Kun toisen lapsi lyö - saako puuttua?
Käytetään tässä pitkässä sepostuksessa 4-vuotiaasta sukulaistytöstäni nimeä Miisa-Irmeli.
Yleensä Miisa-Irmelin kanssa on mukavaa: leikimme, pelaamme ja tyttö istuu paljon sylissäni. Tyttö on reipas ja temperamenttinen, mutta oppi puhumaan varsin myöhään. Toisinaan Miisa-Irmelin otteet leikeissä ovat olleet turhan reippaita (ottaa tavaroita toisilta jne) ja tyttö käyttäytyy hyvin itsekkäästi (ei jaa omastaan). mikä on kai tuossa ikävaiheessa tyypillistä. Aiemmin tytön kanssa ei ole ollut mitään ongelmaa, mutta käydessäni nyt viimeisintä kertaa vierailulla huomasin tytön muuttuneen.
Miisa-Irmeli on minusta muuten ihana tyttö, mutta hän lyö. Jos joku asia ei mene mielen mukaan, tyttö saattaa yllättäen lyödä toista. Lyömistä oli useita kertoja päivässä ja lyönnit kohdistuvat sekä isosiskoon (7 v), vanhempiin että minuun, kun kyläilin heidän luonaan. Suhtaudun kaikenlaiseen väkivaltaan hyvin kielteisesti, sillä kasvoin kodissa, jossa oli perheväkivaltaa. Ymmärrän toki, että lapsella ei ole aina kykyä säädellä tunteitaan, mutta mielestäni lyöminen ei silti ole ok.
Viimeksi kyläillessäni sukulaisperheen luona, Miisa-Irmeli suuttui jostain yllättäen ja löi minua kovasti. Miisa-Irmelin vanhemmat olivat vieressä, kun nuhtelin tyttöä ja sanoin tytön äidille, että suhtaudun tiukasti lyömiseen. Tähän tytön äiti sanoi tytölle tyyliin "noh noh, Miisa-Irmeli, ei saa lyödä, pyydäpä nyt anteeksi". Tyttö ei tehnyt elettäkään pyytääkseen anteeksi ja lähti tilanteesta pois. Vanhemmat jättivät tilanteen siihen. Seuraavana päivänä olin tytön kanssa kahden, kun tyttö yllättäen löi minua nenään todella kovasti. Tilannetta seurasi pitkä kädenvääntö tytön kanssa, kun koitin selittää ettei saa lyödä, minuun sattui ja tytön pitäisi pyytää anteeksi (pyytäähän kaverikin päiväkodissa anteeksi häneltä, jos lyö). Tilanne päättyi siihen, että Miisa-Irmeli linnoittautui vaatekomeroon itkemään eikä halunnut pyytää anteeksi. Lopulta sain jonkinlaisen anteeksipyynnön tapaisen pitkän puhuttamisen jälkeen. Vanhemmille en tästä välikohtauksesta puhunut, kun eivät puuttuneet aikaisempaankaan lyömiseen.
Miisa-Irmelin käytös oli muutenkin mielestäni kummallista. Tyttö saattoi ottaa leikkiessään syliin nuken ja ryhtyä hakkamaan tätä päähän nauraen. Öisin tyttö nukkui vieressäni (normaalisti nukkuu vanhempiensa huoneessa), itkeskeli unissaan lyhyitä nyyhkäyksiä ja potki raivoisasti, myös minuun osuen.
En tiedä, onko tällä tekemistä Miisa-Irmelin käytöksen kanssa, mutta huomasin hänen katselevan tabletilta Youtube-videoita ilman vanhempien valvontaa (laitteessa ei ole mitään rajoittimia). Mielestäni videot eivät olleet tytölle sopivia, vaikka ulkoisesti ne näyttivät asiallisilta. Videoissa satuhahmoiksi puetut aikuiset mm. hakkasivat toisiaan ja virtsasivat toistensa päälle. Koitin varovasti vihjata tytön äidille, ettei Miisa-Irmelin katsomat videot ole lapselle välttämättä sopivia, mutta äiti ei reagoinut asiaan.
