Vaihto-oppilaan kauhut "sotkuisessa asunnossa".

Vierailija kirjoitti:

Siis te tosissanne annatte paskan lojua nurkissanne ja vielä selittelette sitä ihan kuin se olisi ihan normaalia. Ootte ällöttäviä.

Ällöttävää on siivota se. Jos mies ei siivoa sitä niin miksi minun pitäisi siivota se?

Lapset ovat liian pieniä siivoilemaan eläimen jätöksiä.

Keksi sinä parempi keino. Olemme samaa mieltä että ällöttävää se on jos paskaa on lattialla. Niin ällöttävää ettei kukaan halua siivota sitä.

Vierailija kirjoitti:

ruokkikselta päivää kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on elämänhallinta hukassa, jos lapsiperheessä ei "jaksa" siivota eläinten jätöksiä lattialta. Yököttävää!

Ajan puutteesta se lienee kuitenkin. Joissain perheissä panostetaan enemmän liikuntaan kuin kotona joka päiväiseen siivoiluun. Siinäkin säästää tunnin päivässä liikuntaan kun ei tarvitse jatkuvasti järjestellä aivottomana asioita paikoilleen. Jotkut toki tykkää aivottomasta järjestelystä mutta minä mieluummin käyn salilla. Siinä virkistyy pääkoppa. Pääkoppa taas hajoaa siivoillessa.

Siivoojaan ei ole meidän taloudessa varaa.

Tuollainen siivoamattomuus on melko varma merkki mielenterveysongelmista. Ystävän supersiisti koti muuttui masennuksen myötä sikolätiksi.

Myös liiallinen joka päiväinen siivoilu kielii mt-ongelmista. Moni tietää että likaisuus on merkki sairaudesta ja kovasta väsymyksestä joten sitä peitellään viimeiseen asti maanisella siivoilulla kunnes romahdus iskee.

Mä olen ollut vaihto-oppilaana, toisen järjestön kautta tosin. Mut majoitettiin pieneen asuntoon perheen kanssa, jossa oli kolme ihmistä, viisi kissaa ja kolme koiraa. Kyllähän se ahdisti. Perheen äiti nukkui sohvalla, että mä sain sängyn vuodeksi. Aluevalvoja oli sen äidin hyvä ystävä, joten tiesin jo valmiiksi, että jos ongelmia tulisi niin en kyllä häneen uskaltaisi ottaa yhteyttä. Kyllä sen vuoden nyt selvisi, mutta silti tuli sellainen olo, että millä ihmeen kriteereillä noita perheitä otetaan hostaamaan?

Ihan vilpittömästi uskon, että koska hostperheitä ei ole tarpeeksi niin kuka tahansa nykyään kelpaa. Asiakkaitahan nämä järjestöt eivät halua käännyttää perhepulaan vedoten, joten flyereitä jaetaan ties missä ja ei olla niin turhan tarkkoja olosuhteista. Aivan turhanpäiväistä lässytystä, että kaikki perheet haastatellaan ja suositukset tarvitaan ja sitten vielä joku kävisi heidän kotonaan (tämähän on vain ohjenuora, käytäntö on ihan toista). Varsinkin Amerikassa, jossa saattaa yhdessä osavaltiossa olla suunnilleen yksi aluevalvoja. Riippuu ihan täysin tämän yhden aluevalvojan motivaatiosta ajella tuntikausia ympäri osavaltiota jonkun perheen takia, että käydäänkö siellä perheessä. Muussa tapauksessa suositukset kelpaavat varmaan paperisina ja haastattelut tehdään puhelimitse.

Nuo järjestöt eivät ole tippaakaan kiinnostuneita asiakkaidensa hyvinvoinnista tai viihtyvyydestä vaan rahasta. Juuri tuo, että kun vaihto-oppilas valittaa niin häntä aletaan uhkailemaan, että jos heittäytyy hankalaksi niin hänet lähetetään takaisin kotimaahan. Tuohan on ihan win-win sille järjestölle, koska joko nuori tyytyy kohtaloonsa tai sitten hänet voi lähettää kotiinsa; vähemmän työtä ja rahathan järjestö saa silti pitää. Minäkin allekirjoitin ennen lähtöäni sopimuksen, jossa sitouduin vaihto-oppilasvuoden sääntöihin. Yksi näistä säännöistä oli, että järjestö ei palauta rahoja jos oppilas palaa kotimaahansa kesken vuoden. Varsinkin jos rikkoo sääntöjä. Ja sääntörikkomukseksi kelpaa se, että on hankala eikä sopeudu perheeseen. Vaikka se sopeutumattomuus olisi täysin perheestä kiinni.

