Elän miehen omistamassa asunnossa. Kuinka jakaa asumiskulut?

Asun myös miehen omistamassa kämpässä. Mies maksaa vesilaskut, lainanlyhennykset, vakuutukset ja joskus sähkölaskun. Minä maksan yhtiövastikkeen ja netin, yleensä myös sähkölaskut maksan ennen kuin mies ehtii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä myös asun mieheni kanssa hänen omistamassaan asunnossa. Maksan vastikkeen ja vesimaksut. Hän lyhentää omaa lainaansa ja maksaa sähkölaskut. Kotivakuutukset maksetaan suurinpiirtein puoliksi. Hän maksaa autojutut (minulla ei ole korttia), minä maksan ruuat.

Olet kyllä aika tyhmä, jos noin hoidat raha-asiasi. Oikeudenmukaista olisi maksaa puolet vastikkeesta, vedestä ja sähköstä, kotivakuutuksesta ja ruuasta ja korvata auton käyttömenoista oman käytön osuus. Näillä lainankoroilla ei ole perustetta vapauttaa miestä oman asuntonsa hoitovastikkeesta.

Jos ei tajua raha-asioita, kannattaisi elää yksin. Näin ei tulisi hyväksikäytetyksi.

Nainen on melkoinen vapaamatkustaja jos aikoo asua hyvässä asunnossa maksamalla puolet vastikkeesta. Oikeastiko meinaatte loisimalla elää? Voihan nainen ehdottaa, että ostaa puolet asunnosta tai sitten muuttaa vuokralle jos kokee että siten fiksumpaa.

Mitä mieltä siitä kun mies lähes aina kerryttää naisen omaisuutta asunnon muodossa omaamalla enemmän maksukykyä? Vai onko monilla omat lainat yhteiseen kotiin?

Puolet vastaavan asunnon vuokrasta       500-

Puolet käyttökuluista                                        50-

Kolmannes bensasta                                         30-  Yht. 580-/ kk

Ruuat 40/60 suhteessa. Asunnossa olet vain asukas ilman mitään omistusta. Mies maksaa lainansa ja vastikkeet. Kumpikin hoitaa ja vastaa itse omista ostoistaan ja hankinnoistaan. Kalliimpia yhteiskäyttöön tulevia tavaroita voitte ostaa puoliksi tai vuorotellen. Helppoa ja selvää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis miksi on muka epäreilua, että nainen maksaisi miehen asuntolainasta osan vuokrana miehelle? Mutta se ei ole epäreilua, että nainen saa asua puoli-ilmaiseksi miehen asunnossa ja samalla säästää siinä ison summan rahaa kuukausittain?

Minusta ainut reilu ratkaisu olisi se, että nainen saa alennusta vuokrasta. Tällöin molemmat hyötyvät. Jos nainen maksaa vain puolet vastikkeesta ja sähköstä, niin ainoa hyötyjä on nainen (vastikkeen ollessa noin pieni).

Miksi olisi reilua, että nainen vastikkeetta maksaa osan miehen asunnosta? Jos maksaa asumisesta enemmän kuin puolet asumisen kuluista (vastike, lainankorot, vakuutukset ym) eikä saa vastineeksi osuutta asunnosta niin se on ihan puhdasta tyhmyyttä (tai riistoa).

Siis miten vuokramarkkinat mielestäsi sitten toimivat?? Jos maksaa enemmän kuin kulut, niin se on riistoa? Jos nainen asuisi vuokralla eikä miehen asunnossa, niin hän maksaisi vuokranantajalle tuota "riistohintaa". Parisuhteen perusteella pieni alennus on kohdallaan, mutta ei todellakaan ole oikeudenmukaista korvata vain puolet kuluista. Ei toisen kuulu hyötyä jonkun muun sijoituksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis miksi on muka epäreilua, että nainen maksaisi miehen asuntolainasta osan vuokrana miehelle? Mutta se ei ole epäreilua, että nainen saa asua puoli-ilmaiseksi miehen asunnossa ja samalla säästää siinä ison summan rahaa kuukausittain?

