Lue keskustelun säännöt.
Vaihto-oppilaan kauhut "sotkuisessa asunnossa".
26.10.2016 |
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016102522460343_uu.shtml
Ei tuo kyllä sotkuiselta näyttänyt.
Kommentit (135)
Hurjan näköistä.
Amerikka on täynnä yllätyksiä. Paljon köyhyyttä, suorastaan kurjuutta. Mutta kokemus varmaan sellainenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan tuo tyttö ollut jotenkin nirso tarjotun ruoan suhteen kun molemmissa perheissä tuli sama ongelma että ruoka olisi pitänyt hankkia itse?
En usko, Yhdysvalloissa nimittäin on niin sanottuja "ruoka-aavikoita", eli kauppaan tai edes pikaruokapaikkaan ei pääse kuin autolla. Tuossahan tyttö itse kertoo:
"- Perhe saattoi hakea noutoruokaa, mutta minulle ei tuotu mitään. Olimme niin kaukana kaikista keskuksista, että elin riisillä koko kuukauden. Kotona ei ollut välttämättä edes leipää."Lisäksi perhe valehteli jopa tytön omille vanhemmille:
"- Perhe väitti, että syön liikaa. Se oli peruste sille, että joudun maksamaan omat ruokani. Kuulin omilta vanhemmiltani, että perhe väitti heille, että minulla on keliakia. Se ei pidä paikkaansa."Ruoka-aavikko eli food desert:
https://en.wikipedia.org/wiki/Food_desert"A food desert is a geographic area where affordable and nutritious food is alleged to be hard to obtain, particularly for those without access to an automobile."
Asun Herttoniemessä ja tuo määritelmä sopii minunkin kotikulmille. Juu onhan tässä ruokaa lähellä vaikka kuinka mutta ravitseva ruoka on kalliimpaa kuin cittarissa tai prismassa joihin on turha lähteä täältä ilman autoa ruokaostoksille.
Jos tuolla meni ruokaan 300€/kk ja ainakin jonkin verran sai myös perheeltä ruokaa niin ei kyllä ole riisillä elänyt. Taitaa olla ihan klassinen suomalainen teinityttö joka kuvitteli pääsevänsä suoraan sinkkuelämän tai frendien kaltaiseen elämään kun lähti jenkkeihin.
Täh no ei todellakaan sovi sun kotikulmille "food desertin" määritelmä. :D Herttoniemessä toimii erittäin hyvä julkinen liikenne, toisin kuin monissa Amerikan kolkissa, ruokaa saat aivan kohtuullisella vaivalla ihan ilman omaa autoakin. Sitä paitsi Herttoniemessä on sekä K-market että S-market. Se on eri asia ovatko ne mielestäsi yhtä hyviä kuin Citymarket tai Prisma, mutta millään tavalla tuo ei täytä food desertin määritelmää. Vai oliko tuo (huono) vitsi?
En ota kantaa tähän yksittäiseen tapaukseen.
Koska minulla sattuu olemaan hyödyllistä tietoa asiasta, kerron sen tässä, sillä siitä voi olla korvaamaton hyöty vaihto-oppilaspaikkaa valitessa.
Noin 15 vuotta sitten asuessani ulkomailla, sain kyselyn tuntemaltani opettajalta.
Hän oli vain välityshenkilönä asiassa. Hän tiesi tapauksen, jossa Suomalainen vaihto-oppilas oli vaikeuksissa tulla toimeen perheessä, jonne hänet oli sijoitettu. Kaiken lisäksi koti-ikäväkin taisi vaivata.
Koska hän oli Suomalainen sanoin heti, että olen valmis auttamaan, mutta ennen kuin teen lopullisen päätöksen, haluan tavata kyseisen oppilaan.
Enhän voinut tietää yksityiskohtia ongelmista, joten se oli välttämätön vaihe asiassa.
Kaikki järjestyi ja hyväksyimme oppilaan, joka osoittautui oikein miellyttäväksi ja älykkääksi nuoreksi henkilöksi.
Niille, jotka harkitsevat lähteä vaihto-oppilaaksi, suosittelen ottamaan selvää yksityiskohdista ennen päätöksen tekoa. En usko, että on epäkohteliasta kysyä perheestä, sen kokoonpanosta ja muista yksityiskohdista.
