Lue keskustelun säännöt.
Menitkö naimisiin siksi, että oikeasti halusit vai siksi, että yhteiskunnassa ajatellaan että naisen kuuluu löytää itselleen mies ja mennä naimisiin?
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Naiset ilmiselvästi menevät perinne ja tunnesyistä naimisiin. Vaihtoehtoisesti taloudellisista syistä. Kukaan järkevä yksilö ei suostu etenkään hääseremoniaan joka on monin eri tavoin naista halventava. Avioliitto alistaa ja pilkkaa naista enemmän kuin yksikään bordelli tai pornovideo.
Naisia on aina pidetty vaihdannan välineenä suvun miesten kesken ja naiset vain kiltisti kikuli suussa ottavat miehen nimen ilman kritiikkiä. Naiseksi syntyminen on loputonta orjuutta.
No voihan terse! Tässä on omalla nimellä oltu naimisissa 21vuotta eikä loppua näy. Hääseremoniankin sai pitkälti itse määritellä, ei ollut huntua tai valkoista mekkoa. Orjuus on usein mielen sisäistä ja voi vaivata naista ja miestä yhtälailla :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olemme yhdessä koska rakastamme toisiamme. Naimisiin menimme koska halusimme tavallaan kertoa myös muille että me olemme nyt perhe, ja että tämä suhde on jotain muuta kuin edelliset suhteet. Syitä tähän tarpeeseen antaa tälläinen viesti oli muutamia, esimerkiksi mustamaalaava exä, lapseni joka rakastaa nykyistä miestäni, sekä se että mieheltäni tavallaan puuttuu perhe, ja minun perheeni taas mielellään otti hänet osaksi klaaniamme.
Ehkä hetken tuntui siltä että onko tämä tämmöinen nyt "oikea" syy, kunnes tajusin että SITÄ JUURI avänaimisiin meneminen, viesti yhteisölle että nämä ihmiset ovat nyt perhe. Kyllä me sen itse tiesimme, halusimme vain muidenkin tietävän.
Tulin paksuksi ja sitten olikin kiire löytää itselle mies ja lapselle isä, koska isättömien lasten yh-äidit nyt vaan on roskaa kunnon ihmisten silmissä. Siitä kohtalosta harva nousee mihinkään.
Eronneet yh-äipät on myös roskaa, mutta isättömien lasten äiteihin eri planeetalta.
Tuolla tavoin menin sitten ensi kertaa naimisiin, oli kiire ja epätoivoinen tilanne, niin piti ottaa ensimmäinen kunnollinen kun löytyi.
Nykyistä miestäni etsinkin sitten huolella, kun aikaa oli. Olimme molemmat naimisissa joten vaihto kävi sitten helposti. Tyttö oli silloin jo koulussa ja mulla jäi päivisin aikaa järjestellä juttuja.
Päivääkään en ole ollut yksinhuoltajana, on se vaan niin roskaa. Serkulta kuoli mies tosi nuorena ja se oli serkunkin elämä siinä kun jäi kolmen lapseen yh:ksi 27 vuotiana.
Vierailija kirjoitti:
Naiset ilmiselvästi menevät perinne ja tunnesyistä naimisiin. Vaihtoehtoisesti taloudellisista syistä. Kukaan järkevä yksilö ei suostu etenkään hääseremoniaan joka on monin eri tavoin naista halventava. Avioliitto alistaa ja pilkkaa naista enemmän kuin yksikään bordelli tai pornovideo.
Naisia on aina pidetty vaihdannan välineenä suvun miesten kesken ja naiset vain kiltisti kikuli suussa ottavat miehen nimen ilman kritiikkiä. Naiseksi syntyminen on loputonta orjuutta.
Niin miten se hääseremonia on naisia halventava? Molemmilta osapuolilta kysytään tahdotko.
Ja millä tavalla avioliitto alistaa ja pilkkaa naisia?
Ja pariskunta saa valita minkä nimen ottaa, naisellahan on yleensä isänsä nimi käytössä, eli mitä eroa on onko isän vai miehen nimi, molemmat miehiä? Mulla oli isäni nimi, ja se oli niin harvinainen että aina sitä piti hokea moneen kertaan joka paikassa, ja silti posti tuli väärällä nimellä, joten kyllä otin miehen yleisen ja helpon nimen, ja vaihdettiin se vielä mun lapsenkin nimeksi jolla oli taas ruotsinkielinen nimi vaikka isänsä ja minä molemmat supisuomalaisia, kaksikielisessä kunnassa on helpompi olla suomalaisella nimellä kun on suomalainen, ettei kaikki ala puhumaan ruotsia. Ja muutenkin perheen yhtenäisyyden kannalta tykkään että kaikilla meillä on sama sukunimi, kukaan ei tiedä ettei kaikki lapset ole mun aviomiehen lapsia, esikoista on jopa sanottu mun aviomiehen näköiseksi.
