Elän miehen omistamassa asunnossa. Kuinka jakaa asumiskulut?

Vierailija kirjoitti:

Siis miksi on muka epäreilua, että nainen maksaisi miehen asuntolainasta osan vuokrana miehelle? Mutta se ei ole epäreilua, että nainen saa asua puoli-ilmaiseksi miehen asunnossa ja samalla säästää siinä ison summan rahaa kuukausittain?

Minusta ainut reilu ratkaisu olisi se, että nainen saa alennusta vuokrasta. Tällöin molemmat hyötyvät. Jos nainen maksaa vain puolet vastikkeesta ja sähköstä, niin ainoa hyötyjä on nainen (vastikkeen ollessa noin pieni).

Miksi olisi reilua, että nainen vastikkeetta maksaa osan miehen asunnosta? Jos maksaa asumisesta enemmän kuin puolet asumisen kuluista (vastike, lainankorot, vakuutukset ym) eikä saa vastineeksi osuutta asunnosta niin se on ihan puhdasta tyhmyyttä (tai riistoa).

No minä maksan kotivakuutuksen ja sähköstä puolet. Ja myös kaikki lasten vaatteet sun muut (kaks lasta). Ruokaostokset puoliksi. Satunnaisesti ostan jotain isompaa tarpeellista. Esim kesällä uuden pyykinpesukoneen. Olen siis äitiyslomalla ja jatkan hoitovapaalle. Säästössä hyvin rahaa ja tämä käy miehelleni. Joskus sit annan bensaan rahaa. Itse en autoa käytä. Me ollaan perhe eikä jaotella mitenkään et kun mä ny maksoin ton niin sit sä maksat ton jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asumiskulujen osalta kannattaa muistaa että rahan sitomisesta asuntoon koituu aina pääomakustannuksia. Tämä ilmenee joko pankille maksettavana korkona tai (jos lainaa ei ole) menetettynä pääomatulona. Tämä on ihan todellinen kustannus joka on reilua korvata omistajalle.

Lainan korot voi kyllä hyvin laskea asumiskuluksi ja puolittaa, se on ihan kohtuullista. Maksetun asunnon pääomatulojen hyvittäminen sen sijaan on vähän hataralla pohjalla - jos asut asunnossa jokatapauksessa itse, niin vuokratuloja et menetä (paitsi ehkä alivuokralaisen osalta, mutta harva sellaista ottaa) ja arvonnoususta taas hyödyt yksin eli se osuus asunnon tuotosta on joka tapauksessa sinun eikä sitä siis tarvitse myöskään sinulle hyvittää.

Vaihtoehtoiskustannus on tosiaan ihan hyvä tapa katsoa noita pääomakuluja. Arvonnousu ei kyllä ole mitenkään sanottua - omistaja vastaa yksin myös arvonalenemisesta eli ottaa riskin. Kaikkien kiinteistöjen arvo lähestyy kuitenkin ennenpitkää nollaa kun rakennuksen ikä kasvaa - oikeastaan menee negatiiviseksi kun omistaja vastaa purkukustannuksista. Tontilla voi olla jotain jäännösarvoa.

Lainanlyhennystä ei pidä maksaa, jos asunto ei ole omissa nimissä. Mieluummin teette vuokrasopimuksen ja maksat miehelle vuokraa. Sitä paitsi, jos asunto on vain miehen nimissä ja ap maksaa lainaa, verollisesti se on miehelle lahja, mikäli ylittää sen 3999 euron rajan kolmessa vuodessa, joten veroa miehellä menee joka tapauksessa, maksoi vuokraa tai lainaa. 

Vierailija kirjoitti:

Te oikeasti maksatte puolisonne asunnosta tienaamatta siinä yhtään mitään? Googlailkaa avioerotilastoja. Puhumattakoon avoerosta. Mitään ei jää käteen, kuin itkuinen nenäliinä. Noin tyhmä ei saa olla, että ei se minulle käy.

No voihan nyt vi**u!

Kuinkas yksin vuokra-asunnossa? Kuinka paljon jää käteen, vaikka maksaa siitäkin pitää?