Voi olla että järjestöt, jotka eri maissa hoitavat välitystä, eroavat tasoltaan melko lailla.
Tässä tapauksessa, josta kerroin, suurin syy lienee ollut se, että kyseessä olevalla oppilaalla ja vaihto-oppilasperheen samanikäisellä tytöllä ei ollut juuri yhteisiä asioita. Talon tytär oli urheilija-tyyppi kun taas vaihto-oppilas oli enemmänkin "akateeminen" henkilö, joka suoriutui loistavasti koulunkäynnistään vaikka oli vieraassa maassa.
Puoli vuotta, jonka hän vietti meillä, meni oikein hyvin, sillä erolla että häneltä ehkä jäi saamatta ne kokemukset jotka olisi olleet vieraan maan oloissa mahdollisuus saada.
Kannustan nuoria lähtemään vaihto-oppilaaksi, mutta ottakaa selvää niin paljon kuin on mahdollista. Se on varmasti rikastuttavaa aikaa nuorille.
Olin vaihdossa jenkeissä vuosina 93-95. Valitsin jenkit koska englantini oli niin surkea ja oli vielä surkeampi paikanpäällä kun tajusin että englannin kielen taitoni perustuu vain muutamista sanoista kuten dog, hamburger ja i like to fuck.
No se oli ikimuistoista sekoilua ja kyllähän se kielitaito vähän kehittyi mutta enemmän suuseksitaidot :D ja pilven polttelutaidot sekä dokaaminen. Kävin lukuisasti Nirvanan keikoilla ja yritin ihan bändäriksikin muttei onnistunut. Oppilasvuosi venyi vähän :D höhööhö mutta kivaa oli ja suosittelen kaikille jotka haluaa tuulettua junttipaskasta. Toki jenkeissä on Suomen veroisia junttipaska landeja joka lähtöön jos sattuu koti-ikävä tulemaan vastaan.
Kyllä vitutti tulla takaisin kotiin kun kaikki on niin helvetin sisäsiittoisen vanhoillisen negatiivista elämää kohtaan.
t. ysärigimma
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan tuo tyttö ollut jotenkin nirso tarjotun ruoan suhteen kun molemmissa perheissä tuli sama ongelma että ruoka olisi pitänyt hankkia itse?
En usko, Yhdysvalloissa nimittäin on niin sanottuja "ruoka-aavikoita", eli kauppaan tai edes pikaruokapaikkaan ei pääse kuin autolla. Tuossahan tyttö itse kertoo:
"- Perhe saattoi hakea noutoruokaa, mutta minulle ei tuotu mitään. Olimme niin kaukana kaikista keskuksista, että elin riisillä koko kuukauden. Kotona ei ollut välttämättä edes leipää."Lisäksi perhe valehteli jopa tytön omille vanhemmille:
"- Perhe väitti, että syön liikaa. Se oli peruste sille, että joudun maksamaan omat ruokani. Kuulin omilta vanhemmiltani, että perhe väitti heille, että minulla on keliakia. Se ei pidä paikkaansa."Ruoka-aavikko eli food desert:
https://en.wikipedia.org/wiki/Food_desert"A food desert is a geographic area where affordable and nutritious food is alleged to be hard to obtain, particularly for those without access to an automobile."
Asun Herttoniemessä ja tuo määritelmä sopii minunkin kotikulmille. Juu onhan tässä ruokaa lähellä vaikka kuinka mutta ravitseva ruoka on kalliimpaa kuin cittarissa tai prismassa joihin on turha lähteä täältä ilman autoa ruokaostoksille.
Jos tuolla meni ruokaan 300€/kk ja ainakin jonkin verran sai myös perheeltä ruokaa niin ei kyllä ole riisillä elänyt. Taitaa olla ihan klassinen suomalainen teinityttö joka kuvitteli pääsevänsä suoraan sinkkuelämän tai frendien kaltaiseen elämään kun lähti jenkkeihin.
