Sain tänään diagnoosin: Tietzen oireyhtymä. Kuinka olette pärjänneet tämän kanssa, kenellä sama vaiva.
Minulla kyljet, rintalasta ja lapaluut aivan kosketusarat. Henki loppuu ja ahdistaa. Mikä teitä helpottaa??
Kommentit (48)
Jumppaan yläkroppaa niin, että ryhtini pysyy hyvänä (luonnostaan pieni lysy yläkropassa, joka saa rintarangan jäämään lukkoon) ja käyn säännöllisesti hakemassa kortisonia suoraan rintalastaan. Enpäs muuta osaa neuvoa.
Sain diagnoosin n. 10 vuotta sitten, silloisen työpaikkaläärini toimesta. Kylkivälilihakset kipeytyvät aika ajoin, joskus on pitkä väli, jolloin oireita ei ole, mutta yhtäkkiä oireet tulevat, itselläni syksyisin yleensä pahin aika. Syksy ja kostea ilma aiheuttavat oireet. En käytä lääkkeitä,koska lääkkeet, jotka määräättiin, pahensivat oireitani. Lämpö, kylpy sekä saunominen auttaa, mutta ei tähän vaivaan ole lopullista parannusta. Lämpimät ilmat kesäisin helpottavat.
Vierailija kirjoitti:
Jumppaan yläkroppaa niin, että ryhtini pysyy hyvänä (luonnostaan pieni lysy yläkropassa, joka saa rintarangan jäämään lukkoon) ja käyn säännöllisesti hakemassa kortisonia suoraan rintalastaan. Enpäs muuta osaa neuvoa.
Millaiseen kipuun tuo kortisoonipistos annetaan? Entä oletko joutunut olemaan pois töistä kipujen vuoksi?
Ap
Minä olin varma että sain sydärin tai että kasvaimet ovat levinneet joka paikkaan sisäelimiä, niin kipeä toisinaan olen. Diagnoosi oli helpotus mutta toisaalta mietityttää kuinka tämän kanssa voi elää..
Mulla oli tuo, oireet kestivät vuoden. Ensimmäiset kolme kuukautta oli kivun suhteen helvettiä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli tuo, oireet kestivät vuoden. Ensimmäiset kolme kuukautta oli kivun suhteen helvettiä.
Eli meneekö muka ohi?
Mä kävin yksityislääkärillä, joka paineli rintalastasta ja se pisteli. Lääkäri totesi, että mulla on Tietzen syndrooma. Ei mitään lääkitystä, eikä hoitoa. Siihen aikaan olin todella stressaantunut, elämässä tapahtui kovia juttua. Diagnoosi vain lisäsi huolia. Kun elämä alkoi tasoittumaan, en muistanutkaan Tietzeä. Kuin vasta nyt. Olen täysin terve. Mutta kun painan kovaa rintalastan keskeltä, siihen sattuu.Kaverini tuossa vieressä testailee myös rintalastaansa, hälläkin sattuu. Pidän lääkärin antamaa diagnoosia vain kalliina hölypölynä.
Ap, onko sulla ollut keuhkoputken tulehduksia tai keuhkokuumetta? Keuhkokuume ei välttämättä näy tulehdusarvoista.
Vierailija kirjoitti:
Ap, onko sulla ollut keuhkoputken tulehduksia tai keuhkokuumetta? Keuhkokuume ei välttämättä näy tulehdusarvoista.
Ei ollut keihkokuvissa mitään.. ainoastaan surkea tulos puhallustestissä. Sydänfilmi otettu, samoin valtimoverinäyte ranteesta. Ei mitään hälyttävää. Tulehdusarvot normaalit. Kipupisteitä on ympäri kehoa ja rintaranka kosketusarka.
Ap
Onko sulla stressiä tai selvittämättömiä ahdistavia asioita tunteiden alla? Tupakoitko? Entä nukutko riittävästi?
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla stressiä tai selvittämättömiä ahdistavia asioita tunteiden alla? Tupakoitko? Entä nukutko riittävästi?
Huomenta vaan av-väki!
Varmasti on stressiä sillä työni on kuormittavaa. Tunteiden saralla ei mitään akuuttia, mutta toki, en minäkään ole säästynyt pettymyksiltä tai kriiseiltä elämässä. Suvussamme on fibromyalgiaa ja se tietysti mietityttää myös. Nukun yleensä oikein hyvin 6-8 tuntia yössä enkä tupakoi.
Ap
Tuleeko sulle sellaisia pistoksia yhtäkkiä esim. kylkiin lepoasennossa illalla? Niin että henki meinaa salpautua?
Vierailija kirjoitti:
Tuleeko sulle sellaisia pistoksia yhtäkkiä esim. kylkiin lepoasennossa illalla? Niin että henki meinaa salpautua?