Olen hämmentynyt Miisa-Irmelin käytöksestä. Miksi nelivuotias käyttäytyy noin ja saanko puuttua lyömiseen, jos vanhemmat eivät niin tee? Täytyykö minun sietää Miisa-Irmeliltä lyömistä, koska "hän on vain lapsi"?
N30
Kommentit (37)
Ei jatkoon, meni liian yksityiskohtaiseksi sepustamiseksi lopulta. Tai jo alussa. 0/5
Vierailija kirjoitti:
Porvoossa ei mitään uutta.
Ei tämä ole provo, olen oikeasti huolissani sukulaistyttöni käytöksestä. Miksi tekisin tällaisesta aiheesta provon?
Ap
Itse sanon näin erityislapsen vanhempana (3v ja taipuvainen väkivaltaisuuksiin), että kyllä. Se on lapsen omaksi hyväksi huomata, ettei kyse ole vain vanhemman säännöstä vaan kyseessä on yhteinen sääntö aivan kaikille ja kaikki noudattavat sitä. Erityislapsilla tosin on täysin oma logiikkansa. Esimerkiksi omani on autistinen ja mikään määrä " ei saa lyödä" kieltoja ei mene perille, koska lapsen päässä lyöminen on nopea ratkaisu. Omalleni pitää aina kertoa, että mitä olisi lyömisen sijasta pitänyt tehdä ja sitten se vasta yrittää. Kyseessä on hyvin primitiivinen reaktio ja ilman perusteluja käskyillä ei ole mitään vaikutusta. Toivon todellakin, että ympäristö ymmärtää painostaa omaa lasta käyttäytymään, mikäli pulmia tulee. Tietenkin panostan itse kasvatukseen ja käytän tukikeinoihin liki kaiken aikani mitä olen lapsen kanssa hereillä saman katon alla, mutta sosiaalisen ryhmäpaineen pitäisi olla olemassa, ettei lapsi käyttäydy hyvin vain minun helmoissani. Sille itselleen nimittäin kävisi enemmän järkeen kyykyttää muut ympärillä, että oma tahto menee läpi.
Hei, tietysti pitää puuttua. Sanoa hyvin tiukasti silmiin katsoen "minua ei saa lyödä, minua sattuu. En anna sinun luoda minua, enkä ketään muutakaan." Jos lyöminen jatkuu, se pitää lopettaa. Irrottaa fyysisesti jne, tietysti satuttamatta.
Mutta minun näkökulmastani tilanne Miisa-Irmelin kanssa ehkä eskaloitui siksi, että vaadit anteeksipyyntöä. Se voi olla lapselle alistavaa ja nöyryyttävää. Tottakai ymmärrän anteeksipyytämisen sinänsä, mutta en tuota pakottamista. Lapsi pyytää anteeksi jos haluaa.
Sen sijaan aikuisen tehtävä on opettaa lapselle käyttäytymisen rajat ja opettaa vaikka, mitä seuraavalla kerralla voi tehdä, kun suuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Porvoossa ei mitään uutta.
Ei tämä ole provo, olen oikeasti huolissani sukulaistyttöni käytöksestä. Miksi tekisin tällaisesta aiheesta provon?
Ap
No viimeistään tuo video satuhahmoiksi pukeutuneista miehistä, jotka kuseskelevat toistensa päälle 👍
Vähän meni sinulta yli tuo anteeksi pyyntöön pakottaminen. Sinun olisi pitänyt vaan antaa olla ja keskustella vanhempiena asiasta, kunnes he olisivat taas läsnä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Porvoossa ei mitään uutta.
Ei tämä ole provo, olen oikeasti huolissani sukulaistyttöni käytöksestä. Miksi tekisin tällaisesta aiheesta provon?