Ystävälläni on myös kokemuksia kielimatkasta. Hänen perheensä äidin miesystävä oli juoppo rikollinen, joka hiippaili vaihto-oppilaiden makuuhuoneessa öisin ja pölli heiltä mm. kameroita, rahaa, koruja yms. Kun he valittivat asiasta järjestölle niin järjestöhän ei ottanut yhtään kantaa noihin varkauksiin vaan hoki vain mantraansa, että kyllä kaikki perheet tarkistetaan ja valitaan tarkoin... vaikka kyse oli nyt varkaudesta, tässä vaiheessa heitä lähinnä kiinnosti saada tavaransa takaisin tai korvauksia, eikä tämän järjestön kuvitteellinen valintaprosessi. Sitten lopulta tässä kohdemaassa olisi tullut käräjät (koska niitä varkauksia samassa perheessä oli sattunut niin monen eri nuoren kohdalle ennen ja jälkeen ystäväni tapauksen) ja järjestö ilmoitti, että he voivat osallistua käräjille jos kustantavat itse lentonsa ja matkansa. Mitään hyvityksiä ei koskaan tullut, ei edes pahoitteluja.

Mulla ei ole kokemusta tuosta järjestöstä, jota tämä tapaus koskee, mutta aivan täysin tyhjää paskanjauhantaa nuo heidän kannanotot. Miten helvetissä se lohduttaa tuotakin perhettä, että kyllä he periaatteessa seulovat ne hostperheet? Selvästi niin ei ole käynyt!!!!! Tai jos on, niin voisivatko selvittää, että miten ihmeessä tuollaiset perheet ovat läpäisseet heidän "tiukan seulansa"?

Näitä kauhutarinoita on sen verran liikkunut julkisuudessa että miksi vanhemmat vielä päästävät/lähettävät lapsiaan Jenkkeihin vaihto-oppilaaksi? Sen verran internet ja telkkari ovat läsnä jokaisen elämässä että englantia oppii muutenkin. Meidän luokalta 90-luvulla lähti kolme tyttöä vaihtariksi ja yksikään niistä ei edes kirjoittanut laudaturia kirjoituksissa, eipä niillä sen kummoisempi kielitaito ollut tarttunut sen vuoden aikana. Haaveillaanko edelleen jostain Beverly Hills 90210-tyyppisestä elämästä, vaikka oikeasti arki just jossain Virginiassa voi olla kun elämä jossain Pihtiputaalla 80-luvulla; yhtä alkeellista ja tylsää. 

Sen sijaan enemmän voisi lähteä maihin, jossa puhutaan espanjaa tai vaikkapa ranskaa. Siinä oikeasti saisi kielitaitoa ihan hurjasti ja sellaisia kokemuksia, joita ei välttämättä enää elämässään muuten saa. Opiskeluaikana voi sitten lähteä vaikka eurooppaan vaihtoon oppimaan saksaa tai tsekkiä ja heidän kulttuuriaan. 

Eikö tämä amerikan kulttuurin ihannointi ole jo aikansa elänyttä?

Vierailija kirjoitti:

ap ei vastaa mitään, joten klikkausjournlismi toimii näinkin. Linkki mamampalstalle ja väitetään samalla jotakin kyseenalaista. Samaan tapaan täällä mainostetaan blogejakin, ei sen puoleen.

Enpä klikkaa, lällällää.

En mäkään klikkaa iltalehden linkkejä. Vois kertoo viestissä mitä linkki sisältää..