Minusta ainut reilu ratkaisu olisi se, että nainen saa alennusta vuokrasta. Tällöin molemmat hyötyvät. Jos nainen maksaa vain puolet vastikkeesta ja sähköstä, niin ainoa hyötyjä on nainen (vastikkeen ollessa noin pieni).

Miksi olisi reilua, että nainen vastikkeetta maksaa osan miehen asunnosta? Jos maksaa asumisesta enemmän kuin puolet asumisen kuluista (vastike, lainankorot, vakuutukset ym) eikä saa vastineeksi osuutta asunnosta niin se on ihan puhdasta tyhmyyttä (tai riistoa).

Siis miten vuokramarkkinat mielestäsi sitten toimivat?? Jos maksaa enemmän kuin kulut, niin se on riistoa? Jos nainen asuisi vuokralla eikä miehen asunnossa, niin hän maksaisi vuokranantajalle tuota "riistohintaa". Parisuhteen perusteella pieni alennus on kohdallaan, mutta ei todellakaan ole oikeudenmukaista korvata vain puolet kuluista. Ei toisen kuulu hyötyä jonkun muun sijoituksesta.

et taida olla suhteessa? yleensähän on mennyt, niin että naiset maksavat jopa lainanlyhennystä vaikka asunto ei ole heidän jolloin mies hyötyy naisesta eikä naiselle jää mitään. ei tietenkään toisen lainoja makseta ellei saa kirjallisena että asunto on myös hänen. ja yleensä suhteessa ei ajatella puolison asumista, niin että siitä pitää saada voittoa, koska yhteinen kämppä. ei voi ajatella kumppaniaan kuin vuokramarkkinoilla. kauhistuttaa juuri jutut, että naiset maksavat ruuat ja mies lainan ja sitten erossa ei jää  mitään ja mies saa puoli-ilmaiseksi kämpän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä myös asun mieheni kanssa hänen omistamassaan asunnossa. Maksan vastikkeen ja vesimaksut. Hän lyhentää omaa lainaansa ja maksaa sähkölaskut. Kotivakuutukset maksetaan suurinpiirtein puoliksi. Hän maksaa autojutut (minulla ei ole korttia), minä maksan ruuat.

Olet kyllä aika tyhmä, jos noin hoidat raha-asiasi. Oikeudenmukaista olisi maksaa puolet vastikkeesta, vedestä ja sähköstä, kotivakuutuksesta ja ruuasta ja korvata auton käyttömenoista oman käytön osuus. Näillä lainankoroilla ei ole perustetta vapauttaa miestä oman asuntonsa hoitovastikkeesta.

Jos ei tajua raha-asioita, kannattaisi elää yksin. Näin ei tulisi hyväksikäytetyksi.

Nainen on melkoinen vapaamatkustaja jos aikoo asua hyvässä asunnossa maksamalla puolet vastikkeesta. Oikeastiko meinaatte loisimalla elää? Voihan nainen ehdottaa, että ostaa puolet asunnosta tai sitten muuttaa vuokralle jos kokee että siten fiksumpaa.

Mitä mieltä siitä kun mies lähes aina kerryttää naisen omaisuutta asunnon muodossa omaamalla enemmän maksukykyä? Vai onko monilla omat lainat yhteiseen kotiin?

Taidat olla hieman ajasta jäljessä. Yleensä nykyisin tehdään avioehto. Sen perusteella asunto ja muu hankittu omaisuus voidaan tarpeen tullen jakaa omistuksien suhteessa.

Hoitovastikkeen puolittaminen on hyvin tasa-arvoista. Rahoitusvastike kuuluu asunnon omistajalle.

Vierailija kirjoitti:

Musta toi asia olisi pitänyt keskustella miehen kanssa ennen osoitteen muuttoa selväksi, mikä järjestely tuntuu molemmista reiluimmalta ja päättää sitten muutetaanko miehen asuntoon vai johonkin muualle.

