kesken. Kuolleen perillisen sijaan tulevat aina hänen jälkeläisensä.

Toiseen perillisryhmään kuuluva aviopuoliso perii kuolleen puolisonsa, jos perittävältä ei jäänyt rintaperillisiä. Jne.

"Mikä velvollisuus yhtään kenelläkään on jättää perintöä senttiäkään? - Halutessanne voi(tte) eläessänne lahjoittaa rahat hyväntekeväisyyteen ja kuolla varattomana."   -"Voihan sitä tuollakin mentaliteetilla elämänsä viettää. Ja voidaan kysyä, että mikä velvollisuus lapsilla tai lastenlapsilla on olla yhteydessä yksinäiseen vanhukseen. Voihan sen ajan viettää nuorempien seurassa. Itsekkyys ei sovi välittäviin ihmissuhteisiin, narsistisiin kyllä."

- Voisi melkein luulla, että välittäviin ihmissuhteisiin on oikeus vain heilä joilla on varaa maksaa niistä, joko eläessään tai viimeistään kuolemansa jälkeen... - Täytyykin miettiä mikä olsi sopiva tunti hinta siitä, että joutuu kärsimään seurastani. Mitään muuta syytähän ei voi olla sille, että ihmiset viihtyvät seurassani kun kuvittelevat, että kun sopiva päivä koittaa, niin voivat maksaa itsellee hyvän tilin hyvitykseksi käyttämästään ajasta. - Entäs he jotka oikeasti jäävät perinnöttä? - Voivatko he vaatia valtiolta maksamaan perintöä, vaikka a 100€ / tunti plus mahdolliset kilometrikorvaukset ja vähentää mahdollisesti ne rahat verotuksessa, jotka ehtivät käyttää kun veivät vanhukselle (e. sille, jolta odottivat saavansa perintöä) joskus tuliaisiksi kahvia tai soittelivat hänelle ja kyselivät kuulumsia silloin kun eivät ehtineet käydä. Sekä erityisä korvauksia myös siitä, että lapset ovat myös joutuneet kohtaamaan tämän ryppyjä ohimolleen saaneneen harmaa pään.       

Vierailija kirjoitti:

"Mikä velvollisuus yhtään kenelläkään on jättää perintöä senttiäkään? - Halutessanne voi(tte) eläessänne lahjoittaa rahat hyväntekeväisyyteen ja kuolla varattomana."   -"Voihan sitä tuollakin mentaliteetilla elämänsä viettää. Ja voidaan kysyä, että mikä velvollisuus lapsilla tai lastenlapsilla on olla yhteydessä yksinäiseen vanhukseen. Voihan sen ajan viettää nuorempien seurassa. Itsekkyys ei sovi välittäviin ihmissuhteisiin, narsistisiin kyllä."

- Voisi melkein luulla, että välittäviin ihmissuhteisiin on oikeus vain heilä joilla on varaa maksaa niistä, joko eläessään tai viimeistään kuolemansa jälkeen... - Täytyykin miettiä mikä olsi sopiva tunti hinta siitä, että joutuu kärsimään seurastani. Mitään muuta syytähän ei voi olla sille, että ihmiset viihtyvät seurassani kun kuvittelevat, että kun sopiva päivä koittaa, niin voivat maksaa itsellee hyvän tilin hyvitykseksi käyttämästään ajasta. - Entäs he jotka oikeasti jäävät perinnöttä? - Voivatko he vaatia valtiolta maksamaan perintöä, vaikka a 100€ / tunti plus mahdolliset kilometrikorvaukset ja vähentää mahdollisesti ne rahat verotuksessa, jotka ehtivät käyttää kun veivät vanhukselle (e. sille, jolta odottivat saavansa perintöä) joskus tuliaisiksi kahvia tai soittelivat hänelle ja kyselivät kuulumsia silloin kun eivät ehtineet käydä. Sekä erityisä korvauksia myös siitä, että lapset ovat myös joutuneet kohtaamaan tämän ryppyjä ohimolleen saaneneen harmaa pään.       

No mitä välittävää ihmissuhdetta tuollaisessa ajattelussa on, jos päällimmäisenä mietteissä on raha.

Pystyy jättää ilman perintöä mut siihen vaaditaan aika paljon.

Vierailija kirjoitti:

Pystyy jättää ilman perintöä mut siihen vaaditaan aika paljon.