Ap
No viimeistään tuo video satuhahmoiksi pukeutuneista miehistä, jotka kuseskelevat toistensa päälle 👍
en oo ap, mut tollasia videoita oikeesti on tubessa^^
Hämmentävää, miten tällä palstalla ajatellaan, ettei lapselta tarvitse vaatia anteeksipyyntöä. Jos olisin itse lyönyt jotakuta aikuista tai lasta lapsena, olisivat vanhemmat varmasti laittaneet minut pyytämään anteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Porvoossa ei mitään uutta.
Ei tämä ole provo, olen oikeasti huolissani sukulaistyttöni käytöksestä. Miksi tekisin tällaisesta aiheesta provon?
Ap
No viimeistään tuo video satuhahmoiksi pukeutuneista miehistä, jotka kuseskelevat toistensa päälle 👍
Tällaisia videoita Miisa-Irmeli katseli. Videoissa aikuiset olivat pukeutuneet aikuisten rooliasuihin (Spidermania, Frozenin Elsaa jne). Ihmettelin itsekin, voiko tuollaisia Youtubessa oikeasti ollakaan. Ilmeisesti voi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Käytetään tässä pitkässä sepostuksessa 4-vuotiaasta sukulaistytöstäni nimeä Miisa-Irmeli.
Yleensä Miisa-Irmelin kanssa on mukavaa: leikimme, pelaamme ja tyttö istuu paljon sylissäni. Tyttö on reipas ja temperamenttinen, mutta oppi puhumaan varsin myöhään. Toisinaan Miisa-Irmelin otteet leikeissä ovat olleet turhan reippaita (ottaa tavaroita toisilta jne) ja tyttö käyttäytyy hyvin itsekkäästi (ei jaa omastaan). mikä on kai tuossa ikävaiheessa tyypillistä. Aiemmin tytön kanssa ei ole ollut mitään ongelmaa, mutta käydessäni nyt viimeisintä kertaa vierailulla huomasin tytön muuttuneen.
Miisa-Irmeli on minusta muuten ihana tyttö, mutta hän lyö. Jos joku asia ei mene mielen mukaan, tyttö saattaa yllättäen lyödä toista. Lyömistä oli useita kertoja päivässä ja lyönnit kohdistuvat sekä isosiskoon (7 v), vanhempiin että minuun, kun kyläilin heidän luonaan. Suhtaudun kaikenlaiseen väkivaltaan hyvin kielteisesti, sillä kasvoin kodissa, jossa oli perheväkivaltaa. Ymmärrän toki, että lapsella ei ole aina kykyä säädellä tunteitaan, mutta mielestäni lyöminen ei silti ole ok.
Viimeksi kyläillessäni sukulaisperheen luona, Miisa-Irmeli suuttui jostain yllättäen ja löi minua kovasti. Miisa-Irmelin vanhemmat olivat vieressä, kun nuhtelin tyttöä ja sanoin tytön äidille, että suhtaudun tiukasti lyömiseen. Tähän tytön äiti sanoi tytölle tyyliin "noh noh, Miisa-Irmeli, ei saa lyödä, pyydäpä nyt anteeksi". Tyttö ei tehnyt elettäkään pyytääkseen anteeksi ja lähti tilanteesta pois. Vanhemmat jättivät tilanteen siihen. Seuraavana päivänä olin tytön kanssa kahden, kun tyttö yllättäen löi minua nenään todella kovasti. Tilannetta seurasi pitkä kädenvääntö tytön kanssa, kun koitin selittää ettei saa lyödä, minuun sattui ja tytön pitäisi pyytää anteeksi (pyytäähän kaverikin päiväkodissa anteeksi häneltä, jos lyö). Tilanne päättyi siihen, että Miisa-Irmeli linnoittautui vaatekomeroon itkemään eikä halunnut pyytää anteeksi. Lopulta sain jonkinlaisen anteeksipyynnön tapaisen pitkän puhuttamisen jälkeen. Vanhemmille en tästä välikohtauksesta puhunut, kun eivät puuttuneet aikaisempaankaan lyömiseen.