#84: Sujuvaa kielitaitoa, jolla selviää arkielämän kaikista tilanteista, ei mitata ylioppilaskokeessa. Se koe mittaa sitä, mitä koulussa on opetettu.

miesEiTöidenJälkeenJaksa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis te tosissanne annatte paskan lojua nurkissanne ja vielä selittelette sitä ihan kuin se olisi ihan normaalia. Ootte ällöttäviä.

Ällöttävää on siivota se. Jos mies ei siivoa sitä niin miksi minun pitäisi siivota se?

Lapset ovat liian pieniä siivoilemaan eläimen jätöksiä.

Keksi sinä parempi keino. Olemme samaa mieltä että ällöttävää se on jos paskaa on lattialla. Niin ällöttävää ettei kukaan halua siivota sitä.

Lastensuojelu voisi olla ihan hyvä keino. Tehkää jotain -se on helvetti teidän lasten lapsuus paskan keskellä! Viranomaisten pitäisi todellakin säännöstellä kuka niitä lapsia saisi tehdä. Ja teidät pitäisi asettaa myös eläinten pitokieltoon.

Vierailija kirjoitti:

miesEiTöidenJälkeenJaksa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis te tosissanne annatte paskan lojua nurkissanne ja vielä selittelette sitä ihan kuin se olisi ihan normaalia. Ootte ällöttäviä.

Ällöttävää on siivota se. Jos mies ei siivoa sitä niin miksi minun pitäisi siivota se?

Lapset ovat liian pieniä siivoilemaan eläimen jätöksiä.

Keksi sinä parempi keino. Olemme samaa mieltä että ällöttävää se on jos paskaa on lattialla. Niin ällöttävää ettei kukaan halua siivota sitä.

Lastensuojelu voisi olla ihan hyvä keino. Tehkää jotain -se on helvetti teidän lasten lapsuus paskan keskellä! Viranomaisten pitäisi todellakin säännöstellä kuka niitä lapsia saisi tehdä. Ja teidät pitäisi asettaa myös eläinten pitokieltoon.

Onkohan Suomella varaa tuollaiseen?

Hädin tuskin on varaa majoittaa kansalaisille asuntojakaan tai töitäkään. Sitten pitäisi viranomaisten valvoa kansalaisia sen takia että joku muu kansalainen pelkää paskapökäleitä muiden kotona???

Miksei lastensuojelu pelannut Yhdysvalloissa?

Voisiko viranomaisille tehdä tutkintapyynnön tuosta usan isäntäperheestä?

Mun 14-vuotiaani kinuaa vaihto-oppilaaksi. Jostakin se idea päähän tulee. Hänelle om sanottu että mieluiten yliopistossa vasta, lukioaikana max jollekin 2-3 kuukauden ohjelmaan. Ja ei Jenkkeihin tai Australiaan. Niistä kuulee pelkkää huonoa. Mieluiten Aasiaan tai Saksaan tai Hollantiin.

Vierailija kirjoitti:

Mun 14-vuotiaani kinuaa vaihto-oppilaaksi. Jostakin se idea päähän tulee. Hänelle om sanottu että mieluiten yliopistossa vasta, lukioaikana max jollekin 2-3 kuukauden ohjelmaan. Ja ei Jenkkeihin tai Australiaan. Niistä kuulee pelkkää huonoa. Mieluiten Aasiaan tai Saksaan tai Hollantiin.

Sanonpahan vaan, että kannattaa olla todella tarkka järjestöstä. Ja kun perhe valitaan niin saatte heidän yhteystietonsa. Ottakaa yhteyttä ja tutustukaa mahdollisimman hyvin jo ENNEN kuin lapsenne lähtee. Kyselkää myös järjestetön edustajalta paljon kysymyksiä, mutta tehkää se esim sähköpostitse niin teillä on mustaa valkoisella jos/kun teitä kustaan silmään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nuo isäntäperheet saa rahaa, ainakin Jenkeissä.

Minun ulkomainen ystäväni joutui aikoinaan Jenkeissä asuntovaunupuiston tyyliseen paikkaan! Perhe söi vain roskaruokaa jota ystäväni ei halunnut syödä koska oli ennestään tukevahko. Hän asui pienessä nurkkauksessa eikä perhe tutustuttanut häntä paikkoihin eikä kulttuuriin. Hyvä jos kouluun kuskasivat ja muutaman sanan vaihtoivat. Sai vaihdettua perhettä muutaman viikon kuluttua.