Täh no ei todellakaan sovi sun kotikulmille "food desertin" määritelmä. :D Herttoniemessä toimii erittäin hyvä julkinen liikenne, toisin kuin monissa Amerikan kolkissa, ruokaa saat aivan kohtuullisella vaivalla ihan ilman omaa autoakin. Sitä paitsi Herttoniemessä on sekä K-market että S-market. Se on eri asia ovatko ne mielestäsi yhtä hyviä kuin Citymarket tai Prisma, mutta millään tavalla tuo ei täytä food desertin määritelmää. Vai oliko tuo (huono) vitsi?
Tiukkaa faktaa. Ravitseva ruoka eli kala tai oikea liha on perkeleen kallista vs citymarket tai prisma joihin ei täältä jaksa lähteä kun ei ole autoa eikä oikein viitsikään rahdata ruokaa jostain 5km päästä julkisilla.
Lidlissä ei ole edes liha- & kalatiskiä. K-marketista löytyy mutta siellä on kallista. Aavikolla siis ollaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä2762 kirjoitti:
En ota kantaa tähän yksittäiseen tapaukseen.
Koska minulla sattuu olemaan hyödyllistä tietoa asiasta, kerron sen tässä, sillä siitä voi olla korvaamaton hyöty vaihto-oppilaspaikkaa valitessa.
Noin 15 vuotta sitten asuessani ulkomailla, sain kyselyn tuntemaltani opettajalta.
Hän oli vain välityshenkilönä asiassa. Hän tiesi tapauksen, jossa Suomalainen vaihto-oppilas oli vaikeuksissa tulla toimeen perheessä, jonne hänet oli sijoitettu. Kaiken lisäksi koti-ikäväkin taisi vaivata.
Koska hän oli Suomalainen sanoin heti, että olen valmis auttamaan, mutta ennen kuin teen lopullisen päätöksen, haluan tavata kyseisen oppilaan.
Enhän voinut tietää yksityiskohtia ongelmista, joten se oli välttämätön vaihe asiassa.
Kaikki järjestyi ja hyväksyimme oppilaan, joka osoittautui oikein miellyttäväksi ja älykkääksi nuoreksi henkilöksi.
Niille, jotka harkitsevat lähteä vaihto-oppilaaksi, suosittelen ottamaan selvää yksityiskohdista ennen päätöksen tekoa. En usko, että on epäkohteliasta kysyä perheestä, sen kokoonpanosta ja muista yksityiskohdista.
Voi olla että järjestöt, jotka eri maissa hoitavat välitystä, eroavat tasoltaan melko lailla.
Tässä tapauksessa, josta kerroin, suurin syy lienee ollut se, että kyseessä olevalla oppilaalla ja vaihto-oppilasperheen samanikäisellä tytöllä ei ollut juuri yhteisiä asioita. Talon tytär oli urheilija-tyyppi kun taas vaihto-oppilas oli enemmänkin "akateeminen" henkilö, joka suoriutui loistavasti koulunkäynnistään vaikka oli vieraassa maassa.
Puoli vuotta, jonka hän vietti meillä, meni oikein hyvin, sillä erolla että häneltä ehkä jäi saamatta ne kokemukset jotka olisi olleet vieraan maan oloissa mahdollisuus saada.
Kannustan nuoria lähtemään vaihto-oppilaaksi, mutta ottakaa selvää niin paljon kuin on mahdollista. Se on varmasti rikastuttavaa aikaa nuorille.
Ihan kivoja ohjeitä, mutta oikeasti Suomesta vaihtoon lähtevä nuori ei saa millään muotoa valita perhettä jonne menee. Aina sitä perhettä ei vielä edes tiedä silloin kun lento lähtee, vaan ensin mennään leirille tai sisäoppilaitokseen ja sieltä vasta perheeseen. Ja kaikki on maksettu siinä vaiheesa kun perhe tiedetään, vaikka sen saisi tietää vähän aikaisemminkin. Kiva vetää hätäjarrusta kun 10 tonnia on reissussa kiinni.
yksysärigimma kirjoitti:
Olin vaihdossa jenkeissä vuosina 93-95. Valitsin jenkit koska englantini oli niin surkea ja oli vielä surkeampi paikanpäällä kun tajusin että englannin kielen taitoni perustuu vain muutamista sanoista kuten dog, hamburger ja i like to fuck.
