Lue keskustelun säännöt.
TV-1, eilinen sukellusonnettomuusdokumentti Norjassa - pari asiaa toiminnassa vähän ihmetytti
01.11.2016 |
- Äijät istuivat kaljapurkit kädessä iltaisin, ei vaikuta kovin ammattimaiselta
- "pakko hakea" -mentaliteetti. Eikö tuollaiseen vaaralliseen sukellukseen lähtevien pitäisi jo etukäteen sopia, että "Nyt lähdetään tieten tahtoen hengenvaaralliselle sukellukselle. Sovitaan niin, että jos joku sinne jää niin se on hänen oma valintansa mm. omaisia kohtaan eikä kenenkään tule vaarantaa omaa henkeään ruumiita nostamalla"?
Kommentit (311)
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärrä miten pizzaa syödään syvyyksissä... Tämmöinen tosi tärkeä ajatus tähän kohtaan.
Se muussataan tehosekoittimella ja ruiskutetaan regulaattoriin pienestä venttiilistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun korvaani pisti, kun sukellusukot puhuivat: "Jos tää [pelastus]reissu joltain onnistuu, niin meiltä" - öö, just olitte siellä ja 40 % teistä kuoli? Mistä kumpuaa tämä itsevarmuus?
Siinä oli kyseessä varmaankin psyykkaus. Ei tuonne voi lähteä yrittämään, jos ei usko itseensä.
Ja toisaalta nuo nimenomaiset sukellusukot eivät kuolleet. Kova suoritus tulla omia jälkiään tuntikausia takaisin sillä yhdelläkin, joka ei päässyt juuttuneista ohi ja luuli, että kaikki muut ovat kuolleet.
Ensinnäkin jos tuonne ei halua mennä niin sitten sinne ei kannata mennä. Tuommoinen psyykkaus tai ryhmäpaine on älyttömin lähtökohta lähteä tunkeutumaan tuollaiseen paikkaan. Siinä tulee vaan lisää ruumiita. Hieman huonommalla tuurilla tuolla olisi koko porukka kelluskelemassa edelleen.
Toiseksi turha noita kavereita on julistaa sankareiksi. Mikään ei pakottanut noita tunkemaan tuonne luolaan alkujaankaan ja sinne tunkeutuminen uudelleen oli ihan yhtä turhaa.
Jos tuonne kaikista riskeistä huolimatta lähtee sukeltamaan niin pitää hyväksyä se fakta että kenelläkään, ei kavereilla eikä kenelläkään muullakaan ole minkäänlaista moraalista tai minkäänlaista muutakaan velvollisuutta lähteä myöhemmin hakemaan ruumista luolasta.
Jos joku sen omasta halustaan tekee niin siinä ei ole mitään sankarillista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähtökohta on, ettei pahoja asioita tapahdu. Noita sukelluksia nimenomaan tehdään porukassa, että jos jotain sattuu, suurella todennäköisyydellä kaveri voi auttaa. Kaveria ei jätetä. Siksi noin ei voi sopia etukäteen, koska se kuolema lurkkis sitten olkapäällä koko ajan, eikä jengiin voi luottaa.
Mitäpä sitten jos sukeltajatkin relaavat oluen äärellä? Suomessa on alkoholin juomisesta tehty liian iso peikko.
Olosuhteet on sellaiset että jos jotain tapahtuu niin siinä ei voi kaverit tehdä todennäköisesti yhtään mitään koska ei ole tilaa ja tuonne ei voi hinata sellaista varustusta jota onnettomuudessa tarvitsisi. Toisaalta matka turvaan on pitkä.
Eli käytännössä tuossa hommassa luotetaan siihen että mitään ei tapahdu kun ei ole ennenkään tapahtunut.
Tuonne on myöskin vaikea järjestää jälkikäteen pelastusoperaatiota tai ruumiinhakuoperaatiota koska noita ammatikseen tekevät haluavat selvitä siitä operaatiosta hengissä itse ja tuolla marginaalit on liian pienet sille ammattipelastajallekin.