Suomalainen ystäväni pääsi varakkaaseen perheeseen, he veivät häntä mm. Coloradoon laskettelemaan ja Karibialle lomailemaan. Hän pitää edelleen yhteyttä siihen perheeseen 20 vuoden jälkeen.

Ei saa. Joskus voisi miettiä miten valtava vaiva se vieras teini oikeasti on. Siis aikuistenoikeasti. Moni ei jaksa omiaankaan. Vaihtarivuonna käydään sen vieraan teinin kanssa aikamoinen draaman kaari tunteita läpi, haetaan oksentelevaa bailaajaa sieltä täältä, valvotaan illat ja soitellaan perään, passataan hotellitasoisesti, pyykätään, siivotaan ja autetaan. Ja toden totta, viedään jopa matkoille ja laskettelemaan.

Ei vaan tästä juttuja ikinä lehdissä. Aina tää sama tyttö valittaa lehdissä.

Meillä on takana ikävä kokemus vaihtarista.  Noin lyhyesti, saimme moniongelmaisen mielenterveyspotilaan, jolla oli hoito kotimaassa kesken ja niin pelottavat "oireet", ettemme uskaltaneet pitää häntä enää meillä. Lapsi perhelääkäreineen oli kusettanut sekä vaihtarijärjestöä että meitä valehtelemalla terveystiedoissa.  Vaihtarijärjestö hoiti hänet nopeasti pois, mutta meidät jättivät selviämään ittekseen. Ovat kuitenkin kehdanneet kysyä isäntäperheeksi vielä uudestaan. Outoa.  

Maksa sinä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

miesEiTöidenJälkeenJaksa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis te tosissanne annatte paskan lojua nurkissanne ja vielä selittelette sitä ihan kuin se olisi ihan normaalia. Ootte ällöttäviä.

Ällöttävää on siivota se. Jos mies ei siivoa sitä niin miksi minun pitäisi siivota se?

Lapset ovat liian pieniä siivoilemaan eläimen jätöksiä.

Keksi sinä parempi keino. Olemme samaa mieltä että ällöttävää se on jos paskaa on lattialla. Niin ällöttävää ettei kukaan halua siivota sitä.

Lastensuojelu voisi olla ihan hyvä keino. Tehkää jotain -se on helvetti teidän lasten lapsuus paskan keskellä! Viranomaisten pitäisi todellakin säännöstellä kuka niitä lapsia saisi tehdä. Ja teidät pitäisi asettaa myös eläinten pitokieltoon.

Onkohan Suomella varaa tuollaiseen?

Hädin tuskin on varaa majoittaa kansalaisille asuntojakaan tai töitäkään. Sitten pitäisi viranomaisten valvoa kansalaisia sen takia että joku muu kansalainen pelkää paskapökäleitä muiden kotona???

Siinä lukee "pitäisi ... säännöstellä". Ymmärrätkö. Se ei ole olettamus, että näin Suomessa toimitaan, joten turhaan mietit riittääkö varat. Tietenkään niin ei tehdä, koska Suomen valtio lähtee siitä, että ihmiset ovat vapaita pilaamaan oman ja lastensa elämän. Ei todellakaan ole tervettä elää ulosteiden keskellä. Lapsetkin altistuvat ties mille.

Tosta sun lihavoidusta tekstistä ei kyllä ota selvää. Miksi niitä asuntoja tai töitä majoitetaan kansalaisille?

Itse vietin lukioaikana yhden vuoden vaihto-oppilaana, ja koen kyllä sen olleen parhaita vuosia elämässä.

Ei mullakaan ihan ongelmitta mennyt, yhdestä perheestä pyysin siirtoa pois, koska siellä koin ilmapiirin todella ahdistavaksi. Perheen vanhemmat mm. lukivat mulle ääneen raamattua, että saisivat mut käännytettyä heidän kirkkoonsa. Järjestö, jonka kautta olin vaihdossa hoiti homman kyllä vallan moitteetta, kun heihin otin yhteyttä.