Ehkä jopa kirjallisena. Jos asunnon omistaja muuttaakin mielensä muuton jälkeen. 

Nuorena olin itse samassa tilanteessa. Luulin että asumiskulujen jakamisesta oltiin sovittu. Yllättäen tämä mies ilmoittikin, että on oikeutettu pyytämään kulujen päälle (kallista) vuokraa.  No, mikäs siinä, hän oli oikeutettu, oli minulla varaa tai ei. 

Työelämää aloittelevana jouduin sinkkuna vuokralla asuessa joinain vuosina turvautumaan asumistukeen. Teoriassa olisin siis mahdollisesti joutunut elämään velaksi, koska ainakin silloin muinoin puolison asunnossa asumisesta ei oltaisi maksettu tukea.

Mutta muutin aika pian pois, koska tyypistä paljastui muissa asioissa ilkeä ja riidanhaluinen.  Oli viritellyt uutta suhdettakin jonkun aikaa siinä sivussa.  Muutti muuten sen uuden naisen omistamaan taloon, ja kehui ympäriinsä kuinka asuu nyt ilmaiseksi...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis miksi on muka epäreilua, että nainen maksaisi miehen asuntolainasta osan vuokrana miehelle? Mutta se ei ole epäreilua, että nainen saa asua puoli-ilmaiseksi miehen asunnossa ja samalla säästää siinä ison summan rahaa kuukausittain?

Minusta ainut reilu ratkaisu olisi se, että nainen saa alennusta vuokrasta. Tällöin molemmat hyötyvät. Jos nainen maksaa vain puolet vastikkeesta ja sähköstä, niin ainoa hyötyjä on nainen (vastikkeen ollessa noin pieni).

Miksi olisi reilua, että nainen vastikkeetta maksaa osan miehen asunnosta? Jos maksaa asumisesta enemmän kuin puolet asumisen kuluista (vastike, lainankorot, vakuutukset ym) eikä saa vastineeksi osuutta asunnosta niin se on ihan puhdasta tyhmyyttä (tai riistoa).

Siis miten vuokramarkkinat mielestäsi sitten toimivat?? Jos maksaa enemmän kuin kulut, niin se on riistoa? Jos nainen asuisi vuokralla eikä miehen asunnossa, niin hän maksaisi vuokranantajalle tuota "riistohintaa". Parisuhteen perusteella pieni alennus on kohdallaan, mutta ei todellakaan ole oikeudenmukaista korvata vain puolet kuluista. Ei toisen kuulu hyötyä jonkun muun sijoituksesta.

et taida olla suhteessa? yleensähän on mennyt, niin että naiset maksavat jopa lainanlyhennystä vaikka asunto ei ole heidän jolloin mies hyötyy naisesta eikä naiselle jää mitään. ei tietenkään toisen lainoja makseta ellei saa kirjallisena että asunto on myös hänen. ja yleensä suhteessa ei ajatella puolison asumista, niin että siitä pitää saada voittoa, koska yhteinen kämppä. ei voi ajatella kumppaniaan kuin vuokramarkkinoilla. kauhistuttaa juuri jutut, että naiset maksavat ruuat ja mies lainan ja sitten erossa ei jää  mitään ja mies saa puoli-ilmaiseksi kämpän.

Seurustelusuhteessa ei ole mitään "eroa". Nainen käytännössä vuokralla miehen kotona.

Vierailija kirjoitti:

Itse maksan puolet myös asuntolainan lyhennyksistä. Tulee silti huomattavasti halvemmaksi, kuin vuokralla asuminen. En koe ainoastaan kerryttäväni miehen omaisuutta, vaan helpottavani hänen taloudellista tilannettaan samoin kuin omaani. Haluan ettei hänen tarvitse murehtia raha-asioita.