Miisa-Irmelin käytös oli muutenkin mielestäni kummallista. Tyttö saattoi ottaa leikkiessään syliin nuken ja ryhtyä hakkamaan tätä päähän nauraen. Öisin tyttö nukkui vieressäni (normaalisti nukkuu vanhempiensa huoneessa), itkeskeli unissaan lyhyitä nyyhkäyksiä ja potki raivoisasti, myös minuun osuen.
En tiedä, onko tällä tekemistä Miisa-Irmelin käytöksen kanssa, mutta huomasin hänen katselevan tabletilta Youtube-videoita ilman vanhempien valvontaa (laitteessa ei ole mitään rajoittimia). Mielestäni videot eivät olleet tytölle sopivia, vaikka ulkoisesti ne näyttivät asiallisilta. Videoissa satuhahmoiksi puetut aikuiset mm. hakkasivat toisiaan ja virtsasivat toistensa päälle. Koitin varovasti vihjata tytön äidille, ettei Miisa-Irmelin katsomat videot ole lapselle välttämättä sopivia, mutta äiti ei reagoinut asiaan.
Olen hämmentynyt Miisa-Irmelin käytöksestä. Miksi nelivuotias käyttäytyy noin ja saanko puuttua lyömiseen, jos vanhemmat eivät niin tee? Täytyykö minun sietää Miisa-Irmeliltä lyömistä, koska "hän on vain lapsi"?
N30
Järkyttyin tästä niin paljon, että menin sanattomaksi. Aloitko ihan oikesti väittelemään neljä-vuotiaan lapsen kanssa?
Juu minä ajattelen näin, että anteeksipyyntöä ei voi väkisin pyytää. Kyllä lapsi ymmärtää tehneensä väärin ilman sitäkin. Lapsi tarvitsee ohjausta, miten tulee toimia, ei rangaistuksia. Tärkeintä on, ettei lyömistä sallita, tilanteessa tulee viheltää heti pilliin. Toisten lasten lyömiseen on ihan helppo puuttua ystävällisesti ja tehokkaastikin, samalla tavalla kuin haluaisi, että naapurit puuttuisivat oman lapsen huonoon käytökseen.
Ei taida edes yhtään kasvatusgurua enää löytyä, joka anteeksipyytämiseen pakottamista kannattaisi. Vai tiedätkö sinä?
Samaa mieltä kuin 14, että tuo pitkä kädenvääntö on ollut erittäin huono tapa toimia.
/15
Vierailija kirjoitti:
Hämmentävää, miten tällä palstalla ajatellaan, ettei lapselta tarvitse vaatia anteeksipyyntöä. Jos olisin itse lyönyt jotakuta aikuista tai lasta lapsena, olisivat vanhemmat varmasti laittaneet minut pyytämään anteeksi.
"Hakanneet" sen väkisin irti sinusta?
Sinusta siinä ei ole mitään väärää, että aikuinen pakottaa lapsen nurkaan ja vielä salaa vanhemmilta?
Kuinka tuttu ap on edes lapselle?
Ap vielä tarkentaa:
Tuo kädenvääntö tytön kanssa tarkoitti siis sitä, että koitin juurta jaksaen selittää asiaa tytölle "minuun sattui kovasti, kun sinä löit. Toisia ei saa lyödä. Jos lyö, pitää pyytää anteeksi. Jos sinua lyö kaveri päiväkodissa, pitää kaverin pyytää anteeksi sinulta, eikö niin?" Tuohon tyttö nyökkäsi, muuten kuunteli hiljaa mököttäen. Kädenväännöllä tarkoitin siis sitä, että tyttö ei millään uskonut tehneensä mitään väärää.
Ap
Kyllä. Oli kuka tahansa kyseessä, vaikka leikkipuistossa tuiki tubtematon lapsiporukka ja jos joku lyö, saa mennä kieltämään.
Totta kai saa puuttua. Lapset tekevät noin juuri siksi, että heillä on puutteellinen tunteensäätelykyky eivätkä he yleensä osaa vielä tuossa vaiheessa pukea harmitustaan sanoiksi. Kyllähän monet aikuisetkin vielä lyövät tai alkavat käyttäytyä aggressiivisesti, kun suuttuvat.