No se oli ikimuistoista sekoilua ja kyllähän se kielitaito vähän kehittyi mutta enemmän suuseksitaidot :D ja pilven polttelutaidot sekä dokaaminen. Kävin lukuisasti Nirvanan keikoilla ja yritin ihan bändäriksikin muttei onnistunut. Oppilasvuosi venyi vähän :D höhööhö mutta kivaa oli ja suosittelen kaikille jotka haluaa tuulettua junttipaskasta. Toki jenkeissä on Suomen veroisia junttipaska landeja joka lähtöön jos sattuu koti-ikävä tulemaan vastaan.
Kyllä vitutti tulla takaisin kotiin kun kaikki on niin helvetin sisäsiittoisen vanhoillisen negatiivista elämää kohtaan.
t. ysärigimma
Nykyisin seksi, päihteet ja jopa seurustelu tarkoittaa välitöntä kotimatkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku tässä jutussa mättää. Ei kukaan täysjärkinen jätä lastaan muiden armoille vuodeksi. Ymmärrän että ekan perheen jälkeen on kokeiltu toista perhettä mutta kun sekään ei toiminut niin miksi tyttö jäi sinne? Joku kommervenkki tässä on mikä on jätetty sanomatta.
Tyttöhän sanoi, että oli poikaystävä ja kavereita. Vietti perheen kanssa mahdollisimman vähän aikaa.
Exploriuksen vaihtarisäännöissä on seurustelusuhteet kielletty vaihdon aikana.
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin seksi, päihteet ja jopa seurustelu tarkoittaa välitöntä kotimatkaa.
Nuo ovat lienee vain suuntaa antavia ohjeita. Eli voi ihan huoletta kokeilla kaikkea kunhan ei jää kiinni ja vain vuorenhuippu tulee raskaaksi tai joutuu ongelmiin. Seikkailemaanhan sinne oikeasti lähdetään eikä opiskelemaan :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku tässä jutussa mättää. Ei kukaan täysjärkinen jätä lastaan muiden armoille vuodeksi. Ymmärrän että ekan perheen jälkeen on kokeiltu toista perhettä mutta kun sekään ei toiminut niin miksi tyttö jäi sinne? Joku kommervenkki tässä on mikä on jätetty sanomatta.
Tyttöhän sanoi, että oli poikaystävä ja kavereita. Vietti perheen kanssa mahdollisimman vähän aikaa.
Exploriuksen vaihtarisäännöissä on seurustelusuhteet kielletty vaihdon aikana.
Siis oletetaan että on tyttöystävä jonka kanssa vietetään aikaa niin mistä kukaan voi tietää että kyseessä on myös seksisuhde? Jos kukaan ei näe että kaksi tyttöä nukkuu vierekkäin tms?
Miten se ystävyys selvitetään ja kenellä on resursseja selvittää tuollaista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Virginia on USA:n peräreikä. Vaikuttaa muutenkin siltä, että on kaavittu todella padanpohjia, kun on etsitty isäntäperheitä. Huono juttu, jos heille maksetaan rahaa isännöimisestä. Ei isäntäperheiden löytäminen Suomestakaan toisaalta helppoa ole.
Länsi-Virginiasta kuulee välillä kyseenalaista juttua, mutta itselläni on Virginian osavaltiosta oikeastaan pelkkää hyvää sanottavaa. Itse tapasin työssäni kaikenlaisia perheitä ja olivat pääosin todella mukavia. Virginiassa on myös monipuolisesti tekemistä ja nähtävää, on biitsiä, isoa huvipuistoa, vuoristoa, kaupunkielämää jne. jne... Esim. DC on myös suht lähellä eikä myöskään esim. NYC ole miljoonan kilometrin päässä. Toki kaikissa paikoissa on omat ongelmansa, mutta itse viihdyin ko. osavaltiossa hyvin.
Kaupallisesta näkökulmasta olen täysin samaa mieltä. En valitsisi kaupallista toimijaa. Itse olin maailmalla Allianssin kautta.
