Lue keskustelun säännöt.
Juristi vastailee hetken kysymyksiin
Tylsistynyt juristi
23.10.2016 |
Onko sinulla jotakin lakiin tai oikeuteen liittyvää kysyttävää? Tylsistynyt juristi vastailee hetken aikaa kysymyksiin (tuttuja aloja mm. perhe- ja perintöoikeus, työoikeus, yhtiöoikeus, vero-oikeus)
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Tylsistynyt juristi kirjoitti:
Onko sinulla jotakin lakiin tai oikeuteen liittyvää kysyttävää? Tylsistynyt juristi vastailee hetken aikaa kysymyksiin (tuttuja aloja mm. perhe- ja perintöoikeus, työoikeus, yhtiöoikeus, vero-oikeus)
Kannattaako lähteä opiskelemaan oikikseen? Millaisena näet työtilanteen ja työn rasittavuuden? Millaisia ominaisuuksia mielestäsi juristilta vaaditaan?
Punnitsen psykologian ja oikiksen välillä.
Jos ala kiinnostaa, niin hae toki opiskelemaan. Työtilanne on ihan hyvä nyt ja varmasti jatkossakin (verrattuna moniin akateemisiin aloihin). Työn rasittavuus riippuu pitkälti siitä, mitä työtä tekee ja missä. Esim. asianajotyö voi olla melko raskasta ja päivät pitkiä. Nykyään kuitenkin ainakin isommissa organisaatioissa pyritään parantaa työhyvinvointia. Juristilta vaaditaan mielestäni ainakin analyyttisuutta, tarkkuutta ja hyvää paineensietokykyä. Tsemppiä valintoihin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt joudun valitettavasti lopettamaan tältä illalta. Palaan vielä myöhemmin uudelleen. Kiitos kysymyksistä! Tämä on piristänyt juuri äitiyslomalle jääneen (ja siksi tylsistyneen) juristin iltaa. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin vaihtaa alkoholin käytön kannabiksen käyttöön koska pidän kannabista paljon turvallisempana päihteenä. Olen lääketieteen opiskelija. Tuleeko myöhemmin vaikeuksia ammattioikeuksien suhteen jos jään kiinni?
Kyllä tulee. Todennäköisesti menetät oikeuden määrätä PKV-lääkkeitä. En haluaisi itselleni kannabiksesta riippuvaista lääkäriä.
lääkäri itsekin
Kannabiksen riippuvuuspotentiaali on tutkitusti alhaisempi kuin alkoholin. Tämä on nimenomaan yksi syy miksi pidän sitä alkoholia parempana vaihtoehtona. Asian juridinen puoli huolettaa paljon enemmän kuin farmakologinen.
On tulossa ruma avioero, johon liittyy yritys ja monimutkaisia talousasioita. Mistä löydän varmasti hyvän asianajajan, joka pitää puoliani? Olen jo niin väsynyt, etten jaksa paljon perehtyä eri toimistoihin. Millaisiin palkkiosummiin on varauduttava?
Miksi liiton juristit rakennusalan lehdessä antavat vääriä neuvoja kysyjälle?
Kysyjä oli saanut lääkäriltä sairustodistuksen koodilla akuutti stressireaktio, ja työnantaja suostui maksamaan palkkaa vain kolmelta päivältä, ei kahdelta viikolta. Juristit väittivät, että pitää maksaa koko ajalta. Miksi he neuvoivat väärin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tylsistynyt juristi kirjoitti:
Nyt joudun valitettavasti lopettamaan tältä illalta. Palaan vielä myöhemmin uudelleen. Kiitos kysymyksistä! Tämä on piristänyt juuri äitiyslomalle jääneen (ja siksi tylsistyneen) juristin iltaa. :)
Kiitos itsellesi §:-) Ja tule taas takaisin!
Vierailija kirjoitti:
Milloin törkeästä kunnianloukkauksesta voi saada ehdotonta? Esimerkkejä?
Lisäksi, voiko saada tuomion jos kirjoittaa somessa "vallankumouksen päivänä kokoomuslaiset poltetaan ensin"?
Kysymys 1:
Törkeästä kunnianloukkauksesta rangaistuksena on sakko tai enintään 2 vuotta vankeutta. Vankeus voidaan tuomiota ehdollisena tai ehdottomana. Valintaa ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välillä koskevan rikoslain 6 luvun 9 §:n mukaan määräaikainen, enintään kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi (ehdollinen vankeus), jollei rikoksen vakavuus, rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys tai tekijän aikaisempi rikollisuus edellytä ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista. Em. seikat siis vaikuttavat punnintaan rangaistuksen lajin valinnassa. Kuten alla olevissa uutislinkeissä on huomattavista, ehdotonta tuomittiin tapauksessa, jossa langetettiin yhteinen rangaistus useammasta rikoksesta. Törkeästä kunnianloukkauksesta tuomitaan kuitenkin verrattain harvoin vankeuteen - yleensä rangaistus on päiväsakkoja.