Tuotanoin. Jos olisin miehesi en hyväksyisi moista. Sen verran on itsekunnioitusta että en voisi kohdella omaa puolisoani vuokralaisena. Maksaako mies sinulle takaisin asunnon korkovähennyksen veroistaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis miksi on muka epäreilua, että nainen maksaisi miehen asuntolainasta osan vuokrana miehelle? Mutta se ei ole epäreilua, että nainen saa asua puoli-ilmaiseksi miehen asunnossa ja samalla säästää siinä ison summan rahaa kuukausittain?

Minusta ainut reilu ratkaisu olisi se, että nainen saa alennusta vuokrasta. Tällöin molemmat hyötyvät. Jos nainen maksaa vain puolet vastikkeesta ja sähköstä, niin ainoa hyötyjä on nainen (vastikkeen ollessa noin pieni).

Miksi olisi reilua, että nainen vastikkeetta maksaa osan miehen asunnosta? Jos maksaa asumisesta enemmän kuin puolet asumisen kuluista (vastike, lainankorot, vakuutukset ym) eikä saa vastineeksi osuutta asunnosta niin se on ihan puhdasta tyhmyyttä (tai riistoa).

Jos mies on tarpeeksi kiero niin hän hyväksyy tuollaisen naisen hyväksikäytön.

Raha-asiat ja rakkaus pitää pitää erillään.

m.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis miksi on muka epäreilua, että nainen maksaisi miehen asuntolainasta osan vuokrana miehelle? Mutta se ei ole epäreilua, että nainen saa asua puoli-ilmaiseksi miehen asunnossa ja samalla säästää siinä ison summan rahaa kuukausittain?

Minusta ainut reilu ratkaisu olisi se, että nainen saa alennusta vuokrasta. Tällöin molemmat hyötyvät. Jos nainen maksaa vain puolet vastikkeesta ja sähköstä, niin ainoa hyötyjä on nainen (vastikkeen ollessa noin pieni).

Miksi olisi reilua, että nainen vastikkeetta maksaa osan miehen asunnosta? Jos maksaa asumisesta enemmän kuin puolet asumisen kuluista (vastike, lainankorot, vakuutukset ym) eikä saa vastineeksi osuutta asunnosta niin se on ihan puhdasta tyhmyyttä (tai riistoa).

Siis miten vuokramarkkinat mielestäsi sitten toimivat?? Jos maksaa enemmän kuin kulut, niin se on riistoa? Jos nainen asuisi vuokralla eikä miehen asunnossa, niin hän maksaisi vuokranantajalle tuota "riistohintaa". Parisuhteen perusteella pieni alennus on kohdallaan, mutta ei todellakaan ole oikeudenmukaista korvata vain puolet kuluista. Ei toisen kuulu hyötyä jonkun muun sijoituksesta.

et taida olla suhteessa? yleensähän on mennyt, niin että naiset maksavat jopa lainanlyhennystä vaikka asunto ei ole heidän jolloin mies hyötyy naisesta eikä naiselle jää mitään. ei tietenkään toisen lainoja makseta ellei saa kirjallisena että asunto on myös hänen. ja yleensä suhteessa ei ajatella puolison asumista, niin että siitä pitää saada voittoa, koska yhteinen kämppä. ei voi ajatella kumppaniaan kuin vuokramarkkinoilla. kauhistuttaa juuri jutut, että naiset maksavat ruuat ja mies lainan ja sitten erossa ei jää  mitään ja mies saa puoli-ilmaiseksi kämpän.

Siis miten niin nainen "ei hyödy mitenkään"??

Esimerkki: nainen maksaa vaikkapa kolmen vuoden ajan puolet kuluista sekä ns. alennettua vuokraa (esim 200-250e lainasta) yhteensä n. 400 e/kk. Jos hän asuisi vuokralla hän maksaisi reilusti korkeampaa hintaa vastaavasta asunnosta, sanotaan nyt noin 700e. Hän säästää siis kolmen vuoden aikana 10800 e puhdasta rahaa saamalla asua noin edullisesti miehen luona.