Olikohan tämä nyt kolmas vai neljäs kerta, kun tuo Känkänen oli mukana kun sukelluskaveri kuoli. Että kyllä näille näitä tapahtuu....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meinasin oksentaa, kun luin tuosta Nutty Putty cave ja John Jones-tapauksesta. Hyi olkoon. Pahin tapa kuolla ikinä.
Laittaisitko lyhyesti, mitä siellä tapahtui. En osaa enkkua ...
Kiitos!
2009 ukko (John Jones) jäi juhiin luolaan, eikä sitä saati pelastettua. Vaimo (Emily Jones-Sanchez) otti onnellisena vakuutusrahat ja meni jännämies rakastajansa (Donovan Sanchez) kanssa naimisiin ja elävät onnellisena.
Mikä jännämies? Ja miksi ei olisi vaimo saanut mennä uudelleen naimisiin? Nuorena leskeksi ja taivaaseen astiko olisi pitänyt odottaa, että saada näkee tän sankarin uudelleen? Nopea googlaus: Vaimo oli raskaana, kun mies kuoli ja eka lapsi 13-kuukautinen. Häädettiin pois omasta kodistaan, koska eivät saaneet enää asua siellä, koska se oli saatu Jonnen opiskeluiden kautta. Tää nainen laitto pystyyn oman bisneksen ja aloitti osa-aikaiset opiskelut - mind you: yksinhuoltajana erittäin pienille lapsille! Donovan oli hänen veljensä kämppis, jonka tapasi kaksi vuotta aviomiehensä kuoleman jälkeen. Menivät naimisiin 3 vuotta sen jälkeen, kun John kuoli, eli vuosi tapaamisen jälkeen. Aika lyhyen tuntemisen jälkeen, mutta kyseessä veljen kaveri ja molemmat aika uskonnollisia.
Mikä tästä nyt oikeasti teki niin hirveätä ja tuomittavaa? Mun mielestä toi nainen on uskomaton selviytyjä ja John tässä oli joku typerä jännämies, jonka oli pakko kaivautua johonkin luolastoon, joka oli jo kertaalleen suljettu vuodeksi, koska sitä pidettiin liian vaarallisena.
Mahtais Johnia vítuttaa jos tietäis, että kämppis uittaa kúlliaan sen vaimon toosassa.
Tästä juuri huomaa, että 14-vuotiaiden luetunymmärtäminen on laskussa. Hei Jonne, (1) Johnia tuskin kiinnostaa - ottaen huomioon, että hän on kuollut - mutten usko hänen koskaan tavanneen vaimonsa veljen yliopistokämppäkaveria, jos vaimokaan ei ollut tätä aikaisemmin tavannut. (2) Se Emilyn toosa on ihan hänen omansa, joten Johnin mielipiteellä ei ole merkitystä. He lakkasivat olemasta naimisissa noin 27h sen jälkeen, kun John päätti kiivetä pää edellä tuntemattomaan luolaan ja menehtyi sinne.
Mutta mormoneilla avioliitto ei pääty kuolemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähtökohta on, ettei pahoja asioita tapahdu. Noita sukelluksia nimenomaan tehdään porukassa, että jos jotain sattuu, suurella todennäköisyydellä kaveri voi auttaa. Kaveria ei jätetä. Siksi noin ei voi sopia etukäteen, koska se kuolema lurkkis sitten olkapäällä koko ajan, eikä jengiin voi luottaa.
Mitäpä sitten jos sukeltajatkin relaavat oluen äärellä? Suomessa on alkoholin juomisesta tehty liian iso peikko.
Olosuhteet on sellaiset että jos jotain tapahtuu niin siinä ei voi kaverit tehdä todennäköisesti yhtään mitään koska ei ole tilaa ja tuonne ei voi hinata sellaista varustusta jota onnettomuudessa tarvitsisi. Toisaalta matka turvaan on pitkä.
Eli käytännössä tuossa hommassa luotetaan siihen että mitään ei tapahdu kun ei ole ennenkään tapahtunut.