Mentiin naimisiin kymmenen vuotta sitten kun ostettiin eka oma asunto. Ajateltiin että on hyvä olla naimisissa kun on yhteistä omaisuutta. Häät oli pienet. Oltiin kaksvitosia, eikä meillä ollut paljon rahaa, eikä kummankaan vanhemmat myöskään sponssanneet.
En olettanut että se olisi muuttanut mitään tunnetasolla. Enkä oikeastaan mennyt naimisiin siksi että olisin ollut jotenkin huumaantuneen rakastunut. Enemmänkin kiintynyt häneen siihen aikaan. Yllätys oli se että se oikeasti vaikutti tunnetasolla lähentävästi. Jokin oikeasti muuttui. Sen jälkeen on ollut monenlaisia kausia. Ollaan saatu kaksi lasta, muutettu ulkomaille. Välillä on kyllästyttänyt kaikki. Tällä hetkellä olen umpirakastunut. Tähän samaan mieheen, jonka kanssa menin naimisiin joskus aikoinaan vähän järkisyistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin yllättynyt jos tähän tulisi rehellisiä vastauksia.
Niin mikä olisi rehellinen vastaus? Suurin osa ihmisistä menee naimisiin rakkaudesta, en usko että kukaan menee yhteiskunnan painostuksesta, koska sellaista ei ole, jotkut menevät juridisten asioiden takia jos on lapsia ym.
En ymmärrä mitä yhteiskunta vaikuttaa siihen että kaksi ihmistä rakastuu ja muuttaa yhteen tai on muuttamatta.
Taitaa historian opinnot olla vähän hukassa? Avioliitto on edelleen naiselle suuressa osassa maailmaa yhteiskunnallinen pakko ja statuksen edellytys. On turha luulo että minkäänlaista painostusta avioliittoon ei olisi, sillä se on nähty elämänkaareen kuuluvaksi seremoniaksi.
Miehen ja naisen välinen rakkaus on muutenkin kristillis-räsäsläinen myytti. Miehelle rakkaus on sama kuin tissit ja pillu, toki nainen voi olla yksipuolisesti rakastunut. Jokainen tietää ettei miehelle seksi tai suhde merkitse mitään tunteellista mutta mukamas avioliitto toisivat ne maagisesti eloon. Ei. Miehet ovat kylmiä. Naivat omia tyttäriäänkin jos tilaisuus tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset ilmiselvästi menevät perinne ja tunnesyistä naimisiin. Vaihtoehtoisesti taloudellisista syistä. Kukaan järkevä yksilö ei suostu etenkään hääseremoniaan joka on monin eri tavoin naista halventava. Avioliitto alistaa ja pilkkaa naista enemmän kuin yksikään bordelli tai pornovideo.
Naisia on aina pidetty vaihdannan välineenä suvun miesten kesken ja naiset vain kiltisti kikuli suussa ottavat miehen nimen ilman kritiikkiä. Naiseksi syntyminen on loputonta orjuutta.
Niin miten se hääseremonia on naisia halventava? Molemmilta osapuolilta kysytään tahdotko.
Ja millä tavalla avioliitto alistaa ja pilkkaa naisia?
Ja pariskunta saa valita minkä nimen ottaa, naisellahan on yleensä isänsä nimi käytössä, eli mitä eroa on onko isän vai miehen nimi, molemmat miehiä? Mulla oli isäni nimi, ja se oli niin harvinainen että aina sitä piti hokea moneen kertaan joka paikassa, ja silti posti tuli väärällä nimellä, joten kyllä otin miehen yleisen ja helpon nimen, ja vaihdettiin se vielä mun lapsenkin nimeksi jolla oli taas ruotsinkielinen nimi vaikka isänsä ja minä molemmat supisuomalaisia, kaksikielisessä kunnassa on helpompi olla suomalaisella nimellä kun on suomalainen, ettei kaikki ala puhumaan ruotsia. Ja muutenkin perheen yhtenäisyyden kannalta tykkään että kaikilla meillä on sama sukunimi, kukaan ei tiedä ettei kaikki lapset ole mun aviomiehen lapsia, esikoista on jopa sanottu mun aviomiehen näköiseksi.