Itse asun Virginiassa, ja täällä on kyllä erittäin fiksua ja sivistynyttä porukkaa. Koulut Pohjois-Virginiassa ovat usan ja maailmankin huippua, ihmiset aktiivisia ja korkeasti koulutettuja, ja äärimmäisen ystävällisiä. Pohjois-Virginia on käytännössä DC:n lähiötä, ja se näkyy. Muuten tuo vaihto-oppilashomma vaikuttaa surkealta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yksysärigimma kirjoitti:
Olin vaihdossa jenkeissä vuosina 93-95. Valitsin jenkit koska englantini oli niin surkea ja oli vielä surkeampi paikanpäällä kun tajusin että englannin kielen taitoni perustuu vain muutamista sanoista kuten dog, hamburger ja i like to fuck.
No se oli ikimuistoista sekoilua ja kyllähän se kielitaito vähän kehittyi mutta enemmän suuseksitaidot :D ja pilven polttelutaidot sekä dokaaminen. Kävin lukuisasti Nirvanan keikoilla ja yritin ihan bändäriksikin muttei onnistunut. Oppilasvuosi venyi vähän :D höhööhö mutta kivaa oli ja suosittelen kaikille jotka haluaa tuulettua junttipaskasta. Toki jenkeissä on Suomen veroisia junttipaska landeja joka lähtöön jos sattuu koti-ikävä tulemaan vastaan.
Kyllä vitutti tulla takaisin kotiin kun kaikki on niin helvetin sisäsiittoisen vanhoillisen negatiivista elämää kohtaan.
t. ysärigimma
Kuulostaa mahtavalta. Suomi on tosiaan vieläkin junttipaska maa vaikka noista ajoista on kulunut pitkä aika.
Olisi hieno lähettää oma tytär yhtä jännittävälle seikkailulle ja tukea häntä junttipaskasta käsin. Nykyään on netti ja kaikki joten ikävä ei ole niin paha kun näkee elävää kuvaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Virginia on USA:n peräreikä. Vaikuttaa muutenkin siltä, että on kaavittu todella padanpohjia, kun on etsitty isäntäperheitä. Huono juttu, jos heille maksetaan rahaa isännöimisestä. Ei isäntäperheiden löytäminen Suomestakaan toisaalta helppoa ole.
Länsi-Virginiasta kuulee välillä kyseenalaista juttua, mutta itselläni on Virginian osavaltiosta oikeastaan pelkkää hyvää sanottavaa. Itse tapasin työssäni kaikenlaisia perheitä ja olivat pääosin todella mukavia. Virginiassa on myös monipuolisesti tekemistä ja nähtävää, on biitsiä, isoa huvipuistoa, vuoristoa, kaupunkielämää jne. jne... Esim. DC on myös suht lähellä eikä myöskään esim. NYC ole miljoonan kilometrin päässä. Toki kaikissa paikoissa on omat ongelmansa, mutta itse viihdyin ko. osavaltiossa hyvin.
Kaupallisesta näkökulmasta olen täysin samaa mieltä. En valitsisi kaupallista toimijaa. Itse olin maailmalla Allianssin kautta.
Itse asun Virginiassa, ja täällä on kyllä erittäin fiksua ja sivistynyttä porukkaa. Koulut Pohjois-Virginiassa ovat usan ja maailmankin huippua, ihmiset aktiivisia ja korkeasti koulutettuja, ja äärimmäisen ystävällisiä. Pohjois-Virginia on käytännössä DC:n lähiötä, ja se näkyy. Muuten tuo vaihto-oppilashomma vaikuttaa surkealta.
Obama varmasti yhtyy mielipiteeseesi lämpöisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2762 kirjoitti:
En ota kantaa tähän yksittäiseen tapaukseen.
Koska minulla sattuu olemaan hyödyllistä tietoa asiasta, kerron sen tässä, sillä siitä voi olla korvaamaton hyöty vaihto-oppilaspaikkaa valitessa.
Noin 15 vuotta sitten asuessani ulkomailla, sain kyselyn tuntemaltani opettajalta.
Hän oli vain välityshenkilönä asiassa. Hän tiesi tapauksen, jossa Suomalainen vaihto-oppilas oli vaikeuksissa tulla toimeen perheessä, jonne hänet oli sijoitettu. Kaiken lisäksi koti-ikäväkin taisi vaivata.