Tuonne on myöskin vaikea järjestää jälkikäteen pelastusoperaatiota tai ruumiinhakuoperaatiota koska noita ammatikseen tekevät haluavat selvitä siitä operaatiosta hengissä itse ja tuolla marginaalit on liian pienet sille ammattipelastajallekin.
Olikohan tämä nyt kolmas vai neljäs kerta, kun tuo Känkänen oli mukana kun sukelluskaveri kuoli. Että kyllä näille näitä tapahtuu....
kuka ihme haluaa enää lähteä tuon kanssa sukellukselle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärrä miten pizzaa syödään syvyyksissä... Tämmöinen tosi tärkeä ajatus tähän kohtaan.
Missä syvyyksissä? Ei siellä ollut vettä, vaan kuiva ja ahdas luolasto. Luolassa voi syödä pitsaa, tosin vaikea ymmärtää miksi söi. Ei ollut siis suomalaisten ikävästi päättynyt seikkailu vaan toinen tapaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähtökohta on, ettei pahoja asioita tapahdu. Noita sukelluksia nimenomaan tehdään porukassa, että jos jotain sattuu, suurella todennäköisyydellä kaveri voi auttaa. Kaveria ei jätetä. Siksi noin ei voi sopia etukäteen, koska se kuolema lurkkis sitten olkapäällä koko ajan, eikä jengiin voi luottaa.
Mitäpä sitten jos sukeltajatkin relaavat oluen äärellä? Suomessa on alkoholin juomisesta tehty liian iso peikko.
Olosuhteet on sellaiset että jos jotain tapahtuu niin siinä ei voi kaverit tehdä todennäköisesti yhtään mitään koska ei ole tilaa ja tuonne ei voi hinata sellaista varustusta jota onnettomuudessa tarvitsisi. Toisaalta matka turvaan on pitkä.
Eli käytännössä tuossa hommassa luotetaan siihen että mitään ei tapahdu kun ei ole ennenkään tapahtunut.
Tuonne on myöskin vaikea järjestää jälkikäteen pelastusoperaatiota tai ruumiinhakuoperaatiota koska noita ammatikseen tekevät haluavat selvitä siitä operaatiosta hengissä itse ja tuolla marginaalit on liian pienet sille ammattipelastajallekin.
Olikohan tämä nyt kolmas vai neljäs kerta, kun tuo Känkänen oli mukana kun sukelluskaveri kuoli. Että kyllä näille näitä tapahtuu....
Jos tuo on totta, niin ehkä tuosta syystä Känkänen ei luottanut enää pelastusreissulla, eikä sitten sukeltanutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jumala päättää, kuka elää ja kuka kuolee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärrä miten pizzaa syödään syvyyksissä... Tämmöinen tosi tärkeä ajatus tähän kohtaan.
Missä syvyyksissä? Ei siellä ollut vettä, vaan kuiva ja ahdas luolasto. Luolassa voi syödä pitsaa, tosin vaikea ymmärtää miksi söi. Ei ollut siis suomalaisten ikävästi päättynyt seikkailu vaan toinen tapaus.
Nälkä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun korvaani pisti, kun sukellusukot puhuivat: "Jos tää [pelastus]reissu joltain onnistuu, niin meiltä" - öö, just olitte siellä ja 40 % teistä kuoli? Mistä kumpuaa tämä itsevarmuus?
Siinä oli kyseessä varmaankin psyykkaus. Ei tuonne voi lähteä yrittämään, jos ei usko itseensä.
Ja toisaalta nuo nimenomaiset sukellusukot eivät kuolleet. Kova suoritus tulla omia jälkiään tuntikausia takaisin sillä yhdelläkin, joka ei päässyt juuttuneista ohi ja luuli, että kaikki muut ovat kuolleet.
Ensinnäkin jos tuonne ei halua mennä niin sitten sinne ei kannata mennä. Tuommoinen psyykkaus tai ryhmäpaine on älyttömin lähtökohta lähteä tunkeutumaan tuollaiseen paikkaan. Siinä tulee vaan lisää ruumiita. Hieman huonommalla tuurilla tuolla olisi koko porukka kelluskelemassa edelleen.