Täysin eri asia. Sinä et vauvana itse valitse nimeäsi. Sen sijaan voit valita otatko ihmisen nimen joka haluaa työntää kyrvän pilluusi. Isän ja lapsen suhde ei ole halventava, miehen ja naisen suhde on. Lopettakaa jo tuo älyvapaa "miäähen nimi se kuitenki on!!11" -rallatus, ette hyödytä ketään tällä.
Miksi ottaa vähemmän perhekeskeisen nimen, sen jonka biologia pakottaa siementämään joka suuntaan? Miksi näet vaivaa ja omistaudut sinua objektisoivalle henkilölle joka katselee muita naisia jatkuvasti? Miehet käyttävät huoria ja pornoa ja naiset kokevat että nämä asiat ovat nimenmuutoksen arvoisia :-D. Nauti olostasi kun miehesi pettää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin yllättynyt jos tähän tulisi rehellisiä vastauksia.
Niin mikä olisi rehellinen vastaus? Suurin osa ihmisistä menee naimisiin rakkaudesta, en usko että kukaan menee yhteiskunnan painostuksesta, koska sellaista ei ole, jotkut menevät juridisten asioiden takia jos on lapsia ym.
En ymmärrä mitä yhteiskunta vaikuttaa siihen että kaksi ihmistä rakastuu ja muuttaa yhteen tai on muuttamatta.
Taitaa historian opinnot olla vähän hukassa? Avioliitto on edelleen naiselle suuressa osassa maailmaa yhteiskunnallinen pakko ja statuksen edellytys. On turha luulo että minkäänlaista painostusta avioliittoon ei olisi, sillä se on nähty elämänkaareen kuuluvaksi seremoniaksi.
Miehen ja naisen välinen rakkaus on muutenkin kristillis-räsäsläinen myytti. Miehelle rakkaus on sama kuin tissit ja pillu, toki nainen voi olla yksipuolisesti rakastunut. Jokainen tietää ettei miehelle seksi tai suhde merkitse mitään tunteellista mutta mukamas avioliitto toisivat ne maagisesti eloon. Ei. Miehet ovat kylmiä. Naivat omia tyttäriäänkin jos tilaisuus tulee.
Minusta miehet on usein jopa sokean rakastuneita. Näkevät naisen aivan pelkästään ruusunpunaisten lasien läpi. Tappavat itsensä kun eivät saa sitä naista. En ymmärrä miksi niin usein väitetään että miehet tuntisivat jotenkin vähemmän. Se on sitten eri asia onko se kulttuurisesti Suomessa hyväksyttävää osoittaa sitä rakkauttaan tai kertoa siitä. Suomalainen kulttuuri on niin macho.
Vierailija kirjoitti:
Naiset ilmiselvästi menevät perinne ja tunnesyistä naimisiin. Vaihtoehtoisesti taloudellisista syistä. Kukaan järkevä yksilö ei suostu etenkään hääseremoniaan joka on monin eri tavoin naista halventava. Avioliitto alistaa ja pilkkaa naista enemmän kuin yksikään bordelli tai pornovideo.
Naisia on aina pidetty vaihdannan välineenä suvun miesten kesken ja naiset vain kiltisti kikuli suussa ottavat miehen nimen ilman kritiikkiä. Naiseksi syntyminen on loputonta orjuutta.
No, itsehän olen sitten iloinen poikkeus, koska en mennyt kummastakaan syystä naimisiin :)
Historiasta sen verran, toki, avioliitto on ollut naisille useinmiten pakko, eikä aina ole suinkaan kysytty tahdotko. Ja toki, hääseremonioissa on monia jäännöksiä ko. ajoilta. Naimisiin ei kuitenkaan ole pakko mennä jumalan silmien edessä, ei pitää valkoista mekkoa saati huntua, eikä kenenkään tarvitse maksaa myötäjäisiä.
Naimisiin voi mennä ihan maistraatissa ja pitää oman nimensä jos niin tahtoo. Vaikka olen feministi ja tiedän, että Suomikaan ei ole tasa-arvoinen, en kuitenkaan voi nähdä avioliittoa nykypäivänä (lakistruktuurina tai edes sosiaalisena instutuutiona) millään lailla naista alistavana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hah jo kaksi wt yh-mammaa käynyt alapeukuttamassa.
Historiassa ei muuten juuri yh-äitejä ollut, se on nykyajan tapojen turmellusta, kuten abortti.
t. 24
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin yllättynyt jos tähän tulisi rehellisiä vastauksia.