Aika paljon = rintaperijä on saanut tuomion väkivaltarikoksesta, joka on kohdistunut perittävään.

Jos et elä niinkuin minä haluan ja tee sellaisia valintoja jotka minulle kelpaavat, niin teen sinut perinnöttömäksi.

Se on niin syvää tämä vanhemman ja isovanhemman rakkaus.

Säätiöikää omaisuutenne ja tehkää tiukat ehdot, miten tuottoa voi nostaa ja käyttää. Ja tietenkin määräys, ettei puolisolla ole avio-oikeutta omaisuuteen, sen tuottoon tai sen sijalle tulevaan omaisuuteen. Nythän se mies ei ole vielä aviomies, joten hänellä ei toistaiseksi olekaan minkäänlaista oikeutta omaisuuteenne. Kannattaa myös miettiä, mitä omaisuudelle käy perillisen kuollessa, varsinkin jos ei jää perillisiä.

Ei voi noilla perusteilla. Rintaperillisen perinnöttömäksi jättäminen vaatii vakavaa rikosta tai riketta teitä kohtaan. 

http://www.testamentti.fi/lakiosa/

"Lakiosaa voivat vaatia rintaperilliset eli perinnönjättäjän suoraan alenevassa polvessa olevat jälkeläiset. Mikäli perittävällä on lapsia, nämä ovat hänen rintaperillisiään. Mikäli lapset ovat kuolleet, rintaperillisiä ovat heidän lapsensa.

.....

Lakiosa on puolet perintöosasta eli jos rintaperillisiä on kolme, lakiosa on 1/6 perittävästä omaisuudesta. Tietyissä erityistilanteissa voi olla mahdollista, ettei perillisellä ole oikeutta edes lakiosaan.

Rintaperillinen voidaan tietyin edellytyksin tehdä perinnöttömäksi, jolloin hänellä ei ole oikeutta edes lakiosaansa. Rintaperillinen voidaan tehdä perinnöttömäksi, jos perillinen on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, perittävän perimyspolvessa olevaa sukulaista tai perittävän ottolasta tai ottolapsen jälkeläistä. Perinnöttömäksi tekemisen perusteita ovat myös jatkuva kunniaton elämä tai jatkuva epäsiveellinen elämä. Kahdessa viimeksi mainitussa tapauksessa huomioon otetaan se, miten syvästi perillisen elämäntapa on loukannut perittävää."

Toisin sanoen vaikka tekisitte testamentin, jossa teette lapsenlapsenne perinnöttömäksi, hän tulee saamaan kuitenkin lakiosan, eli puolet omaisuudestanne. Halusitte tai ette.

Sen sijaan voitte kyllä tehdä testamentin, jolla rajaatte lapsenlapsen puolison oikeutta perintöön - jos pelkäätte siis, että tytön poikaystävä hengaa maisemissa vain rahamotiivilla.

http://andoms.fi/fi/lakiasiat-yksityisille/testamentti

"Testamenttia voi käyttää myös jäämistösuunnittelun välineenä. Testamentilla voi määrätä, että testamentin nojalla saatuun omaisuuteen ei saajan nykyisillä tai tulevilla aviopuolisoilla ole avio-oikeutta. Tätä käytetään usein silloin, kun perittävällä on omaisuutta, jota hän ei halua perillisten puolisoiden kontrollipiiriin. Joskus tätä käytetään myös pitämään tietty omaisuus suvussa."

Itseäni hämmentää, mikä vimma teillä on paheksua nuorten elämisen tyyliä noin voimakkaasti. Oletteko muutenkin tuollaisia, että on vain yksi Oikea Tapa elää, ja se on se omanne?

Miten edes ihmettelette, että kun asenteenne on noin voimakkaan tuomitseva, lapsenlapsenne poikaystävä on haluton olemaan kanssanne tekemisissä?  Minäkään en haluaisi olla kanssanne missään tekemisissä, kommenteistasi päätellen, ap!

Testamenttiin ehto, että peritty omaisuus jää avio-oikeuden ulkopuolelle. Näin ei aviopuoliso pääse käsiksi perintöön. Sitten voi vielä lisätä, että jos perillinen kuolee lapsettomana, niin perintö siirtyy kohteelle x.