Kyllä sitäkin tapahtuu. Ei tosin säännöllisesti. Minulla tämä on ollut jo pidempään, eli lääkäri epäili kroonistuneen. Olen elänyt oireiden kanssa mutta nyt tämän aktivoiduttua taas oireet olivat niin pahat että kuvittelin kuolevani. Aiemmat kivut olin laittanut ylipainon, liian vähäisen liikunnan, liian rankan liikunnan, niskajumin, oienneen rintarangan ja milloin minkäkin jumiutuneen nikaman piikkiin. Olen tuntenut syyllisyyttä lähinnä että en ole huolehtinut riittävästä hieronnasta ja venyttelystä. Nyt tämän diagnoosin myötä alan ymmärtää että vaikka mitä tekisin, en saa kipua pois itse. Säännöllinen liikunta ja venyttely saattavat helpottavat oireita mutta eivät vie kipeitä kohtia ja ahdistusta pois. Kylleni on ollut jo vuosia paineluarka, hengenahdistus ja voimistunut kipu oli uusi oire joka ilmeisesti johtui tietzenin aktivoitumisesta jälleen..
Hierontaa mietin että liekö edes järkevää näin akuuttivaiheessa vai lisääkö tulehdusta ja kipuja?
Ap
Itse huomasin että piilostressillä oli vaikutusta vartalon kipuihin. Puhun piilosellaisesta, koska stressiä minulla ei varsinaisesti ollut ennen. Muita oireita tuolloin Tietzen aikaan oli hervoton, jatkuva säärien kutina (vaikka ihoni on aina ollut hyvä ja terve) öisin ja harjatessa hiuksia niitä lähti tavallista enemmän. Noidannuoltakin oli. Pari vuotta kesti vaihtelevaa enemmän tai vähemmän kiputilaa, säärien loppumaton kutina oli kyllä kuitenkin pahinta. Siihen en apua edes löytänyt.
Tajusin, että stressi on itselleni pahin mahdollinen terveysvihollinen ja että se laukaisee kipuja. Siksi järjestin elämää uusiksi stressitekijöitä poistaen, poistui samalla vähitellen kivut ja vaivat. Kuitenkin joskus stressi on tahtonut hiipiä paineiden alla ja herään viimeistään silloin hälytystilaan, kun kylkipistelyt ja säärikutinat vähänkin alkavat. Ja loppuvat, kun ns. seestiytän tilanteen. Olen siis opetellut pakosta kuuntelemaan kroppaanikin, joka ei tahtonut pysyä mielen perässä.:)
Hieronta auttoi minua, rentoutti. t. 17
Mulla on muitakin kipusairauksia (mm fibro ja trige) on mutta tuon oireet on kyllä kamalat. Mulla toinen puoli kipeämpi, särkee koko ajan ja on kosketusarka koko rintalasta kainaloon saakka. Kylkiä repii. Aiemmin oli vielä mastopatia rinnoissa ja tuo yhdistelmä oli ihan järjettömän kipeä. Nyt kun vv on ohi jäi enää tuo Tietzen
Käyn fasciajumpassa viikoittain ja aiemmin pilateksessa ja lihaskunto auttaa kyllä kantamaan kroppaa paremmin. Kipuihin ei juurikaan vaikuta (no, ei ainakaan pahene niin nopeasti). Lääkkeitä mulla ei ole kun ei sovi.
Uniongelmia on - tietty kun kivuilta ei saa nukuttua. Ylipainoa ei ole koskaan ollut joten laihduttamisesta ei ole apua. Ruokavaliohoitoja on kokeiltu tuloksetta. Olen kivuton vain kun lämpötila nousee yli 25 asteen. Eli tosi harvoin, seuraavan kerran lämpimään ehkä vuonna 18
Minulla on myös diagnosoitu tuo. Kivut ovat vaihdelleet olinpaikkaansa: aluksi alimmat kylkiluut ja rintalasta sekä lapaluu. Nyt noin puolisen vuotta kipu on ollu rintarauhasen vieressä kyljessä ja se huolestuttaa. Kipu on aivan sietämätöntä ennen kuukautisten alkua, jolloin rinnat aristavat muutenkin mutta tämä kipu on vain toisella puolella sekä lapaluu alla myös ja hyvin samankaltaisena kuin nuo muutkin aiemmat luu- ja rustokivut. Kuukautisten alettua se häipyy hetkeksi ja palaa taas loppukierrosta. Onko muilla kipua lähellä rintaa? Huolestuttaa mutta en tohtisi lääkäriin taas mennä, kun siellä on tullut ravattua tämän asian tutkimusten takia monta kertaa. Kuvat ja verikokeet otettiin vuosi sitten. Voiko hormonitasapaino vaikuttaa tuohon kipuun? Vai onko syytä epäillä jotain rintasyöpää? Mitään patteja tms. ei ole tuntunut rinnassa.
Minulle sanoi fysiatrian erikoislääkäri, että kiputilat kestävät tyypillisesti 1-2 vuotta eli niistä on mahdollista päästä eroon. Omalla kohdalla on mennyt jo 2,5 vuotta ja välillä oli kivuttomampi kausi, nyt tuli tuo kylki-rintakipu sitten. Pahimmillaan en saa nukuttua, kun särkee. Fysiatri neuvoi hoidoksi tosiaan liikunnan, ylävartalon lihasten vahvistamisen ja lämmön.
Huokaus. Tavallaan ihanaa, etten ole ainut tästä kärsivä mutta ei tämä kivaa ole.
??