Lue keskustelun säännöt.
Varakkaat. Koetteko huonoa omatuntoa?
29.10.2016 |
Miten on. Koetteko huonoa oloa siitä että teillä on mahdollisuus harrastaa ja ostaa mitä huvittaa ja samalla monet taistelevat köyhyydessä ja epävarmuudessa?
Kommentit (70)
En koe, itse olen omat rahani tienannu ja tehnyt töitä niiden eteen. Nautin elämästäni mieheni ja lasteni kanssa ja olen ylpeä sekä iloinen omasta asemastani ja siitä mitä olen saavuttanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. Minäkin olen lähtöisin aivan toissenlaisista oloista. Myös lapsuuteni oli köyhää. Tai kaikki tarpeellinen oli, mutta ei todellakaan mitään ylimääräistä. Uusi koululaukku tai vaate oli luksusta mun nuoruudessa. Olen myös itse nuorempana ollut köyhä ja ilman koulutusta. Olen tehnyt töitä tämän eteen missä nyt olen ja mitä olen saavutttanut.
Osaan arvostaa sitä minkä tien olen käynyt saavutttaakseni tämän kaiken. Ja se, että on itse ansaittua.
Jokaisella on mahdollisuus pyrkiä parempaan. Kaikilta se ei onnistu syystä tai toisesta.
Vierailija kirjoitti:
Miten on. Koetteko huonoa oloa siitä että teillä on mahdollisuus harrastaa ja ostaa mitä huvittaa ja samalla monet taistelevat köyhyydessä ja epävarmuudessa?
En tunne.Miksi pitäisikään? Ei se niiden köyhyys minun syytäni ole.
Miksi ihmeessä kokisin? Lukuunottamatta sairaita ja vammaisia meillä on kaikilla samat mahdollisuudet. Miksi kokisin huonoa omaatuntoa siitä, että olen käyttänyt tämän mahdollisuuden viisaasti, käynyt kouluni, tehnyt töitä, säästänyt, ennakoinut, harkinnut ja toiminut tavoitteellisesti.
En, mutta pelkään, että YT iskee minuunkin. Yritän säästää paljon pahan päivän varalle. Jos selviydyn eläkeiän kynnykselle töissä, uskallan alkaa törsäillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä on varakas? Itsellä tilillä pikkukaupungin kerrostalokaksion verran, mutta asun vuokralla. Taitaa olla moni muu minua varakkaampi kuitenkin.
En koe, mutta omien sukulaisten reaktioita aina vähän "pelkään".
Harmittaa että kaveripiirissäni myös heidän serkut jne ovat menestyneet ja heillä kivoja mökki viikonloppuja ja matkoja. Omia serkkuja joutuu häpeämään. Viimeinen niitti oli kutsua heidät mökille brunssille. Sitä kaljan kittaamista ja ruoan ahmimista ei voi vaan ymmärtää. No mitä voikaan olettaa autonasentajalta ja roskakuskilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En koe. Olen köyhän kodin lapsi. Suurimman osan lapsuuttani meitä asui 6 henkeä vuokrakolmiossa ja rahasta oli ainainen pula. Tyypillinen arkipäivän ruoka oli perunat ja ruskea kastike. Tosin nälkää ei tarvinnut kärsiä koskaan, sillä perunoita keitettiin aina niin paljon, että kaikki saivat vatsansa täyteen.
Ihan opintolainalla (opintotuki oli silloin selvästi nykyistä pienempi) opiskelin ilman vanhempien taloudellista tukea diplomi-insinööriksi. No, sain minä sentään omat vaatteeni ja pari vanhaa astiaa mukaani, kun lähdin monen sadan kilometrin päähän opiskelemaan.
Omalla työlläni olen rahani ansainnut. Toki asiaa on auttanut myös opiskeluaikanani löytämäni DI-mies, joka on maksanut oman osuutensa perheemme menoista.
Voin sanoa 99% todennäköisyydellä että yksikään teistä ei ole tehnyt päivääkään töitä omaisuutenne eteen. Olette vain toisten lompakolla loisivia visvavittuja jotka kuvittelevat olevansa jotain osaajia jne. Ette ole, se on ihan 100% fakta. Olette pelkkiä ilmantuhlaajia. Ette ole mitään ahkeria, älykkäitä tai neuvokkaita oman elämänne seppiä. Olette vitun mitättömiä keskinkertaisuuksia joilla on kovat luulot itsestään ja narsistinen elämänasenne. Jep, sillä toki pärjää jonkun aikaa mutta jossain vaiheessa totuus iskee vasten kasvoja ja tajuatte oman mitättömyytenne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En koe. Olen hankkinut omaisuuteni rehellisellä ja kovalla työllä. Kannattaa opiskella tietoja ja taitoja, josta muut ovat valmiit maksamaan. Vaurastuminen ei ole Suomessa vaikeaa, jos ei sitten ole synnynnäisesti tyhmä tai laiska.
Suomessa ei käytännössä yhtään köyhää.