Ks. linkit (huom. en tiedä, onko kys. asioissa haettu muutosta hovioikeudesta / korkeimmasta oikeudesta ja mikä on mahd. muutoksenhaun lopputulos)
http://yle.fi/uutiset/3-8443637 (tuomittu 5 kk ehdotonta vankeutta törkeästä kunnianloukkauksesta, kunnianloukkauksesta ja yksityiselää loukkaavan tiedon levittämisestä)
http://www.vihdinuutiset.fi/artikkeli/267001-vihtilaismies-sai-ehdollis… (tuomittu 3 kk ehdollista vankeutta törkeästä kunnianloukkauksesta)
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001266607.html (tuomittu 4 kk ehdollista vankeutta törkeästä kunnianloukkauksesta)
Kysymys 2:
Siteeraamasi väite kuulostaa sen verran abstraktilta, että se tuskin täyttää kunnianloukkauksen kriteerejä. Muutenkin on täysin sallittua kritisoida esim. poliittisten puolueiden arvoja. Rikoslain 11 luvun 10 §:n (kiihottaminen kansanryhmää vastaan) tunnusmerkistö saattaa mahdollisesti täyttyä. Tosin "kokoomuslaiset" ei välttämättä ole sellainen kansanryhmä, mitä laissa tarkoitetaan. Lain esitöissä todettua:
"Tyypillinen rangaistava menettely olisi sellaisen tiedon, mielipiteen tai muun viestin levittäminen, joissa ryhmään kohdistuvaa väkivaltaa tai syrjintää pidetään hyväksyttävänä tai toivottavana tai ihmisiä verrataan eläimiin, loisiin jne. tai yleistäen väitetään heitä rikollisiksi tai esitetään alempiarvoisiksi jne.”
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
JAKAMATON pesä(tila) , jossa useampi sisar, osalla heistä myös lapsia.
Jos yksi perheellinen pesän osakas kuolisi, miten tilanteessa tulisi toimia järkevästi,
jotta periytyvästä pesän osuudesta ei aiheutuisi lapselle/lapsille harmia / haittaa ?
Ajatellaan lähtökohtaisesti siten, että perillinen olisi vielä lapsi/nuori eikä tunnesiteitä
perittävään osuuteen (tila).
Vaikeuttaako tämän kaltainen perintö esim opintotukia tms?
Alaikäisen omaisuuden hoitamisesta vastaa lähtökohtaisesti holhoustoimilain mukaan alaikäisen edunvalvoja (huoltaja(t) tai nimenomaisesti määrätty edunvalvojan sijainen). Usein tilanteissa, jossa alaikäinen tulee kuolinpesän osakkaaksi, hänen osuuttaan hoitaa erikseen määrätty edunvalvojan sijainen. Sijainen tarvitaan esimerkiksi edunvalvojan ja päämiehen välisissä kaupoissa sekä osituksissa ja perinnönjaossa, joissa päämies ja edunvalvoja ovat molemmat kuolinpesän osakkaita. Maistraatille tulee tehdä ilmoitus, mikäli alaikäisen omaisuus ylittää tietyn euromääräisen rajan (tiedot löytyvät maistraattien sivuilta netistä). Kattavasti tietoa löytyy mm. tästä maistraattien oppaasta: http://www.maistraatti.fi/Documents/Holhoustoimi/Alaikaisen%20lapsen%20…
Opintotukeen vaikuttavat lähinnä ansiotulot, mutta myös mm. osinkotulot, vuokratulot, luovutusvoitot. Perinnöt ja lahjat, jotka on jo verotettu, eivät vaikuta opintotukeen. Mikäli perittävästä omaisuudesta koituu nuorelle tuloa, se voi siis vaikuttaa opintotukeen. Kelan sivuilla on tarkemmin selvitetty miten eri tulot vaikuttavat opintotukeen http://www.kela.fi/omat-tulot-mitka-tulot-huomioidaan
Vierailija kirjoitti:
On tulossa ruma avioero, johon liittyy yritys ja monimutkaisia talousasioita. Mistä löydän varmasti hyvän asianajajan, joka pitää puoliani? Olen jo niin väsynyt, etten jaksa paljon perehtyä eri toimistoihin. Millaisiin palkkiosummiin on varauduttava?
