Lue keskustelun säännöt.
Jos saisit raskaana ollessasi tietää, että siköllä olisi Downin syndrooma, tekisitkö abortin? Miksi?/Miksi ei?
Kommentit (33)
sydänvikoja, ei halua lapsen kärsivän.Eli siis tappaa lapsenalun mielummin kuin synnyttää lapsen jolla on sydänvika. Miehelläni on lapsena havaittu sydänvika joka on vaatinut leikkausken. Hän on kyllä elänyt ihan hyvää ja onnellista elämää..
Ja sitten jotkut täällä taas sanoivat ettei halua synnyttää vammaista lasta koska siitä olisi niin paljon " vaivaa" (vaatii siis erityishuomiota). No oletteko ajatelleet jos synnyttäisitte vaikka todella pahasti moniallregisen lapsen. Vaivaa olisi siitäkin varmasti vähintään yhtä paljon.
Tieisttekö edes että aikuiseksi kasvaessaan downlapsi voi opiskella, tehdä töitä ja asua omassa tukiasunnossa. Eli elää ihan " oikeata" elämää eikä vain olla vanhempien " vaivana" kotona.
Ne jotka ovat downlapsiin lähemmin töidensä tai jonkin muun asian kautta tutustuneet tietävät, että he ovat oikeastaan usein melko onnellisia, iloisia ja sosiaalisia ihmisiä.
Että en kyllä lähtisi tekemään aborttia ihan vain siitä syystä ettei syynnytä lasta kärsimään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kykenisi tappamaan lastani. Down syndrooma ei kuitenkaan ole liian paha vammaisuus ja sen kanssa pystyy elämään. Vastustan sitäpaitsi abortteja henkeen ja vereen. Kuitenkin jos saisin tietää odottavani vammaista lasta niin mieluiten saisin tietää siitä mahdollisiman nopeasti jotta voisin itkeä hirmuiset itkut ja olla masentunut rauhassa ennen kuin lapsi syntyy. Sitten kun olisi syntynyt niin yrittäisin olla selvinnyt pahimmasta masennuksesta jotta jaksaisin hoitaa ja imettää pienen ja rakastaa häntä. Toivon kuitenkin etten ikinä saa down lasta koska en tiedä miten jaksaisin.nyt on toinen raskaus menossa rv 10 ja pelko on kova kun niskaturvotusultraan oon menossa mutta uskon olevan terve lapsi kun olen itse nuori ja esikoinen on ihan terve.Kuitenkinhan näitä aina miettii.
Ja muiden syiden lisäksi mulla syynä ois myös ulkonäkö, siis sen lapsen.
Onnee ja menestystä vaan kaikille jotka pitää vauvan.
Mulla ei oo mitään vammasia kohtaan, mutta " se mun vauva" on kuitenkin " mun vauva" ja jos en riko adoptioaikoja niin kesken menis raskaus.
Voisin tehdä abortin muillakin perusteilla kuin vauvan terveys. Mulle tärkeintä että vauva on toivottu, terve, molemmat vanhemmat sen haluaa..
Ja kun kysyttiin mitä tekisin jos vamma selviäisi synnytyksen jälkeen (tai aborttilaki sanoo että ei voi enää abortoida) tai vammautuu muuten -Eihän sille voi mitään silloin! Tottakai pitäisin silloin lapsen.
Jos raskaus voidaan keskeyttää kun se voi mennä vielä normaalisti kesken ennenkö pidetään kohtukuolemana niin mikä siinä mättää?
En pidä aborttia murhana.
Mutta en ole tehnyt koskaan aborttia, voisi ollakin ettei tekisikään sitä.
kieltäytyä sikiöseulonnoista, koska en pystyisi päättämään teenkö abortin vai en. Helpompaa, jos ottaa vastaan sen mikä on tullakseen...
Jos etukäteen tietäisin, niin ainakin vielä tässä vaiheessa kallistuisin enemmän abortin puolelle. Kuitenkaan en varmaan pystyisi antamaan jo syntynyttä pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Downiin kun kuuluu monia liitännäissairauksia. Jos lapsi olisi niin sairas että tarvitsisi monia sydänleikkauksia, jatkuvat dialyysihoidot ja munuaisensiirron tulevaisuudessa, sekä siihen päälle vielä esim maksansiirron, alkaisi lapsen elämä kyllä olla jo näiden toivottomien tapausten puolella.
Mä en tekisi aborttia eli tappaisi lastani. Kun äiti odotti mun nuorinta veljeäni niin tuli uutinen että se saattaa syntyä vammasena. Isä ja äiti sanoi heti että " vaikka sieltä tulisi vaan lihamöykky jolla on sykkivä sydän niin se lapsi syntyy tähän maailmaan, se on meidän lapsi!" Mun veli synty normaalina ja on nyt 12 vuotias. Mä reagoisin samalla lailla. Mutta hei, oma on ongelmanne jos tapatte lapsenne.
Miten tosiaan reagoisitte jos tämä syndrooma selviäisi vasta kun vauva on syntynyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
kieltäytyä sikiöseulonnoista, koska en pystyisi päättämään teenkö abortin vai en. Helpompaa, jos ottaa vastaan sen mikä on tullakseen...
Jos etukäteen tietäisin, niin ainakin vielä tässä vaiheessa kallistuisin enemmän abortin puolelle. Kuitenkaan en varmaan pystyisi antamaan jo syntynyttä pois.
Jos mun lapsen sydänvikaa ei olisi ultrassa nähty, lapsi olisi kuollut synnytykseen. Sektiosynnytys ja heti syntymän jälkeen tehty sydänleikkaus pelastivat mun lapsen hengen ja lapsi on nykyisin täysin terve ja niormaali kuusivuotias
Tarkoituksella en kuitenkaan tahdo itseäni tällaiseen tilanteeseen saattaa, jos pystyn sen ennalta ehkäisemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saisit huomata että olet väärässä.
Oikeus elämään on kaikilla, en lähtisi päättämään toisen ihmisen elämää.
Sitä paitsi suvussani on jo yksi down-ihminen. En menisi tappamaan häntäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maailma vain terveiden hyvinvoivien ja kauniiden!
Nykyisillä kuntoutusmenetelmillä downit pystyvät tuettuun itsenäiseen asumiseen ja työtoimintaan, joten tuskin edes jäävät kotiin isoiksi vauvoiksi. Down oppii vähitellen päivittäiset toiminnot itsenäisesti eikä tarvitse sellaista raskasta fyysistä hoitoa kuin jotkin muut kromosomipoikkeavuudet ja kehityshäiriöt.
Toivottavasti ADHD voidaan pian seuloa, jotta voidaan vielä tarkemmin päättää millaisen lapsen haluaa - kuka sitä nyt sellaisen ylivilkkaan tappelijan, joka ei meinaa mitään oppia haluaisi :)