Miksi pohjois pohjalaiset naiset hyväksyvät sen että mies on perheen pää?
Eli ettei heillä ole sananvaltaa juuri mihinkään asioihin. Miten te sielläpäin asuvat hyväksytte asian mukisematta? onko teidät kasvatettu olemaan alamaisia miehille?
Kommentit (29)
Tärkeämpi kysymys olisi: miksi sinä et voi hyväksyä sitä, että joku muu hyväksyy tuollaisen elämän? Ja voi jopa kuule elää onnellisempana kuin sinä.
Olisikin mies meidän perheenpää, mutta ei. Liian tossukka sellaiseen.
Vierailija kirjoitti:
Tärkeämpi kysymys olisi: miksi sinä et voi hyväksyä sitä, että joku muu hyväksyy tuollaisen elämän? Ja voi jopa kuule elää onnellisempana kuin sinä.
Kyllä minä sen hyväksyn mutta pitkään pohjois pohjanmaalla asuneena olen saanut kuulla monelta lestadiolaisäidiltä sitä etteivät he ole onnellisia. Siksi mietin miksi ei voisi tyyliä muuttaa?
Kai nykyään yhdessä tehdään suurimmat päätökset.
Vierailin pitkästä aikaa Pohjois-Pohjanmaalla. Kuin olisi ajassa taaksepäin siirtynyt! Ihme meininkiä, juuri tuon "mies on perheenpää"-asenteen vuoksi. Oulun seudulla oikeasti eletään toisin kuin etelässä. Asenteet ovat perinteisiä. Yhtä ihmettelin: nuoret alkavat seurustella nuorina, kasiluokkalaisina. Seurustelusuhde myös näytetään estottaman, luonnonlapsimaisen avoimesti. "Ollaan vähän niinkuin aikuisia".
Runsaasti monilapsisia perheita, lasten vaateosastot suuria, nuoria äitejä rattaiden kanssa 3-5 lasta mukanaan. Missä isät? Ai niin töissä, tai yksikseen kiertelemässä kone-, auto-, väline-, tms. liikkeitä. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä vanhanaikaisemmiksi asenteet muuttuvat. Alkaen Kainuusta. "Metästys, kalastus, (mies)kavereiden kanssa pörrääminen ulkoiluvaatteissa".
Olin huojentunut päästessäni takaisin etelään. Ei kiitos aikamatkailua minulle.
Ps. Oulussa voi ihastella betoniarkkitehtuuria...
Jokaisen oma valinta. Ei minusta siinä mitään erityisen huonoa ole jos mies on perheen pää. Edellyttäen, että hän toimii perheen parhaaksi eikä vahingoksi. Luulen, että todellisuudessa suurimmassa osassa perheitä asioista päätetään kuitenkin yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailin pitkästä aikaa Pohjois-Pohjanmaalla. Kuin olisi ajassa taaksepäin siirtynyt! Ihme meininkiä, juuri tuon "mies on perheenpää"-asenteen vuoksi. Oulun seudulla oikeasti eletään toisin kuin etelässä. Asenteet ovat perinteisiä. Yhtä ihmettelin: nuoret alkavat seurustella nuorina, kasiluokkalaisina. Seurustelusuhde myös näytetään estottaman, luonnonlapsimaisen avoimesti. "Ollaan vähän niinkuin aikuisia".
Runsaasti monilapsisia perheita, lasten vaateosastot suuria, nuoria äitejä rattaiden kanssa 3-5 lasta mukanaan. Missä isät? Ai niin töissä, tai yksikseen kiertelemässä kone-, auto-, väline-, tms. liikkeitä. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä vanhanaikaisemmiksi asenteet muuttuvat. Alkaen Kainuusta. "Metästys, kalastus, (mies)kavereiden kanssa pörrääminen ulkoiluvaatteissa".
Olin huojentunut päästessäni takaisin etelään. Ei kiitos aikamatkailua minulle.
Ps. Oulussa voi ihastella betoniarkkitehtuuria...
Etelän systeemi ei toimi rakkauselämän kannalta. Näkeehän sen vähäisestä syntyvyydestäkin. Intohimo syttyy siitä että on tietty määrä etäisyyttä. Miesten kuuluu saada tehdä miesten juttuja.
https://www.ted.com/talks/esther_perel_the_secret_to_desire_in_a_long_t…
Eläimillä joilla on yksiavioinen suhde, parit ovat tasa-arvoisia useimmiten. Poikkeuksena esim susi, jolla johtavan parin naaras on aina ylinnä. Eläinmaailmaan on siis ihan turha tässä vedota. Vilkaisepa taivaalle joskus kesäkuun alussa. Siellä kuovinaaraat lentävät kohti etelää iloisesti kailottaen. Munat on haudottu yhdessä, mutta kun kuoriutumisen aika tulee, saa isä huolehtia lopusta. En silti ole siirtämässä tätä mallia suoraan ihmisille.
Naiset osaa olla siitä veemäisiä et niillä on usein intressi vaikuttaa kaikkien elämään. Ei vain omaansa. Pakko vähintään kytätä ja arvostella, mutta mielellään olisi kiva päästä puuttumaankin oikein kunnolla muiden elämään.