Lue keskustelun säännöt.
Yliopisto stressaa - kadehdin kotiäitejä just nyt
21.10.2016 |
Saisinpa olla kotona lapsen kanssa eikä tarviis stressata päällepuskevista dediksistä vaan pelkästään kakkavaipoista ja piltin mikrottamisesta. Pää räjähtää.
Kommentit (12)
Ääh, tiedän tunteen, tsemppiä ja voimahaleja sinne!
Mä haluaisin olla töissä. Opiskelen vaan ammattikorkeakoulussa, josta esim. palstan mukaan pitäisi selviytyä lobotomia-apinankin, mutta mulla hajoo nyt kyllä pää ja en usko että tästä tulee mitää. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ääh, tiedän tunteen, tsemppiä ja voimahaleja sinne!
Mä haluaisin olla töissä. Opiskelen vaan ammattikorkeakoulussa, josta esim. palstan mukaan pitäisi selviytyä lobotomia-apinankin, mutta mulla hajoo nyt kyllä pää ja en usko että tästä tulee mitää. :(
En ottaisi tosissaan täällä ihmisten juttuja, näitten perusteella täällä kaikki on tuplamaistereita, saanut lapset nuorena, on vakitöissä ja asuu kivitalossa mankkaassa. Sen lisäksi seksiä on 3 kertaa viikossa ja kenenkään BMI ei ole yli 25.
Tsemppiä sinnekin, kyllä ammattikorkeakoulukin vaatii työtä. Usko itseesi ja muista välillä pitää taukoja, kyllä se siitä :)
Heh, ei se kotiäidin työ ole pelkästään kakkavaippojen vaihtamista ja pilttien lämmittämistä 😂
Feel you! Gradu aloitettu ja sen pitäisi myös edetä. Haluan jo valmistua! Just nyt työtönkin tuntuu paremmalta statukselta, kuin opiskelija 😣 tosin en mä kyllä varmaan jaksais kovin kauan olla lasten kanssa kotona :/
Olen tällä hetkellä kotiäiti enkä kadehdi ketään. Maltin ja Valtin sanoin - kumpi teki oikein?
(Ei vaan, aikansa kaikelle ja tsemppiä kaikille ristipaineissa stressaantuneille! Niin kuin mun tätä epäfeminististä yhteiskunnallista lusmuilua paheksutaankin, niin kyllä mä soisin ihmisille mahdollisuuden tehdä omaa ja perheen hyvinvointia tukevia valintoja, mitä ne kullakin sitten on, ja jos ei just nyt niin seuraavalla askeleella sitten. Rauhallisempaa seuraavaa aaltoa teille, mulla on oravanpyörä edessä...)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MULLA ON NE MOLEMMAT. Gradu työn alla ja pienin lapsi kotona ja vaippaikäinen, lisäksi isompien lasten koulu- ja harrastusrumbat.
Kuka ei kadehtisi kotiäitejä? Omia vähäpätöisiä kotihommiaan yhteiskunnan tuella tekeviä luusereita, mutta saavat käyttää työttömän sijaan hienompaa nimeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuka ei kadehtisi kotiäitejä? Omia vähäpätöisiä kotihommiaan yhteiskunnan tuella tekeviä luusereita, mutta saavat käyttää työttömän sijaan hienompaa nimeä.
Ketä varten sinä sitten valinnut toisin? Jos itseäsi/perhettäsi, niin mitä kadehdittavaa siinä sitten on jos nykytilasi on teille parempi? Ja jos jotakuta muuta... miksi?
Enkä muuten saa kotiäitiyteeni yhteiskunnan tukea. En saa enää kotihoidon tukea enkä ilmoittaudu työkkäriin ennen kuin oikeasti aion olla työelämän käytettävissä, eli ensi syksynä. Eli omilla säästöillä elellään.
Vierailija kirjoitti:
Kuka ei kadehtisi kotiäitejä? Omia vähäpätöisiä kotihommiaan yhteiskunnan tuella tekeviä luusereita, mutta saavat käyttää työttömän sijaan hienompaa nimeä.
Aijaa? Olen kotona 5kk ikäisen vauvan kanssa, kirjoitan gradua ja teen keikkatöitä viikonloppusin. Kadehdi vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
SAAKO YLIOPISTOSSA HARRASTAA PEPPUSEKSIÄ? TYKKÄÄVÄTKÖ KOTIÄIDIT PEPPUSEKSISTÄ? <3
Itse olen opiskelija. Äitini oli kotiäiti, ja lapsuusaikani oli mitä onnellisin. Äidistä riippumattomia kamalia juttuja elämässä tapahtui silloin, ja jos en olisi saanut niin voimakasta turvallisuudentunnetta äidiltä tuolloin pienenä, olisin varmaan ihan hajalla nykyisin. Itse en ehkä ole kotiäitiainesta, mutta ikuisesti kiitollinen omalle äidilleni ihanasta lapsuudesta, joka minulla kaikesta huolimatta hänen ansiostaan oli :)
Minä olen työelämässä ja kadehtien muistelen yliopistoaikoja. Dedikset on pieniä verrattuna oikeasti päälle paukkuviin dediksiin sitten jos saa töitä valmistuttuaan. Tahdon takaisin yliopiston penkille!