Naisten tasa-arvopyrkimykset eivät oikein ole linjassa tämän "miehen kuuluu tarjota naiselle asuminen"-ajattelun kanssa.

Tässä tilanteessa tietenkin maksetaan summa, joka vastaa noin 50% kohtuullisesta vuokrahinnasta ko. asunnossa.

Vierailija kirjoitti:

No minä maksan kotivakuutuksen ja sähköstä puolet. Ja myös kaikki lasten vaatteet sun muut (kaks lasta). Ruokaostokset puoliksi. Satunnaisesti ostan jotain isompaa tarpeellista. Esim kesällä uuden pyykinpesukoneen. Olen siis äitiyslomalla ja jatkan hoitovapaalle. Säästössä hyvin rahaa ja tämä käy miehelleni. Joskus sit annan bensaan rahaa. Itse en autoa käytä. Me ollaan perhe eikä jaotella mitenkään et kun mä ny maksoin ton niin sit sä maksat ton jne.

Mahdattekohan mahdollisessa erotilanteessa kuitenkin erotella? Jos miehesi vaikka löytää uuden, niin lennätköhän siitä miehen asunnosta kuin leppäkeihäs lapsinesi? Tämän vuoksi jopa, ja aivan erityisesti perheessä kannattaa suhtautua raha-asioihin kylmän viileästi ja pitää huoli siitä, että jos johonkin taskuun maksaa niin omaan taskuun. Yhteinen omistusasunto on tietysti aivan eri asia. 

Jätä se sika

Kai miehenne maksaa verot, kun maksatte hänelle asumiskuluja ilman omistusioikeutta? Uskoisin, että se katsotaan verollisesti joko lahjaksi tai verrataan vuokraan. En osaa sanoa, kumpi on saajalle edullisempi. On ok maksaa jotain, mutta suosittelisin vuokraa, niin menisi lain mukaan ja jollain tapaa se harmittaisi ehkä vähemmän. Vuokra voisi olla puolet vastaavan asunnon yleisestä vuokratasosta. 

Itse maksan puolet myös asuntolainan lyhennyksistä. Tulee silti huomattavasti halvemmaksi, kuin vuokralla asuminen. En koe ainoastaan kerryttäväni miehen omaisuutta, vaan helpottavani hänen taloudellista tilannettaan samoin kuin omaani. Haluan ettei hänen tarvitse murehtia raha-asioita.

Vierailija kirjoitti:

Itse maksan puolet myös asuntolainan lyhennyksistä. Tulee silti huomattavasti halvemmaksi, kuin vuokralla asuminen. En koe ainoastaan kerryttäväni miehen omaisuutta, vaan helpottavani hänen taloudellista tilannettaan samoin kuin omaani. Haluan ettei hänen tarvitse murehtia raha-asioita.

Mitä jos kävisitte pankissa laittamassa paperit kuntoon ja homma hoituisi niin, että maksamiesi lyhennysten osalta asunto siirtyy myös sinun omistukseesi? Ai ei sovi miehelle? Kumma juttu, jonka pitäisi todellakin kertoa sinulle jotain siitä, kannattaako vapauttaa osakkeenomistaja raha-asioiden murehtimisesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse maksan puolet myös asuntolainan lyhennyksistä. Tulee silti huomattavasti halvemmaksi, kuin vuokralla asuminen. En koe ainoastaan kerryttäväni miehen omaisuutta, vaan helpottavani hänen taloudellista tilannettaan samoin kuin omaani. Haluan ettei hänen tarvitse murehtia raha-asioita.

Mitä jos kävisitte pankissa laittamassa paperit kuntoon ja homma hoituisi niin, että maksamiesi lyhennysten osalta asunto siirtyy myös sinun omistukseesi? Ai ei sovi miehelle? Kumma juttu, jonka pitäisi todellakin kertoa sinulle jotain siitä, kannattaako vapauttaa osakkeenomistaja raha-asioiden murehtimisesta. 