Ikävä kuulla avioerosta. Asianajajia on monenlaisia ja valitettavasti taso ei ole aina niin hyvä, kuin mitä asiakkaalla olisi syytä odottaa. Paras neuvoni onkin kysellä tuttavapiiristä, jos joku osaisi suositella hyvää juristia - samoin kannattaa kysellä sitäkin, jos on kokemuksia juristeista, joita olisi syytä välttää. Suomen Asianajajaliitosta voi myös kysellä vinkkejä mm. osaamisalueen ja paikkakunnan mukaan. Asianajajien toimintaa valvoo em. liitto, tosin nykyään myös ns. lupalakimiehiä valvotaan (lakimies, jolla lupa edustaa asiakasta oikeudessa). Palkkio on yleensä aikaperusteinen, taksat vaihtelevat keskimäärin 180-250 € / h (sis. alv) yksityishenkilöiden asioissa. Riitaisessa, pitkäkestoisessa jutussa on syytä varautua jopa 10.000-20.000 € kustannuksiin omalle asiamiehelle (ositusasioissa kumpikin osapuoli vastaa omista kuluistaan - tosin jos asiaan haetaan pesänjakaja, molemmat ovat kuitenkin vastuussa pesänjakajan kustannuksista). On siis syytä miettiä, missä asioissa voi joustaa ja tehdä kompromisseja. Esim. mielipide-erot omaisuuden arvostuksessa ovat tavanomaisia, mutta voi miettiä kuinka järkevää on riidellä siitä, onko auton arvo 25.000 € vai 30.000 €, kun molemmilla kuluu rahaa paitsi omaan lakimieheen niin mahdollisesti myös pesänjakajan kustannuksiin. Toivotan voimia eroprosessiin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi liiton juristit rakennusalan lehdessä antavat vääriä neuvoja kysyjälle?
Kysyjä oli saanut lääkäriltä sairustodistuksen koodilla akuutti stressireaktio, ja työnantaja suostui maksamaan palkkaa vain kolmelta päivältä, ei kahdelta viikolta. Juristit väittivät, että pitää maksaa koko ajalta. Miksi he neuvoivat väärin?
En osaa vastata, miksi joku olisi antanut vääriä neuvoja. Tuntematta tarkasti tilanteen yksityiskohtia on hankala sanoa, mikä asiassa on totuus.
Lähtökohta on se, että jos työntekijä sairastuu, hän on oikeutettu sairausajan palkkaan kymmeneltä ensimmäiseltä sairauspäivältä. Sairausajan palkka on sama kuin työntekijän muutenkin saama palkka. 10 ensimmäistä sairauspäivää kääntyy usein kansankielessä "kahdeksi viikoksi", mutta laissa se on tarkoin määritetty: Lain mukaan sairausajan palkkaa maksetaan sairastumispäivältä, jos se olisi ollut työntekijän työpäivä, ja sitä seuraaviin yhdeksään arkipäivään sisältyviltä työpäiviltä. Arkipäiviin ei lasketa mukaan pyhäpäiviä.
Eri työehtosopimuksissa on työsopimuslaista poikkeavia määräyksiä, useassa tapauksessa mm. määräyksiä 10 päivää pidemmästä sairausajan palkan maksusta.
Mahdollisia syitä miksi työnantajan ei ole tullut maksaa palkkaa on mm. seuraavia:
- Työntekijä ei ole oikeutettu työnantajan maksamaan sairausajan palkkaan, jos hän on itse aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallisesti tai törkeän huolimattomuuden seurauksena
- työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan siltä osin kuin jos hänellä olisi kyseisellä ajalla ollut loma- tai vapaapäiviä (ts. vain työpäivistä maksetaan sairausajan palkkaa)
- sairauspoissaolon perustetta ei ole osoitettu luotettavalla selvityksellä
- sairauspoissaolosta ei ole ilmoitettu työnantajalle asiaan kuuluvalla tavalla
- sairaudesta tai tapaturmasta ei ole aiheutunut kyvyttömyyttä työsopimuksen mukaisiin tehtäviin.
Voinko kopioida oppikirjaa, jossa lukee "kopiointi kielletty"?
Perintätoimiston kirjeestä ei vielä mene luottotiedot. Luottotiedot menevät vasta siinä vaiheessa, kun a) yksityisoikeudellisessa saatavassa (esim. lehtimaksu, sähkö- ja puhelinlasku, luottokortti) asiassa on annettu (yksipuolinen) velkomustuomio tai b) julkisoikeudellinen saatava (esim. terveyskeskusmaksu) on ulosotossa, eikä sitä kehotuksesta huolimatta ole maksettu. Poikkeuksena kulutusluotot (esim. luottokortti, osamaksutili), joista maksuhäiriö voidaan merkitä, jos maksu on 60 päivää eräpäivästä myöhässä. Yleensä perintätoimistosta tulee useampi kirje, ennen kuin asia etenee tuomioistuimeen ja sitä kautta tulee siis maksuhäiriömerkintä useimmiten. Ota yhteyttä ja maksa ensi tilassa, niin ei tule ikäviä seurauksia!