Oikeesti köyhiä löytyy jostain afrikasta tai intiasta, jotka oikeesti kuolee
nälkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voin sanoa 99% todennäköisyydellä että yksikään teistä ei ole tehnyt päivääkään töitä omaisuutenne eteen. Olette vain toisten lompakolla loisivia visvavittuja jotka kuvittelevat olevansa jotain osaajia jne. Ette ole, se on ihan 100% fakta. Olette pelkkiä ilmantuhlaajia. Ette ole mitään ahkeria, älykkäitä tai neuvokkaita oman elämänne seppiä. Olette vitun mitättömiä keskinkertaisuuksia joilla on kovat luulot itsestään ja narsistinen elämänasenne. Jep, sillä toki pärjää jonkun aikaa mutta jossain vaiheessa totuus iskee vasten kasvoja ja tajuatte oman mitättömyytenne.
Mä loisisin heti jonkun lompakolla, jos sellainen jostain löytyisi. Kerropa mistä niitä saa? Mikset itse loisi jos se on niin helppoa? Joka sentin olen itse säästänyt omista tuloista ja tehnyt koko elämäni töitä opiskelujen ohella.
En koe. Olen ponnistanut huonoista lähtökohdista nykyiseen tilanteeseen täysin itse ja omalla työllä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voin sanoa 99% todennäköisyydellä että yksikään teistä ei ole tehnyt päivääkään töitä omaisuutenne eteen. Olette vain toisten lompakolla loisivia visvavittuja jotka kuvittelevat olevansa jotain osaajia jne. Ette ole, se on ihan 100% fakta. Olette pelkkiä ilmantuhlaajia. Ette ole mitään ahkeria, älykkäitä tai neuvokkaita oman elämänne seppiä. Olette vitun mitättömiä keskinkertaisuuksia joilla on kovat luulot itsestään ja narsistinen elämänasenne. Jep, sillä toki pärjää jonkun aikaa mutta jossain vaiheessa totuus iskee vasten kasvoja ja tajuatte oman mitättömyytenne.
Keskinkertaisuus riittää oikein hyvin elämässä menestymiseen. Ei tarvitse olla meganero viitsiäkseen ja tehdäkseen työtä. Toki moni pitää työssäkäyviä tosi tyhminä, mutta sitä minä en allekirjoita. :)
Toisten lompakoistahan se rahallinen menestys aina otetaan, siinä olet ihan oikeassa. Eihän sellainen yrityskään menesty, jonka tuotteita tai palveluita ei kukaan osta. Jollekinhan sinäkin lompakostasi rahaa annat aina kun jotain ostat. :)
Jos velat vähennetään, minulla on kiinteää omaisuutta n. 200 tuhannen edestä ja työstäni saan käteen reilusti enemmän kuin suomalaisen bruttokeskiansio. En koe olevani erityisen varakas, mutta ihan hyvin toimeentuleva. Olen panostanut opiskeluihin ja tehnyt aina kovasti töitä ja ihan omilla ansioillani raivannut tieni nykyiseen asemaani eli ei, en tunne huonoa omatuntoa.
Harva ihan omalla kovalla työllä rikkaaksi pääsee. En tunne ketään yksinyrittäjää joka olisi rikas. Ja vieraan töissä tunnetusti joku muu vie työsi hedelmät suurimmaksi osaksi, joku rikastuu, mutta ei se joka työt tekee.
Eikö se ole vähän tekopyhää olla varakas ja olla säälivinään muita? Jos oikeasti tahtoisi tasapuolisuutta, antaisi omastaan pois. Huono-osaisia ei lämmitä tasan yhtään, että joku sukuosinkorahoissaan kieriskelevä tyyppi ajattelee heistä pari ajatusta ja sen jälkeen taputtaa itseään olalle oltuaan niin hyvä ihminen.
En koe huonoa omaatuntoa siitä, että meillä on suomalaiseen verrattuna paljon rahaa. Koen huonoa omaatuntoa (jos niin nyt voi sanoa) siitä, että olen syntynyt Suomeen, maahan jossa on mahdollisuus opiskella ja jossa on terveydenhuolto myös köyhemmille. Koen huonoa omaatuntoa siitä, että meillä on rahaa ostaa mitä haluamme ja maailmassa on ihmisiä, jotka kuolevat nälkään. Siksi lahjoitan aika paljon erilaisille järjestöille ja teen itsekin vapaaehtoistyötä.
En todellakaan. Olen hyvin ankeista oloista ja joutunut aikanaan ponnistelemaan kohtuuttomilla ponnistuksilla ensin elämään ja sitten siihen helpompaan elämään. Koen kaiken hyvän elämässäni todellakin ansainneeni.
Edelleen olen sitä mieltä, että ihmisten olisi hyvä vähän opetella ponnistelemaan elämässään ja tekemään työtä. Köyhyys on Suomessa sitä, ettei viiden vuoden ikäistä televisiota kukaan huoli edes ilmaiseksi eikä kukaan huoli käytettyjä ehjiä vaatteita, jos ne eivät ole muotimerkkiä. Nykyisen asumistuen kaltainen systeemi on erityisesti silkkaa hulluutta.