Totta kai tämä sopii miehelle ja se tullaan tekemään viimeistään ensi vuoden puolella, ennen häitä. Ei kannata tuntematta tuomita pelkästään oman ennakkoasenteen vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse maksan puolet myös asuntolainan lyhennyksistä. Tulee silti huomattavasti halvemmaksi, kuin vuokralla asuminen. En koe ainoastaan kerryttäväni miehen omaisuutta, vaan helpottavani hänen taloudellista tilannettaan samoin kuin omaani. Haluan ettei hänen tarvitse murehtia raha-asioita.

Mitä jos kävisitte pankissa laittamassa paperit kuntoon ja homma hoituisi niin, että maksamiesi lyhennysten osalta asunto siirtyy myös sinun omistukseesi? Ai ei sovi miehelle? Kumma juttu, jonka pitäisi todellakin kertoa sinulle jotain siitä, kannattaako vapauttaa osakkeenomistaja raha-asioiden murehtimisesta. 

Totta kai tämä sopii miehelle ja se tullaan tekemään viimeistään ensi vuoden puolella, ennen häitä. Ei kannata tuntematta tuomita pelkästään oman ennakkoasenteen vuoksi.

Miksi sitä ei ole jo tehty?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse maksan puolet myös asuntolainan lyhennyksistä. Tulee silti huomattavasti halvemmaksi, kuin vuokralla asuminen. En koe ainoastaan kerryttäväni miehen omaisuutta, vaan helpottavani hänen taloudellista tilannettaan samoin kuin omaani. Haluan ettei hänen tarvitse murehtia raha-asioita.

Mitä jos kävisitte pankissa laittamassa paperit kuntoon ja homma hoituisi niin, että maksamiesi lyhennysten osalta asunto siirtyy myös sinun omistukseesi? Ai ei sovi miehelle? Kumma juttu, jonka pitäisi todellakin kertoa sinulle jotain siitä, kannattaako vapauttaa osakkeenomistaja raha-asioiden murehtimisesta. 

Totta kai tämä sopii miehelle ja se tullaan tekemään viimeistään ensi vuoden puolella, ennen häitä. Ei kannata tuntematta tuomita pelkästään oman ennakkoasenteen vuoksi.

Miksi sitä ei ole jo tehty?

Sehän on ihan meidän oma asia =)

Kiitos kaikille vastauksista! Tässä hieman lisätietoa tilanteestani.

Olemme kyllä asiasta sopineet ennen kuin muutin miehen luo asumaan, mutta halusin kuulla ulkopuolisten näkemyksiä asiaan. Tällä hetkellä maksan 300e/kk miehelle asumisesta. Osuutta miehen asunnosta en halua ostaa, koska suunnitelmissa on tulevaisuudessa ostaa yhteinen isompi asunto. Käytän ensiasunnon ostajan edut mieluummin sitten siihen, kuin osuuteen miehen kaksiosta.

Lisäksi meillä on yhteinen taloustili, jolta maksamme ruuat, päivittäistavarat, ravintolassa syömiset yms. Taloustilille laitamme molemmat 300e/kk. Lapsia tai lemmikkejä ei ole, vain me kaksi.

Mielestäni on reilua maksaa auton käyttökuluista puolet, koska auto on minullekin välttämättömyys. Autolainan mies on jo maksanut, eli maksan vain sen ylläpidosta.

Miehelleni maksaman ”vuokran”, autoilukulujen ja taloustilisiirtojen lisäksi menojani ovat puhelinlasku 17e/kk ja henkkoht. vakuutukset alle 100e/vuosi. Tällä systeemillä minulla siis jää palkasta kuukaudessa noin 1000 euroa omaa rahaa, josta laitan 200-500 euroa säästöön joka kuukausi. Noin 10k olen saanut nyt säästettyä, kun olen pari vuotta ollut työelämässä. Opintolainaa on toki 3k maksettavana, mutta pikku puskuri on silti yllättävien tilanteiden varalle.  