Toiseksi turha noita kavereita on julistaa sankareiksi. Mikään ei pakottanut noita tunkemaan tuonne luolaan alkujaankaan ja sinne tunkeutuminen uudelleen oli ihan yhtä turhaa.
Jos tuonne kaikista riskeistä huolimatta lähtee sukeltamaan niin pitää hyväksyä se fakta että kenelläkään, ei kavereilla eikä kenelläkään muullakaan ole minkäänlaista moraalista tai minkäänlaista muutakaan velvollisuutta lähteä myöhemmin hakemaan ruumista luolasta.
Jos joku sen omasta halustaan tekee niin siinä ei ole mitään sankarillista.
No eipä tullut lisää ruumiita.
Pikemminkin naurattaa koko harrastuksen typeryys. Miksi tieten tahtoen ahtaa itsensä vaarallisen ahtaaseen loukkoon joka on vieläpä veden ympäröimä? Idiootit. Hapenpuute laskenut aivotoiminnan tasoa?
Miksei saman tien hypätä lähimpään viemäriikaivoon ja leikkiä sankaria? Tai kaivautua jonnekin mutakuoppaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No entäs Floyd Collins, joka jäi luolaan loukkuun ja kuoli lopulta janoon kahden viikon kuluttua. Pelastajat tulivat kolme päivää liian myöhään.
http://dynamic.hs.fi/2014/syvalla/
Tässä on mun mielestä paras selostus koko hommasta. Ja näkyy myös vuosittaiset sukelluskuolemat Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärrä miten pizzaa syödään syvyyksissä... Tämmöinen tosi tärkeä ajatus tähän kohtaan.
Missä syvyyksissä? Ei siellä ollut vettä, vaan kuiva ja ahdas luolasto. Luolassa voi syödä pitsaa, tosin vaikea ymmärtää miksi söi. Ei ollut siis suomalaisten ikävästi päättynyt seikkailu vaan toinen tapaus.
Nälkä?
Viimeinen ateria.
Kukaan ei kuollessaan kadu elettyä elämää, mutta elämätön elämä on katumisen paikka.
Kun näitä solvaavia kommentteja täällä lukee, huomaa että ne on ihmisiä jotka pelkäävät elää se on sääli - jos jotain niin sitä katuu kuolin vuoteellaan, elämätöntä elämää.
Olen teidän kuolleiden sukeltajien puolesta onnellinen että saitte ja uskalsitte elää.
Sankareita vai idiootteja kirjoitti:
Pikemminkin naurattaa koko harrastuksen typeryys. Miksi tieten tahtoen ahtaa itsensä vaarallisen ahtaaseen loukkoon joka on vieläpä veden ympäröimä? Idiootit. Hapenpuute laskenut aivotoiminnan tasoa?
Miksei saman tien hypätä lähimpään viemäriikaivoon ja leikkiä sankaria? Tai kaivautua jonnekin mutakuoppaan?
Miksi harrastaa yhtään mitään, hevosenkin selästä voi pudota.
Luolasukeltajat hyväksyvät riskin mennessään sukellukselle. Se, onko sukellus sen arvoista, riippuu keneltä kysytään. Mitään kauniimpaa ei ole, kuin veden täyttämät erityisesti tutkimattomat luolastot. Nämä kaverit olivat sukellusporukka, ja sukelluspariisi luotat enemmän kuin puolisoosi. Jos et ole luolasukellusta harrastanut niin ihan turha kommentoida.
Varmaan psykologisista syistä lähtivät hakemaan kavereita luolasta. Saavat sen asian päätökseen. Luultavasti tapahtumat pyörivät pitkään mielessä ja kun omakin henki on ollut vaarassa, niin pahimmillaan voi saada posttraumaattisen stressin.
Vierailija kirjoitti:
Jos ekstreme ihmisiä ei olisi, jos ekstreme harrastajia ei olisi, tiedätkö että sinäkin nuhapumppu pelkuri asuisit edelleen luolassa tai savimajassa savannilla. Tulta et uskaltaisi tehdä, hui kauhia se poppaa.
