Miksi en saa hyviä numeroita yliopiston tenteissä?

Istun tässä tenttejä pisteyttämässä, ei tosin kauppatieteestä, mutta voisin yrittää vastata. Parhailla opiskelijoilla on parempi muisti siksi, että hahmottavat kokonaisuuden, jolloin yksityiskohdat liittyvät siihen ja ne on helpompi muistaa tai täydentää päättelemällä. Moni kirjoittaa perusasiat yhdestä näkökulmasta eikä pysähdy ajattelemaan, onko vastaus täydellinen tai voisiko asiaa käsitellä muista näkökulmista. Toisaalta kirjoitetaan kaikki mitä muistetaan, vaikka se ei vastaisi kysymykseen. Osa ei osaa ilmaista itseään kokonaisin lausein, vaan vastaukset ovat pelkkiä powerpointteja, jolloin on vaikea tulkita, onko asia ymmärretty. 

Laskutehtävissä laskurutiini puuttuu niin, että helppoihinkin tehtäviin tulee virheitä. Tuloksia ei tarkisteta laskemalla toisella tavalla tai edes päässälaskulla, vaan tuloksen suuruusluokka voi olla väärin. Matematiikkaan ei ole viitsitty panostaa lukiossa ja peruskursseilla, niin laskukaavojen ymmärrys jää heikoksi ja ne muistetaan vähän sinne päin. 

Vierailija kirjoitti:

Opiskelen kauppatieteitä, ja luen tentteihin melko paljon. Aina unohdan jotain pikkujuttuja mitä tenteissä kysytään, aina tulee jotain pieniä mokia jne, ja koska arvostelu on melko tiukka, numeroni on pääosin 1-3, ja arvoasteikko 1-5. Kolmonenkin on jo hyvä numero minulle. Eniten harmittaa laskentatoimi, sieltä tulee pääasiassa 1-2 vaikka oikeasti olen hyvä siinä asiassa! Muista tenteistä tulee helpommin parempia numeroita.

Vastaustekniikka. 

Ap, syy on, että opiskelet alaa, jossa numeroita ei jaeta ilmaiseksi. Kannattaa miettiä vain, että mitä muut saavat ja suhteuttaa siihen omat tulokset. Kahden tutkinnon kokemuksella voin yleistäen sanoa, että mitä korkeampi status aineella on sitä, heikompia numeroita annetaan. Sitten taas tämmöiset höpöinä pidetyt jakelee hurjan hyviä numeroita kaikille, kun yrittävät jotenkin buustata opiskelijoitaan työelämään erinomaisilla todistuksilla.

Esimerkiksi kävin peräkkäisinä päivinä tenteissä, joista toinen oli kasvatustieteen syventävä kirjatentti ja toinen matematikaan aineopintojen tentti. Syventävästä tentistä sain kirjoittamalla bullshittiä vitosen ja kaikki muutkin osallistuneet sai 4-5, joku onneton kolmosen. Hylättyä ei saanut kukaan. Sitten matikan tentin tulokset oli binäärikoodia (0 tai 1) ja joukossa joitain kakkosia ja ihan poikkeuksena muutama arvosanalla 3-5. Tenttijöistä oli 30-40% hylätty. Ja taatusti matikan eteen kaikki teki 100-kertaa enemmän töitä. Harkkoja, luentoja, tenttiin luettiin/harjoiteltiin, kun kasvatustieteen tentin kävi kaikki tekemässä päivän tai kahden lukemisella. Opintopistemäärä oli kummastakin sama.

Samoin sosiologiaa luin joitain aineopintokursseja ja niistä kaikki sai kanssa hyviä. Hylätty on täydellinen häiriötila ja se ei tosiaan mene niin, että hylkääminen olisi normaalia toisin kuin teknisissä, matemaattisissa yms. aineissa. Kielten ilmoitustaululla (filologia) katselin joskus kanssa, että ei täälläkään näköjään ihan vitosia ilmaiseksi anneta. Hylättyjä ei ollut paljoa, mutta suurin osa numeroista oli 1 tai 2.