Koska hän oli Suomalainen sanoin heti, että olen valmis auttamaan, mutta ennen kuin teen lopullisen päätöksen, haluan tavata kyseisen oppilaan.
Enhän voinut tietää yksityiskohtia ongelmista, joten se oli välttämätön vaihe asiassa.
Kaikki järjestyi ja hyväksyimme oppilaan, joka osoittautui oikein miellyttäväksi ja älykkääksi nuoreksi henkilöksi.
Niille, jotka harkitsevat lähteä vaihto-oppilaaksi, suosittelen ottamaan selvää yksityiskohdista ennen päätöksen tekoa. En usko, että on epäkohteliasta kysyä perheestä, sen kokoonpanosta ja muista yksityiskohdista.
Voi olla että järjestöt, jotka eri maissa hoitavat välitystä, eroavat tasoltaan melko lailla.
Tässä tapauksessa, josta kerroin, suurin syy lienee ollut se, että kyseessä olevalla oppilaalla ja vaihto-oppilasperheen samanikäisellä tytöllä ei ollut juuri yhteisiä asioita. Talon tytär oli urheilija-tyyppi kun taas vaihto-oppilas oli enemmänkin "akateeminen" henkilö, joka suoriutui loistavasti koulunkäynnistään vaikka oli vieraassa maassa.
Puoli vuotta, jonka hän vietti meillä, meni oikein hyvin, sillä erolla että häneltä ehkä jäi saamatta ne kokemukset jotka olisi olleet vieraan maan oloissa mahdollisuus saada.
Kannustan nuoria lähtemään vaihto-oppilaaksi, mutta ottakaa selvää niin paljon kuin on mahdollista. Se on varmasti rikastuttavaa aikaa nuorille.
Ihan kivoja ohjeitä, mutta oikeasti Suomesta vaihtoon lähtevä nuori ei saa millään muotoa valita perhettä jonne menee. Aina sitä perhettä ei vielä edes tiedä silloin kun lento lähtee, vaan ensin mennään leirille tai sisäoppilaitokseen ja sieltä vasta perheeseen. Ja kaikki on maksettu siinä vaiheesa kun perhe tiedetään, vaikka sen saisi tietää vähän aikaisemminkin. Kiva vetää hätäjarrusta kun 10 tonnia on reissussa kiinni.
Kuten mainitsin todennäköistä on että niissä organisaattioissa, jotka vaihtoa järjestää on eroja, voi olla isojakin. En ole läheisesti tutustunut aiheeseen. Tämän tytön tapauksessa, josta kerroin ei vaikuttanut olevan paljon ongelmia.
Tyttö oli ainakin kertomansa perusteella melko tyytyväinen mitä organisaatioon tuli. Joskus tuntui, että hän koki voittaneensa "loton" kun pääsi Suomalaiseen perheeseen, jossa samanikäinen tyttö.
En ota kantaa tähän tapaukseen. Mutta USA:ssa asuvana olen pisänyt merkille, että allergioihin ja astmaan suhtaudutaan eri tavalla kuin Suomessa. Astmaatikko ottaa lääkkeensä ja sillä hyvä. Allergioita sairastava ottaa lääkkeensä ja sillä hyvä. Usein esim. perheessä on kotieläimiä ja lapsi käy ottamassa säännöllisesti allergiapiikin.
Sellaisia ruoka-aineallergisia kuin Suomessa on ei ole tullut vastaan. Joten nenää ei kovin sovi nyrpistää tarjotulle ruualle vaikka olisi laktoosiongelmia tai muuta. Juustoahan täällä pistetään joka paikkaan. Kasvisruokavalio tarkoittaa monella pizzaa juustotäytteellä, juustoisia pastaruokia, ranskiksia. Liha vaan jää pois.
Ja vielä sekin, että kotiruoka ei ole yhtä suuressa suosiossa kuin Suomessa. Pikaruoka ja ravintolaruokailu ovat paljon yleisempiä. Toiset tuntuvat elävän pelkillä subeilla (siis leipiä) ja osa syö pizzaa lähes päivittäin.