Niin mikä olisi rehellinen vastaus? Suurin osa ihmisistä menee naimisiin rakkaudesta, en usko että kukaan menee yhteiskunnan painostuksesta, koska sellaista ei ole, jotkut menevät juridisten asioiden takia jos on lapsia ym.
En ymmärrä mitä yhteiskunta vaikuttaa siihen että kaksi ihmistä rakastuu ja muuttaa yhteen tai on muuttamatta.
Taitaa historian opinnot olla vähän hukassa? Avioliitto on edelleen naiselle suuressa osassa maailmaa yhteiskunnallinen pakko ja statuksen edellytys. On turha luulo että minkäänlaista painostusta avioliittoon ei olisi, sillä se on nähty elämänkaareen kuuluvaksi seremoniaksi.
Miehen ja naisen välinen rakkaus on muutenkin kristillis-räsäsläinen myytti. Miehelle rakkaus on sama kuin tissit ja pillu, toki nainen voi olla yksipuolisesti rakastunut. Jokainen tietää ettei miehelle seksi tai suhde merkitse mitään tunteellista mutta mukamas avioliitto toisivat ne maagisesti eloon. Ei. Miehet ovat kylmiä. Naivat omia tyttäriäänkin jos tilaisuus tulee.
Niin miten tämä ilmenee???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset ilmiselvästi menevät perinne ja tunnesyistä naimisiin. Vaihtoehtoisesti taloudellisista syistä. Kukaan järkevä yksilö ei suostu etenkään hääseremoniaan joka on monin eri tavoin naista halventava. Avioliitto alistaa ja pilkkaa naista enemmän kuin yksikään bordelli tai pornovideo.
Naisia on aina pidetty vaihdannan välineenä suvun miesten kesken ja naiset vain kiltisti kikuli suussa ottavat miehen nimen ilman kritiikkiä. Naiseksi syntyminen on loputonta orjuutta.
Niin miten se hääseremonia on naisia halventava? Molemmilta osapuolilta kysytään tahdotko.
Ja millä tavalla avioliitto alistaa ja pilkkaa naisia?
Ja pariskunta saa valita minkä nimen ottaa, naisellahan on yleensä isänsä nimi käytössä, eli mitä eroa on onko isän vai miehen nimi, molemmat miehiä? Mulla oli isäni nimi, ja se oli niin harvinainen että aina sitä piti hokea moneen kertaan joka paikassa, ja silti posti tuli väärällä nimellä, joten kyllä otin miehen yleisen ja helpon nimen, ja vaihdettiin se vielä mun lapsenkin nimeksi jolla oli taas ruotsinkielinen nimi vaikka isänsä ja minä molemmat supisuomalaisia, kaksikielisessä kunnassa on helpompi olla suomalaisella nimellä kun on suomalainen, ettei kaikki ala puhumaan ruotsia. Ja muutenkin perheen yhtenäisyyden kannalta tykkään että kaikilla meillä on sama sukunimi, kukaan ei tiedä ettei kaikki lapset ole mun aviomiehen lapsia, esikoista on jopa sanottu mun aviomiehen näköiseksi.
Täysin eri asia. Sinä et vauvana itse valitse nimeäsi. Sen sijaan voit valita otatko ihmisen nimen joka haluaa työntää kyrvän pilluusi. Isän ja lapsen suhde ei ole halventava, miehen ja naisen suhde on. Lopettakaa jo tuo älyvapaa "miäähen nimi se kuitenki on!!11" -rallatus, ette hyödytä ketään tällä.
Miksi ottaa vähemmän perhekeskeisen nimen, sen jonka biologia pakottaa siementämään joka suuntaan? Miksi näet vaivaa ja omistaudut sinua objektisoivalle henkilölle joka katselee muita naisia jatkuvasti? Miehet käyttävät huoria ja pornoa ja naiset kokevat että nämä asiat ovat nimenmuutoksen arvoisia :-D. Nauti olostasi kun miehesi pettää.
Miten niin? Isän ja lapsen suhteen mahdollistaa äiti, mihin se äiti tuosta kuviosta nyt uhohtui? Tottakai nainen haluaa miehen kyrvän pilluunsa, mitä järkeä muuten olisi rakastumisessa ja yhdessä asumisessa ja elämisessä, minä en ainakaan olisi päivääkään miehen kanssa jonka kyrpää en haluaisi pilluuni.