Ei ole siis mitään syytä mollata ihmisiä jotka ovat rohkeempia kuin sinä.
Ja mitä niihin pelastettuihin tavaroihin tulee, en voi käsittää että miksi niitä ei muka joku ostaisi. Tiedättekö pelkurit, että kun seuraavan kerran joudut esimerkiksi sairaalaan vuodeosastolle niin siihen sänkyyn on melko varmasti jossain vaiheessa joku saattanut Kuolla!!
Nykyajan ekstremeurheilulla ei ole mitään tekemistä ihmiskunnan edistymisen kanssa. Mitä se ketään muuta hyödyttää, että joku lahopää menee työntämään turpansa paikkoihin, joista ei välttämättä pääse pois? Puhdasta tyhmänrohkeutta ja sitä saa mitä tilaa. Kaipa jotkut eivät saa elämästä tarpeeksi irti, jos eivät flirttaile kuoleman kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meinasin oksentaa, kun luin tuosta Nutty Putty cave ja John Jones-tapauksesta. Hyi olkoon. Pahin tapa kuolla ikinä.
Laittaisitko lyhyesti, mitä siellä tapahtui. En osaa enkkua ...
Kiitos!
2009 ukko (John Jones) jäi juhiin luolaan, eikä sitä saati pelastettua. Vaimo (Emily Jones-Sanchez) otti onnellisena vakuutusrahat ja meni jännämies rakastajansa (Donovan Sanchez) kanssa naimisiin ja elävät onnellisena.
Mikä jännämies? Ja miksi ei olisi vaimo saanut mennä uudelleen naimisiin? Nuorena leskeksi ja taivaaseen astiko olisi pitänyt odottaa, että saada näkee tän sankarin uudelleen? Nopea googlaus: Vaimo oli raskaana, kun mies kuoli ja eka lapsi 13-kuukautinen. Häädettiin pois omasta kodistaan, koska eivät saaneet enää asua siellä, koska se oli saatu Jonnen opiskeluiden kautta. Tää nainen laitto pystyyn oman bisneksen ja aloitti osa-aikaiset opiskelut - mind you: yksinhuoltajana erittäin pienille lapsille! Donovan oli hänen veljensä kämppis, jonka tapasi kaksi vuotta aviomiehensä kuoleman jälkeen. Menivät naimisiin 3 vuotta sen jälkeen, kun John kuoli, eli vuosi tapaamisen jälkeen. Aika lyhyen tuntemisen jälkeen, mutta kyseessä veljen kaveri ja molemmat aika uskonnollisia.
Mikä tästä nyt oikeasti teki niin hirveätä ja tuomittavaa? Mun mielestä toi nainen on uskomaton selviytyjä ja John tässä oli joku typerä jännämies, jonka oli pakko kaivautua johonkin luolastoon, joka oli jo kertaalleen suljettu vuodeksi, koska sitä pidettiin liian vaarallisena.
Mahtais Johnia vítuttaa jos tietäis, että kämppis uittaa kúlliaan sen vaimon toosassa.
Tästä juuri huomaa, että 14-vuotiaiden luetunymmärtäminen on laskussa. Hei Jonne, (1) Johnia tuskin kiinnostaa - ottaen huomioon, että hän on kuollut - mutten usko hänen koskaan tavanneen vaimonsa veljen yliopistokämppäkaveria, jos vaimokaan ei ollut tätä aikaisemmin tavannut. (2) Se Emilyn toosa on ihan hänen omansa, joten Johnin mielipiteellä ei ole merkitystä. He lakkasivat olemasta naimisissa noin 27h sen jälkeen, kun John päätti kiivetä pää edellä tuntemattomaan luolaan ja menehtyi sinne.
Mutta mormoneilla avioliitto ei pääty kuolemaan.
Ja tämä on oleellista koska...?
En ihan ymmärrä miten pizzaa syödään syvyyksissä... Tämmöinen tosi tärkeä ajatus tähän kohtaan.