Vastaavasti meidän perheessä oli myös jokunen vaihtari, joiden kanssa homma toimi ihan ok. Tietty kaikkien kanssa ei kemiat synkanneet ihan yhtä lailla, mutta asiallisesti ne kuukaudet tuli hoidettua, jotka meillä viettivät. Ja toisaalta, jos vaihtarin mielenkiintona on vain roikkua netissä viestittelemässä kavereille kotiseudulle kaikki päivät, onko se ihmekään jos siinä ei kovin hyvin tutustu..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nuo isäntäperheet saa rahaa, ainakin Jenkeissä.

Minun ulkomainen ystäväni joutui aikoinaan Jenkeissä asuntovaunupuiston tyyliseen paikkaan! Perhe söi vain roskaruokaa jota ystäväni ei halunnut syödä koska oli ennestään tukevahko. Hän asui pienessä nurkkauksessa eikä perhe tutustuttanut häntä paikkoihin eikä kulttuuriin. Hyvä jos kouluun kuskasivat ja muutaman sanan vaihtoivat. Sai vaihdettua perhettä muutaman viikon kuluttua.

Suomalainen ystäväni pääsi varakkaaseen perheeseen, he veivät häntä mm. Coloradoon laskettelemaan ja Karibialle lomailemaan. Hän pitää edelleen yhteyttä siihen perheeseen 20 vuoden jälkeen.

Ei saa. Joskus voisi miettiä miten valtava vaiva se vieras teini oikeasti on. Siis aikuistenoikeasti. Moni ei jaksa omiaankaan. Vaihtarivuonna käydään sen vieraan teinin kanssa aikamoinen draaman kaari tunteita läpi, haetaan oksentelevaa bailaajaa sieltä täältä, valvotaan illat ja soitellaan perään, passataan hotellitasoisesti, pyykätään, siivotaan ja autetaan. Ja toden totta, viedään jopa matkoille ja laskettelemaan.

Ei vaan tästä juttuja ikinä lehdissä. Aina tää sama tyttö valittaa lehdissä.

Meillä on takana ikävä kokemus vaihtarista.  Noin lyhyesti, saimme moniongelmaisen mielenterveyspotilaan, jolla oli hoito kotimaassa kesken ja niin pelottavat "oireet", ettemme uskaltaneet pitää häntä enää meillä. Lapsi perhelääkäreineen oli kusettanut sekä vaihtarijärjestöä että meitä valehtelemalla terveystiedoissa.  Vaihtarijärjestö hoiti hänet nopeasti pois, mutta meidät jättivät selviämään ittekseen. Ovat kuitenkin kehdanneet kysyä isäntäperheeksi vielä uudestaan. Outoa.  

Meillä vastaava kokemus. Monimutkaisen erouusioviritelmäperheen tyttö, joka oli ihan raivopää. Oli ihan hirveä meidän lapsia kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun 14-vuotiaani kinuaa vaihto-oppilaaksi. Jostakin se idea päähän tulee. Hänelle om sanottu että mieluiten yliopistossa vasta, lukioaikana max jollekin 2-3 kuukauden ohjelmaan. Ja ei Jenkkeihin tai Australiaan. Niistä kuulee pelkkää huonoa. Mieluiten Aasiaan tai Saksaan tai Hollantiin.

Sanonpahan vaan, että kannattaa olla todella tarkka järjestöstä. Ja kun perhe valitaan niin saatte heidän yhteystietonsa. Ottakaa yhteyttä ja tutustukaa mahdollisimman hyvin jo ENNEN kuin lapsenne lähtee. Kyselkää myös järjestetön edustajalta paljon kysymyksiä, mutta tehkää se esim sähköpostitse niin teillä on mustaa valkoisella jos/kun teitä kustaan silmään.

Juu, tiedän. Olen ollut kahdesti host mom. Siksi en niin innostunut aiheesta olekaan.

Mulla ei ole mitään tietoa näistä asioista. Jäi mietityttämään että mihin se 10 000 on mennyt? Jos ei perheelle makseta?