Vierailija kirjoitti:

Kauppiksen tenteissä on just toi ongelma, että ne mittaa nippelitietoa ja muistamista. Olen tehnyt kauppiskursseja sivuaineena, ja vaikka aihe kiinnostaa, arvosanat harvoin kolmosta ylittää. Sen sijaan omassa pääaineessani tentit mittaavat tiedon soveltamisen taitoa ja laajaa ymmärtämistä. Siinä minä pärjään hyvin.

En osaa sitä "lue koko tenttikirja kannesta kanteen monesti" -meininkiä, oon enemmän "skimmailen kirjan läpi, perehdyn tarkemmin tärkeiksi kokemiini kohtiin ja etsin päälle lisää tietoa itse" -opiskelija. Ja hyvin toimii.

Hehe, niinhän ne kaikki itsestään väittävät. Syvällisiä ymmärtäjiä kaikki, muut vaan tyhjäpäisiä pänttääjiä, oikeita kilttejä tyttöjä.

Pääaineesi on jokin ilmaisten numeroiden paratiisi, mutta heti kun taso on vähänkin kovempi, niin vika on tentissä. Ikään kuin olisi jokin yleinen sääntö, että kaikki kauppiksen proffat nyt vaan ovat nippelimiehiä ja -naisia. ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauppiksen tenteissä on just toi ongelma, että ne mittaa nippelitietoa ja muistamista. Olen tehnyt kauppiskursseja sivuaineena, ja vaikka aihe kiinnostaa, arvosanat harvoin kolmosta ylittää. Sen sijaan omassa pääaineessani tentit mittaavat tiedon soveltamisen taitoa ja laajaa ymmärtämistä. Siinä minä pärjään hyvin.

En osaa sitä "lue koko tenttikirja kannesta kanteen monesti" -meininkiä, oon enemmän "skimmailen kirjan läpi, perehdyn tarkemmin tärkeiksi kokemiini kohtiin ja etsin päälle lisää tietoa itse" -opiskelija. Ja hyvin toimii.

Hehe, niinhän ne kaikki itsestään väittävät. Syvällisiä ymmärtäjiä kaikki, muut vaan tyhjäpäisiä pänttääjiä, oikeita kilttejä tyttöjä.

Pääaineesi on jokin ilmaisten numeroiden paratiisi, mutta heti kun taso on vähänkin kovempi, niin vika on tentissä. Ikään kuin olisi jokin yleinen sääntö, että kaikki kauppiksen proffat nyt vaan ovat nippelimiehiä ja -naisia. ;)

Ilmaisten numeroiden paratiisi! :)

Hyvä ilmaisu tietyistä aineista yliopistossa. Esimerkiksi itse kävin juuri "luentotentissä", jossa siis kuulusteltiin luentojen sisältö. Ja enpä käynyt muuten yhtään luentoa, joita oli sentään 30h. Luin luennoitsijan luentosetit kertaalleen ja käytin aikaa 2-3 tuntia. Nelonen tuli siis 2-3 tunnin panostuksella + tentin tekemisellä. 3op tuolla työmäärällä ja aika hyvällä arvosanalla vielä? Oman kokemuksen mukaan kasvatustieteet ja niiden kilkkeet (monialaiset yms.) on juuri tämmöisiä aineita ainakin. En tarkkaan tiedä, mitkä muut, mutta ero vaatimustasolla opintopisteiden eteen ja arvosanoilla on kuin yö ja päivä monien muiden alojen kanssa.

Itse opiskelin amk-tasolla aika binääristä alaa, vastaus oli joko oikein tai väärin. Mutta ne kerrat kun kokeet/tentit/labrat sisälsi myös laajempia kirjallisia vastauksia, niin suht usein tuli näitä ympäripyöreitä "sulla oli samanlainen vastaus kun tuolla tähtioppilaalla, mutta olet niin veemäinen, että suksipa pois" ja arvosana pykälää paria huonompi.