Nämä säästyneet rahat nainen voi tietenkin sijoittaa mielensä mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse maksan puolet myös asuntolainan lyhennyksistä. Tulee silti huomattavasti halvemmaksi, kuin vuokralla asuminen. En koe ainoastaan kerryttäväni miehen omaisuutta, vaan helpottavani hänen taloudellista tilannettaan samoin kuin omaani. Haluan ettei hänen tarvitse murehtia raha-asioita.

Tuotanoin. Jos olisin miehesi en hyväksyisi moista. Sen verran on itsekunnioitusta että en voisi kohdella omaa puolisoani vuokralaisena. Maksaako mies sinulle takaisin asunnon korkovähennyksen veroistaan?

Et hyväksyisi minun maksavan puolta asumisesta? Tämä asunto on yhtä lailla nyt minun kotini, vaikka en vielä tätä virallisesti "omista". Mä koen tämän meidän systeemin reiluna molempia kohtaan tällä hetkellä, enkä koe olevani vuokralainen. Sekin vaikuttaa, että olen tässä asunut vasta reilu pari kuukautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kaikille vastauksista! Tässä hieman lisätietoa tilanteestani.

Olemme kyllä asiasta sopineet ennen kuin muutin miehen luo asumaan, mutta halusin kuulla ulkopuolisten näkemyksiä asiaan. Tällä hetkellä maksan 300e/kk miehelle asumisesta. Osuutta miehen asunnosta en halua ostaa, koska suunnitelmissa on tulevaisuudessa ostaa yhteinen isompi asunto. Käytän ensiasunnon ostajan edut mieluummin sitten siihen, kuin osuuteen miehen kaksiosta.

Lisäksi meillä on yhteinen taloustili, jolta maksamme ruuat, päivittäistavarat, ravintolassa syömiset yms. Taloustilille laitamme molemmat 300e/kk. Lapsia tai lemmikkejä ei ole, vain me kaksi.

Mielestäni on reilua maksaa auton käyttökuluista puolet, koska auto on minullekin välttämättömyys. Autolainan mies on jo maksanut, eli maksan vain sen ylläpidosta.

Miehelleni maksaman ”vuokran”, autoilukulujen ja taloustilisiirtojen lisäksi menojani ovat puhelinlasku 17e/kk ja henkkoht. vakuutukset alle 100e/vuosi. Tällä systeemillä minulla siis jää palkasta kuukaudessa noin 1000 euroa omaa rahaa, josta laitan 200-500 euroa säästöön joka kuukausi. Noin 10k olen saanut nyt säästettyä, kun olen pari vuotta ollut työelämässä. Opintolainaa on toki 3k maksettavana, mutta pikku puskuri on silti yllättävien tilanteiden varalle.  

Meillä tämä on toiminut hyvin tähän asti, eikä kumpikaan koe tulevansa hyväksikäytetyksi. Kiva kuitenkin kuulla muidenkin mielipiteitä, raha-asioissa ihmisten näkemykset vaihtelevat aika paljonkin.

Ap

Vähän selittelyn makua. Jos ostat miehen asunnosta 49%, niin ensiasunnon etu säilyy seuraavaan asuntoon.

Käsittämätöntä tuo naisten rahankäyttö, jos asumisen, liikkumisen ja ruuan jälkeen menee vielä 500-800€/kk muuhun omaan käyttöön.

Aijaa, enpä muistanut tuota ensiasuntoasiaa. Toki siinä tapauksessa voisin asunnosta osan ostaa, jos haluaisin. Mutta en halua, mieluummin sijoitan seuraavaan yhteiseen asuntoon. Tai omaan, jos nyt ero tulee. Silloin olen itse mukana valitsemassa sijotuskohdetta.