Kertokaas miten tuo avio-oikeuden ulkopuolelle-rajaaminen käytännössä toteutetaan. Isälläni oli tuo lauseke, mutta ne rahat on osaksi kiinni yhteisessä omaisuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Testamenttiin ehto, että peritty omaisuus jää avio-oikeuden ulkopuolelle. Näin ei aviopuoliso pääse käsiksi perintöön. Sitten voi vielä lisätä, että jos perillinen kuolee lapsettomana, niin perintö siirtyy kohteelle x.

Mitäs sitten tapahtuu kun perijällä on täyden omistuoikeuden siirtävä testamentti jossa puoliso on edunsaaja? Tämä meillä on ihmettelyssä. Tiedän kyllä että perijän ollessa elossa ei puolisolla ole avio-oikeutta perittyyn omaisuuteen, mutta kumpaa testamenttia noudatetaan sitten kun perinnön saanut kuolee?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Testamenttiin ehto, että peritty omaisuus jää avio-oikeuden ulkopuolelle. Näin ei aviopuoliso pääse käsiksi perintöön. Sitten voi vielä lisätä, että jos perillinen kuolee lapsettomana, niin perintö siirtyy kohteelle x.

Mitäs sitten tapahtuu kun perijällä on täyden omistuoikeuden siirtävä testamentti jossa puoliso on edunsaaja? Tämä meillä on ihmettelyssä. Tiedän kyllä että perijän ollessa elossa ei puolisolla ole avio-oikeutta perittyyn omaisuuteen, mutta kumpaa testamenttia noudatetaan sitten kun perinnön saanut kuolee?

Perijä on ensisijainen perillinen ja "ekassa" testamentissa nimetty jo toissijainen perillinen. Perijän tekemä testamentti ei kohdistu siihen omaisuuteen, mitä saanut testamentin nojalla. Perijä ei siis voi määrätä siitä omaisuudesta testamentillaan, mitä saanut "ekan" testamentin nojalla, vaan se menee toissijaiselle perilliselle.

Fatalji

18:lle:

Sinun isoisäsi on voinut jo olla varhaisdementiassa. Siten, että muut ei vielä huomaa mitään hänessä, mutta ajatuksissa on jo vainoharhaisuutta ja sekavuutta.

Mieheni isä sanoi lapsemme synnyttyä jotain siihen suuntaan, että mahtaako lapsemme olla ollenkaan mueheni lapsi biologisesti. (Tuo epöily oli hulluutta vailla mitään järkeä. Mieheni on ensimmäinen ja ainoa seksikumppanini enkä edes käy ravintoloissa yms yksin enkä juo milloinkaan humalaan)

Lisäksi mieheni isä alkoi luulla, että kaupungilla puhutaan hänestä pahaa.

Ja tiedetään hönen lapsuutensa salaisia asioita. (Mahdotonta. Hän muutti 16-vuotiaana 200 kilsan päähän ja ei kertonut edes löheisilleen lapsuudestaan. Mieheni ei ollut tavannut ketään sukulaista siltä puolelta edes milloinkaan)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Testamenttiin ehto, että peritty omaisuus jää avio-oikeuden ulkopuolelle. Näin ei aviopuoliso pääse käsiksi perintöön. Sitten voi vielä lisätä, että jos perillinen kuolee lapsettomana, niin perintö siirtyy kohteelle x.

Mitäs sitten tapahtuu kun perijällä on täyden omistuoikeuden siirtävä testamentti jossa puoliso on edunsaaja? Tämä meillä on ihmettelyssä. Tiedän kyllä että perijän ollessa elossa ei puolisolla ole avio-oikeutta perittyyn omaisuuteen, mutta kumpaa testamenttia noudatetaan sitten kun perinnön saanut kuolee?

Perijä on ensisijainen perillinen ja "ekassa" testamentissa nimetty jo toissijainen perillinen. Perijän tekemä testamentti ei kohdistu siihen omaisuuteen, mitä saanut testamentin nojalla. Perijä ei siis voi määrätä siitä omaisuudesta testamentillaan, mitä saanut "ekan" testamentin nojalla, vaan se menee toissijaiselle perilliselle.

Fatalji

Ekassa testamentissa ei ole nimetty toissijaista perillistä.

Vierailija kirjoitti:

On rintaperillinen, jos oma lapsenne on kuollut. Vaikka hatusta vedetty provohan tämä aloitus oli. En oikeasti ymmärrä, mitä hauskaa näiden tehtailussa on.

En minäkään, voisiko aloittaja vähän valaista?