Meillä tämä on toiminut hyvin tähän asti, eikä kumpikaan koe tulevansa hyväksikäytetyksi. Kiva kuitenkin kuulla muidenkin mielipiteitä, raha-asioissa ihmisten näkemykset vaihtelevat aika paljonkin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse maksan puolet myös asuntolainan lyhennyksistä. Tulee silti huomattavasti halvemmaksi, kuin vuokralla asuminen. En koe ainoastaan kerryttäväni miehen omaisuutta, vaan helpottavani hänen taloudellista tilannettaan samoin kuin omaani. Haluan ettei hänen tarvitse murehtia raha-asioita.

Mitä jos kävisitte pankissa laittamassa paperit kuntoon ja homma hoituisi niin, että maksamiesi lyhennysten osalta asunto siirtyy myös sinun omistukseesi? Ai ei sovi miehelle? Kumma juttu, jonka pitäisi todellakin kertoa sinulle jotain siitä, kannattaako vapauttaa osakkeenomistaja raha-asioiden murehtimisesta. 

Totta kai tämä sopii miehelle ja se tullaan tekemään viimeistään ensi vuoden puolella, ennen häitä. Ei kannata tuntematta tuomita pelkästään oman ennakkoasenteen vuoksi.

Miksi sitä ei ole jo tehty?

Sehän on ihan meidän oma asia =)

Toki, oma typeryytesi on vain ja ainoastaan oma ongelmasi. 

Kyllä teidän pitää pystyä tuollainen ratkaisemaan ihan itse. Lainan lyhennyshän ei ole misään tapauksessa asumiskulu. Vähintäänkin maksatte asumiskulut puoliksi ja jos sinä pääset miehen luona asumisessa selvästi halvemmalla kuin vuokralla, niin on ihan reilua kompensoida tätä etua maksamalla hieman enemmän asumiskuluista kuin mies. Jos olette naimisissa, niin sittenhän sillä ei ole juurikaan väliä vaan puntit tasataan liiton päättyessä.

t.mies

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kaikille vastauksista! Tässä hieman lisätietoa tilanteestani.

Olemme kyllä asiasta sopineet ennen kuin muutin miehen luo asumaan, mutta halusin kuulla ulkopuolisten näkemyksiä asiaan. Tällä hetkellä maksan 300e/kk miehelle asumisesta. Osuutta miehen asunnosta en halua ostaa, koska suunnitelmissa on tulevaisuudessa ostaa yhteinen isompi asunto. Käytän ensiasunnon ostajan edut mieluummin sitten siihen, kuin osuuteen miehen kaksiosta.

Lisäksi meillä on yhteinen taloustili, jolta maksamme ruuat, päivittäistavarat, ravintolassa syömiset yms. Taloustilille laitamme molemmat 300e/kk. Lapsia tai lemmikkejä ei ole, vain me kaksi.

Mielestäni on reilua maksaa auton käyttökuluista puolet, koska auto on minullekin välttämättömyys. Autolainan mies on jo maksanut, eli maksan vain sen ylläpidosta.

Miehelleni maksaman ”vuokran”, autoilukulujen ja taloustilisiirtojen lisäksi menojani ovat puhelinlasku 17e/kk ja henkkoht. vakuutukset alle 100e/vuosi. Tällä systeemillä minulla siis jää palkasta kuukaudessa noin 1000 euroa omaa rahaa, josta laitan 200-500 euroa säästöön joka kuukausi. Noin 10k olen saanut nyt säästettyä, kun olen pari vuotta ollut työelämässä. Opintolainaa on toki 3k maksettavana, mutta pikku puskuri on silti yllättävien tilanteiden varalle.  

Meillä tämä on toiminut hyvin tähän asti, eikä kumpikaan koe tulevansa hyväksikäytetyksi. Kiva kuitenkin kuulla muidenkin mielipiteitä, raha-asioissa ihmisten näkemykset vaihtelevat aika paljonkin.

Ap

Vähän selittelyn makua. Jos ostat miehen asunnosta 49%, niin ensiasunnon etu säilyy seuraavaan asuntoon.