Se on aivan totta, että rahaa minulla menee paljon omiin juttuihini. Harrastan ja reissaan paljon, sellainen elämäntyyli maksaa. Vaikken nollille tiliä koskaan vedäkään. Mutta tämä nyt ei suoraan liity siihen, miten jaan asumiskulut mieheni kanssa. Joten pahoittelut, että toin asian esille.

Edelleen olen sitä mieltä, että tämä on minulle sopivan edullista elämistä ja mieskin hyötyy, kun on joku jakamassa käyttökuluja. En ole vielä sidottu asuntolainaan, pystyn säästämään ja samalla elämään haluamaani vapaata elämää nyt kun lapsiakaan ei vielä ole.

Ei mulla varsinaisesti ole tarvetta selitellä tätä asiaa tuntemattomille ihmisille nimettömänä keksustelupalstalla. :D Kerron yksityiskohdat ylläpitääkseni mielenkiintoista keskustelua. Poimin kuitenkin samalla täältä ideoita siihen, olisiko olemassa joku itselleni/meille parempi tapa toimia.

Ap

Taasko yksi löysässä hirressä roikkuva avokki? Kuuluuko kuvaan myös, että mies tienaa noin kaksi kertaa enemmän kuin sinä, mutta vaatii sinua maksamaan kaikesta puolet eli sinulle ei jää käytännössä juurikaan rahaa omiin menoihin, vaan ruokit paitsi itsesi myös miehesi. Ja mies rilluttelee sitten omilla rahoillaan, kun kiltti kotiorja maksaa mutisematta? Uskomatonta vielä tänäkin päivänä. Ja kun mies sitten löytää nuoremman ja nöyremmän, niin lennät pihalle kuin leppäkeihäs. Mukaan saat omat kamasi, et muuta.

Onpa monimutkaista. Itse olen kahdessa liitossani tehnyt puolisoni kanssa selkeän ratkaisun: yhteinen asunto on molempien nimissä tai ei asuta yhdessä. Ensimmäinen mieheni osti asunnossani puolikkaan, toisen kanssa ostettiin molemmille uusi yhteinen koti 50/50.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No minä maksan kotivakuutuksen ja sähköstä puolet. Ja myös kaikki lasten vaatteet sun muut (kaks lasta). Ruokaostokset puoliksi. Satunnaisesti ostan jotain isompaa tarpeellista. Esim kesällä uuden pyykinpesukoneen. Olen siis äitiyslomalla ja jatkan hoitovapaalle. Säästössä hyvin rahaa ja tämä käy miehelleni. Joskus sit annan bensaan rahaa. Itse en autoa käytä. Me ollaan perhe eikä jaotella mitenkään et kun mä ny maksoin ton niin sit sä maksat ton jne.

Mahdattekohan mahdollisessa erotilanteessa kuitenkin erotella? Jos miehesi vaikka löytää uuden, niin lennätköhän siitä miehen asunnosta kuin leppäkeihäs lapsinesi? Tämän vuoksi jopa, ja aivan erityisesti perheessä kannattaa suhtautua raha-asioihin kylmän viileästi ja pitää huoli siitä, että jos johonkin taskuun maksaa niin omaan taskuun. Yhteinen omistusasunto on tietysti aivan eri asia. 

Juu hänen kämppä niin hän maksakoon lainansa. Enkä ymmärrä kun nykyään puhutaan erosta jotenkin niin että kun erootte ja kun sit menee lusikat jakoon. Miks ei voi olla vaan onnellinen? Eikai se nyt omia pieniä lapsia heittäis kotoo pois jos ny sun kuvailema ero tulis. Tietty saan oman omaisuuden mukaan. Minun asuntoni onkin vuokrattu että en mä puille paljaille jää mutta me ei olla eroamassa.