Lennot tietenkin, mutta muuta?

Ymmärsin että vanhempien lähettämä ruokaraha tuli vielä tuon kymppitonnin päälle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan tuo tyttö ollut jotenkin nirso tarjotun ruoan suhteen kun molemmissa perheissä tuli sama ongelma että ruoka olisi pitänyt hankkia itse?

En usko, Yhdysvalloissa nimittäin on niin sanottuja "ruoka-aavikoita", eli kauppaan tai edes pikaruokapaikkaan ei pääse kuin autolla. Tuossahan tyttö itse kertoo:

"- Perhe saattoi hakea noutoruokaa, mutta minulle ei tuotu mitään. Olimme niin kaukana kaikista keskuksista, että elin riisillä koko kuukauden. Kotona ei ollut välttämättä edes leipää."

Lisäksi perhe valehteli jopa tytön omille vanhemmille:

"- Perhe väitti, että syön liikaa. Se oli peruste sille, että joudun maksamaan omat ruokani. Kuulin omilta vanhemmiltani, että perhe väitti heille, että minulla on keliakia. Se ei pidä paikkaansa."

Ruoka-aavikko eli food desert:

https://en.wikipedia.org/wiki/Food_desert

"A food desert is a geographic area where affordable and nutritious food is alleged to be hard to obtain, particularly for those without access to an automobile."

Asun Herttoniemessä ja tuo määritelmä sopii minunkin kotikulmille. Juu onhan tässä ruokaa lähellä vaikka kuinka mutta ravitseva ruoka on kalliimpaa kuin cittarissa tai prismassa joihin on turha lähteä täältä ilman autoa ruokaostoksille.

Jos tuolla meni ruokaan 300€/kk ja ainakin jonkin verran sai myös perheeltä ruokaa niin ei kyllä ole riisillä elänyt. Taitaa olla ihan klassinen suomalainen teinityttö joka kuvitteli pääsevänsä suoraan sinkkuelämän tai frendien kaltaiseen elämään kun lähti jenkkeihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys joka heräsi on, miksei tullut pois? Oliko se poikaystävä liian tärkeä, eikä halunnut lähteä? Tuohan on tosi vaarallista, kun pitää elää noin. Ja tarkoitan nyt nälkää ja henkistä väkivaltaa, kissanpaskan voi siivota aina pois ja sotkunkin. Mutta näille muille asioille ei mitään voi.

Ymmärrän kyllä miksi ei tullut. Vuodesta on kuitenkin maksettu 10 000 euroa ja kynnys palata takaisin on varmasti kova. Itse todennäköisesti yrittäisin viimeiseen asti nauttia siitä mistä voisin, onhan tuo once-in-a-lifetime-kokemus, jonka varmasti haluaa kokea loppuun saakka (jos se vain suinkin on mahdollista). Jos oma huone sentään on siisti ja vanhemmat laittaa ruokarahaa jotta ei nälässä tarvitse olla, niin kyllä sitä moni sinnittelisi.

Olen itse kuullut ja kuvista nähnyt useita samankaltaisia tapauksia, joten en epäile kyllä tytön kertomusta lainkaan. Mielestäni nämä vaihto-oppilashommat kannattaa hoitaa vasta siinä vaiheessa, kun on yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Touhusta saa täysi-ikäisenä paljon enemmän irti, ja oma kapasiteetti hoitaa ongelmatilanteita on huikeasti parempi.