Vierailija kirjoitti:
hah jo kaksi wt yh-mammaa käynyt alapeukuttamassa.
Historiassa ei muuten juuri yh-äitejä ollut, se on nykyajan tapojen turmellusta, kuten abortti.
t. 24
Kyllä muuten oli. Ihmisiä kuoli paljon enemmän kuin nykyään, miehiä sodassa, naisia synnytykseen, lapsia sairauksiin, ja kulkutauteihin kaikkia. Uusperheet oli hyvin yleisiä. Niitä ei vaan sanottu uusperheiksi silloin. Se oli normaalia että leski meni uusiin naimisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin yllättynyt jos tähän tulisi rehellisiä vastauksia.
Niin mikä olisi rehellinen vastaus? Suurin osa ihmisistä menee naimisiin rakkaudesta, en usko että kukaan menee yhteiskunnan painostuksesta, koska sellaista ei ole, jotkut menevät juridisten asioiden takia jos on lapsia ym.
En ymmärrä mitä yhteiskunta vaikuttaa siihen että kaksi ihmistä rakastuu ja muuttaa yhteen tai on muuttamatta.
Taitaa historian opinnot olla vähän hukassa? Avioliitto on edelleen naiselle suuressa osassa maailmaa yhteiskunnallinen pakko ja statuksen edellytys. On turha luulo että minkäänlaista painostusta avioliittoon ei olisi, sillä se on nähty elämänkaareen kuuluvaksi seremoniaksi.
Miehen ja naisen välinen rakkaus on muutenkin kristillis-räsäsläinen myytti. Miehelle rakkaus on sama kuin tissit ja pillu, toki nainen voi olla yksipuolisesti rakastunut. Jokainen tietää ettei miehelle seksi tai suhde merkitse mitään tunteellista mutta mukamas avioliitto toisivat ne maagisesti eloon. Ei. Miehet ovat kylmiä. Naivat omia tyttäriäänkin jos tilaisuus tulee.
Niin miten tämä ilmenee???
Kysytkö tosissasi miten tämä ilmenee maailmanlaajuisella tasolla? Myötäjäiset, neitsyys, lapsiavioliitot, isien valta aviopuolisonvalinnassa, naisen myyminen miehelle..
Kuinkakohan moni mies suostuisi avioliittoon jos muita miehiä alistettaisiin sen avulla ympäri maailmaa? Naiset totta tosiaan ovat alistuvia.
En mennyt naimisiin, koska halusin ja haluan viehättävän ja uskollisen miehen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hah jo kaksi wt yh-mammaa käynyt alapeukuttamassa.
Historiassa ei muuten juuri yh-äitejä ollut, se on nykyajan tapojen turmellusta, kuten abortti.
t. 24Kyllä muuten oli. Ihmisiä kuoli paljon enemmän kuin nykyään, miehiä sodassa, naisia synnytykseen, lapsia sairauksiin, ja kulkutauteihin kaikkia. Uusperheet oli hyvin yleisiä. Niitä ei vaan sanottu uusperheiksi silloin. Se oli normaalia että leski meni uusiin naimisiin.
Sitä juuri tarkoitin, avioliitot aikoinaan eivät olleet sen pitkäikäisempiä kuin nytkään, vaan se oli kuolema joka erotti. Mutta lesket eivät jääneet kovin usein yh-äideiksi, vaan avioituivat uudesti. Leski äitinä eläminen oli mahdollista lähinnä vain kartanon rouville tai vastaaville varakkaille.
Tavallisen miehen leskeltä lapset otettiin helposti pois huutolaisiksi.
Kaikki on siis yhteiskunnan syytä 😂
Ihan itse halusimme naimisiin ja yhdessä jo 30 v.
Vierailija kirjoitti:
Naiset ilmiselvästi menevät perinne ja tunnesyistä naimisiin. Vaihtoehtoisesti taloudellisista syistä. Kukaan järkevä yksilö ei suostu etenkään hääseremoniaan joka on monin eri tavoin naista halventava. Avioliitto alistaa ja pilkkaa naista enemmän kuin yksikään bordelli tai pornovideo.
Naisia on aina pidetty vaihdannan välineenä suvun miesten kesken ja naiset vain kiltisti kikuli suussa ottavat miehen nimen ilman kritiikkiä. Naiseksi syntyminen on loputonta orjuutta.
Surkeaa että koet itsesi orjaksi vielä 2010 -luvulla ja vieläpä Suomessa 😂
Kerro sinä ne rehelliset vastaukset, jos nyt annetut ei sinsta sitä ole.