Mikä olisi sopiva vuokrahinta teidän asunnosta ja siitä sitten puolet. 500 kuulostaa puolikkaasta paljolta, mutta sen verranhan sinun asuminen siinä maksaa. Ilman 1000 euroa, ette siinä asuisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No minä maksan kotivakuutuksen ja sähköstä puolet. Ja myös kaikki lasten vaatteet sun muut (kaks lasta). Ruokaostokset puoliksi. Satunnaisesti ostan jotain isompaa tarpeellista. Esim kesällä uuden pyykinpesukoneen. Olen siis äitiyslomalla ja jatkan hoitovapaalle. Säästössä hyvin rahaa ja tämä käy miehelleni. Joskus sit annan bensaan rahaa. Itse en autoa käytä. Me ollaan perhe eikä jaotella mitenkään et kun mä ny maksoin ton niin sit sä maksat ton jne.

Mahdattekohan mahdollisessa erotilanteessa kuitenkin erotella? Jos miehesi vaikka löytää uuden, niin lennätköhän siitä miehen asunnosta kuin leppäkeihäs lapsinesi? Tämän vuoksi jopa, ja aivan erityisesti perheessä kannattaa suhtautua raha-asioihin kylmän viileästi ja pitää huoli siitä, että jos johonkin taskuun maksaa niin omaan taskuun. Yhteinen omistusasunto on tietysti aivan eri asia. 

Juu hänen kämppä niin hän maksakoon lainansa. Enkä ymmärrä kun nykyään puhutaan erosta jotenkin niin että kun erootte ja kun sit menee lusikat jakoon. Miks ei voi olla vaan onnellinen? Eikai se nyt omia pieniä lapsia heittäis kotoo pois jos ny sun kuvailema ero tulis. Tietty saan oman omaisuuden mukaan. Minun asuntoni onkin vuokrattu että en mä puille paljaille jää mutta me ei olla eroamassa.

Kaikki suhteet päättyy joskus, vaikka olisivat miten onnellisia.

Vierailija kirjoitti:

Mikä olisi sopiva vuokrahinta teidän asunnosta ja siitä sitten puolet. 500 kuulostaa puolikkaasta paljolta, mutta sen verranhan sinun asuminen siinä maksaa. Ilman 1000 euroa, ette siinä asuisi.

Ei tuokaan ole välttämättä reilu lähtökohta. Köyhempi voisi elää paljon vaatimattomammin jos saisi itse valita missä asuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No minä maksan kotivakuutuksen ja sähköstä puolet. Ja myös kaikki lasten vaatteet sun muut (kaks lasta). Ruokaostokset puoliksi. Satunnaisesti ostan jotain isompaa tarpeellista. Esim kesällä uuden pyykinpesukoneen. Olen siis äitiyslomalla ja jatkan hoitovapaalle. Säästössä hyvin rahaa ja tämä käy miehelleni. Joskus sit annan bensaan rahaa. Itse en autoa käytä. Me ollaan perhe eikä jaotella mitenkään et kun mä ny maksoin ton niin sit sä maksat ton jne.

Mahdattekohan mahdollisessa erotilanteessa kuitenkin erotella? Jos miehesi vaikka löytää uuden, niin lennätköhän siitä miehen asunnosta kuin leppäkeihäs lapsinesi? Tämän vuoksi jopa, ja aivan erityisesti perheessä kannattaa suhtautua raha-asioihin kylmän viileästi ja pitää huoli siitä, että jos johonkin taskuun maksaa niin omaan taskuun. Yhteinen omistusasunto on tietysti aivan eri asia. 

Juu hänen kämppä niin hän maksakoon lainansa. Enkä ymmärrä kun nykyään puhutaan erosta jotenkin niin että kun erootte ja kun sit menee lusikat jakoon. Miks ei voi olla vaan onnellinen? Eikai se nyt omia pieniä lapsia heittäis kotoo pois jos ny sun kuvailema ero tulis. Tietty saan oman omaisuuden mukaan. Minun asuntoni onkin vuokrattu että en mä puille paljaille jää mutta me ei olla eroamassa.

Kaikki suhteet päättyy joskus, vaikka olisivat miten onnellisia.

Juu niin päättyvät mutta ei eroon. Se on sitten ihan eri juttu jos toinen kuolee.