Joo, mä ymmärrän myös sen, miksi ei ole palattu. Koska sinne ollaan lähdetty oppimaan ja "sopeutumaan" ja mitä lie, aina sitä paitsi tulee toivottua, että asiat paranisi. Olin itse 20 vuotta sitten vaihtarina USA:ssa ja mulla oli hivenen samankaltaista kokemusta. Ei nyt noin pahaa, mutta olin ekat puolisen vuotta perheessä, jossa oli kaikenlaisia ongelmia. Talous ei ollut mitenkään kunnossa (vaikka isä työskentelikin duunariammatissaan jotain 12-14 h päiviä), äiti oli kaikki päivät kotona. Luulen nyt jälkeenpäin ajatellen, että hänellä oli varmaan jotain terveysongelmia (varmaan masennus tms), joista en tiennyt. Yhtään liioittelematta hän oikeasti katsoi telkkaria koko päivän. Aamulla siinä vaiheessa kun lähdettiin kouluun, telkkari oli päällä ja sieltä pauhasi Rosie O'Donnellit ja muut talk show't. Samasta paikasta löytyi koulusta tullessamme ja iltaan asti, illalla sitä telkkaria tietysti katsottiin yhdessä. Toki hän kai jotain ruokaa tarjosi, varmaan take-outia lounaaksi miehelle. Heillä oli paskaista, villakoirat lainehti ympäriinsä. Aivan kuin olisi asuttu jossain varastossa, jonne on vaan tungettu tavaraa. Keittiön pöytä oli puolen metrin kerroksella täynnä kaikenlaista kamaa, mun olisi pitänyt joskus joulun lähestyessä siivota se, samalla kun muu perhe oli jossain käymässä.

Mulle myös valitettiin siitä, että "syön yhtä paljon kuin aikuiset miehet". Minä sellainen 45-kiloinen tyttö, tämä tuli ihan vain siitä, kun viikonloppuisin koitin kaivella aamupalaa. Sitä ei oikein ollut, koska jääkaappi oli vaan täynnä erinäistä limpparia ja muuta. Kotona ei syöty paljon mitään, koulussa sain aamupalan ja lounaan, vaihtarit saivat tuolla samat ruokakupongit kuin vähävaraiset. Siksi mun perhe olikin voinut minut ottaa. Ja nämä mun kokemukset oli vielä pientä sen suhteen, mitä todistin erään uskonnollisen vaihtarijärjestön vaihtareiden suhteen. Siellä ihmiset oli vaihtarina ties missä perheissä, joissa osa porukasta oli ollut vankilassa jne.

Mutta kun sinne vaihtoon lähdetään, ollaan niin omaksuttu se, että "it's not better or worse, it's just different". Ja kun koulussa menee aika paljon aikaa, on kavereita jne, sitä vaan yrittää sopeutua. Kun muutaman kk jälkeen totesin, että kyllä mun varmaan täytyy vaihtaa perhettä, olisin saanut tehdä niin, mutta mun olisi pitänyt samalla vaihtaa koulua ja kaupunkia. Lopulta asia järjestyi erään harrastuksen kautta. Rahaa noille perheille ei makseta, mutta ymmärsin, että tuossa osavaltiossa vaihtarista sai jotain verovähennyksiä. Liittyikö se sitten perheen asukaslukuun tms.

Olen täysin sitä mieltä, että vaihtariksi kannattaa lähteä, mutta vasta myöhemmin eli lukion jälkeen yliopistovaihtoon tai muuhun opintoihin liittyvään. Tai sitten menee töihin ulkomaille. Au pairius on mielestäni samaa ongelmallista vyyhteä. Sinne mennään leikkimään olevinaan perheenjäsentä, mutta aika usein ollaan vain erittäin halpaa työvoimaa. Mulla oli erasmuksena aivan mahtavaa sitten aikuisena, elämän paras puolivuotinen.

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei ole mitään tietoa näistä asioista. Jäi mietityttämään että mihin se 10 000 on mennyt? Jos ei perheelle makseta?

Lennot tietenkin, mutta muuta?

Ymmärsin että vanhempien lähettämä ruokaraha tuli vielä tuon kymppitonnin päälle?

Yleensä järjestö joutuu maksamaan myös vaihto-oppilaan koulupaikasta. Lennot toki maksetaan (voi olla useampia lentoja, jos on välilaskuja matkalla. USAn sisällä näitä sisäisiä lentoja ainakin tulee). Viisumit maksetaan tuosta rahasta, jos niitä tarvitaan. Lisäksi maksavat lentokenttähotellin, jos jatkolento lähtee esim. vasta seuraavana päivänä. Paikan päällä järjestö saattaa järjestää joitakin yhteisiä viikonlopputapahtumia/matkoja, jotka sisältyvät tuohon maksuun.