Käsittämätöntä tuo naisten rahankäyttö, jos asumisen, liikkumisen ja ruuan jälkeen menee vielä 500-800€/kk muuhun omaan käyttöön.

Vierailija kirjoitti:

Miten teistä tulisi jakaa elämiskulut tässä tilanteessa?

Muutin asumaan mieheni kanssa hänen omistamaansa kaksioon, jossa asumiskulut ovat noin 1000e/kk. Tästä tonnista:

- Vastikkeen osuus n. 250e

- Netti, kotivakuutus yms. käyttömaksut 100e

- Loput 650e lainanlyhennystä

Lisäksi miehellä on auto, jolla me molemmat kuljemme töihin. Auton kiinteät ylläpitokulut ovat noin 100e/k + bensat 100e. Satunnaiset menoerät (katsastus, varaosat) olemme tähän asti maksaneet puoliksi.

Mies maksaa bensasta yli puolet, koska vaikka kuljemme yhdessä töihin (työpaikat vierekkäin), niin mies käyttää autoa omiin menoihinsa lähes päivittäin ja minä en lainkaan. Mutta kuinka hoitaisitte muiden kustannusten jakamisen?

Minulla ei siis ole käytännössä lainkaan omaisuutta, olen tähän asti asunut pelkistetysti vuokralla ja kulkenut julkisilla. Päivätöissä käymme molemmat, mies tienaa hieman enemmän kuin minä.

Kommentteja?

Jos teet yksin kaikki kotityöt sillä välin kun mies tekee uraa tekemällä ylitöitä, niin et maksa mitään.

Näin meillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse maksan puolet myös asuntolainan lyhennyksistä. Tulee silti huomattavasti halvemmaksi, kuin vuokralla asuminen. En koe ainoastaan kerryttäväni miehen omaisuutta, vaan helpottavani hänen taloudellista tilannettaan samoin kuin omaani. Haluan ettei hänen tarvitse murehtia raha-asioita.

Mitä jos kävisitte pankissa laittamassa paperit kuntoon ja homma hoituisi niin, että maksamiesi lyhennysten osalta asunto siirtyy myös sinun omistukseesi? Ai ei sovi miehelle? Kumma juttu, jonka pitäisi todellakin kertoa sinulle jotain siitä, kannattaako vapauttaa osakkeenomistaja raha-asioiden murehtimisesta. 

Totta kai tämä sopii miehelle ja se tullaan tekemään viimeistään ensi vuoden puolella, ennen häitä. Ei kannata tuntematta tuomita pelkästään oman ennakkoasenteen vuoksi.

Miksi sitä ei ole jo tehty?

Sehän on ihan meidän oma asia =)

Toki, oma typeryytesi on vain ja ainoastaan oma ongelmasi. 

Heh, kaipa mä sitten tosiaan olen typerys, kun kerran tällä palstalla joku on sitä mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asumiskulujen osalta kannattaa muistaa että rahan sitomisesta asuntoon koituu aina pääomakustannuksia. Tämä ilmenee joko pankille maksettavana korkona tai (jos lainaa ei ole) menetettynä pääomatulona. Tämä on ihan todellinen kustannus joka on reilua korvata omistajalle.

Hölönpölön. Teet tuosta turhaa hifistelyä. Jos tulet selittämään minulle, että saan maksaa menetettyä pääomatuloasi koska me molemmat asumme asunnossasi, etkä voi laittaa sitä vuokralle, niin minä lähden kävelemään samoin tein.

Kuvitellaanpa tilanne jossa molemmilla osapuolilla on lähdössä 200'000 euroa. Toinen ostaa näillä asunnon yhteiseksi kodiksi josta molemmat saavat asumishyötyä. Toinen ostaa sijoitusasunnon josta saa pääomatuloja itselleen. Pidätkö järjestelyä reiluna?

Jos tuo on kummankin oma valinta, niin pidän. Esimerkissähän ei ole tuosta lainkaan kyse, sillä meillä ei ole mitään tietoa siitä että ap tuollaista hyötyä saa. 

Veikkaan, että taidat asua yksin  :-)