Lue keskustelun säännöt.
Miten suhtautua siihen että mies tapaa ex-naisystävänsä lapsia, joiden isäpuolena on ollut?
18.10.2016 |
Seurustelen miehen kanssa, joka seurusteli ennen minua toisen naisen kanssa, jolla on kaksi lasta eli oli siis ikäänkuin isäpuolena lapsille. Miesystäväni ja hänen exänsä seurustelivat useita vuosia kunnes miesystäväni päätti suhteen. Miesystäväni ja hänen exänsä ovat silti ihan hyvissä väleissä ja erityisesti mieheni ex toivoisi että mieheni voisi tavata exän lapsia silloin tällöin vaikka he ovatkin eronneet. Lapset asuvat vuoroviikoin äitinsä ja vuoroviikoin heidän biologisen isänsä kanssa.
Olen itse lapseton eikä minulla ole kokemusta vastaavista tilanteista aiemmin. Minun olisi helpompi suhtautua asiaan jos lapset olisivat miehen omia, biologisia lapsia, vaikkakin ymmärrän että lasten näkökulmasta on varmasti hyvä että he tapaavat silloin tällöin "ex-isäpuoltaan" joka on kuitenkin ollut useita vuosia heidän elämässään. Asia tuntuu itsestäni kuitenkin hankalalta; ei siksi että pelkäisin mieheni ja hänen exänsä palaavan yhteen, vaan siksi että en löydä omaa rooliani tuossa kuviossa. En ole lasten äitipuoli, vain ainoastaan lasten "ex-isäpuolen uusi naisystävä". Lasten äiti ei ole koskaan kutsunut minua mukaan tapaamaan lapsia. Miesystäväni ei itse miellä lapsia omikseen, vaikka on osallistunut heidän kasvattamiseensa, mutta tuntee jonkinlaista velvollisuutta osallistua vielä jollain tapaa lasten elämään. Miten voisin yrittää paremmin hyväksyä tilanteen ja mikä minun roolini tuossa kuviossa voisi olla, vai tarvitseeko minulla olla siinä mitään roolia? Minulle olisi tärkeintä että opin jollain tapaa sopeutumaan tilanteeseen mutta en tiedä mikä olisi siihen paras keino. En ole koskaan tavannut mieheni exää, nähnyt vain vilaukselta. Minusta olisi mukavaa että mieheni ex, lasten äiti, kohtelisi minua ja miestäni pariskuntana ja pyytäisi joskus minut mukaan lapsia tapaamaan eikä sulkisi minua pois yhtälöstä, koska vietämme kuitenkin mieheni kanssa hyvin tiiviisti aikaa keskenämme. Onko teillä vinkkejä tällaiseen tilanteeseen?
Kommentit (44)
Ei sinulla tarvitse eikä kannatakaan olla tuossa mitään erityistä roolia. Mies tapaa lapsia aikansa, kunnes tapaamiset ennemmin tai myöhemmin harvenevat ja unohtuvat lopulta kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten pitkään olette seurustelleet? Ehkä lasten äiti ei tiedä oletko ns. pysyvästi mukana miehen elämässä? Sinun roolisi, kun itse sitä kysyt, on juuri tuo ex-isäpuolen uusi naisystävä. Aikuinen ihminen joka seurustelee lapsille tärkeän aikuisen kanssa. Kai sinä osaat lasten kanssa olla jos tällainen tilanne tulee? Ei siinä mitään erityistä roolia tarvitse ottaa.
Hieno mies.
Nyt annat olla ja elät omaa elämääsi, jonain päivänä ehkä nuo lapset tulevat siihen mukaan, ehkä ei.
Ei sua tarvita tässä kuviossa. Lapsilla on jo äiti. Olet miehesi kanssa sitten, kun mies ei ole lasten kanssa.
uskomattoman hyvä ja viisas mies. Kertoo paljon miehestä joka toimii noin ja se kaikki on pelkkää hyvää. Kannattaa pitää tuollaisesta aarteesta kiinni. Empaattinen mies ja varmasti erittäin hyvä isä tuleville lapsilleen ja hyvä aviomies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin ihmettelen miksi sulla pitäisi olla joku rooli? Jos kanssakäyminen lasten kanssa lisääntyy, kohtaa lapset ihmisenä, itsenäsi. Anna lasten olla omia itsejään, lapsia ja ihmisiä.
Tuskin kenelläkään ihmisellä, etenkään kasvavilla lapsilla, voi olla liikaa välittäviä ihmisiä ympärillään. On todella tympeää kyräillä kuka on kenellekin sukua ja kuka on kenen kanssa tekemisissä vaikkei ole sitä tai tätä. Avoimemmalla asenteella ja vähemmällä pohtimisella tekee etenkin omasta elämästään onnellisempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuskin kenelläkään ihmisellä, etenkään kasvavilla lapsilla, voi olla liikaa välittäviä ihmisiä ympärillään. On todella tympeää kyräillä kuka on kenellekin sukua ja kuka on kenen kanssa tekemisissä vaikkei ole sitä tai tätä. Avoimemmalla asenteella ja vähemmällä pohtimisella tekee etenkin omasta elämästään onnellisempaa.
Aamen.
Ota lapset samalla tavalla kuin vaikka kummilapset, vieraina lapsina joille miehesi on tuttu aikuinen. Jos he näkevät harvoin (esim kerran kuukaudessa), anna miehen hoitaa tapaamiset yksin ja ole iloinen, että sinulla on hyvä miesystävä. Voihan olla, että tapaamisten dynamiikka muuttuisi, jos sinä olet mukana, henkilökohtaisesta keskustelusta sellaiseen kohteliaaseen rupatteluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiellät tietysti menemästä joko sinä tai vitun kakarat
Vierailija kirjoitti:
Ei sua tarvita tässä kuviossa. Lapsilla on jo äiti. Olet miehesi kanssa sitten, kun mies ei ole lasten kanssa.
Lapsilla on myös biologinen isä johon toimiva yhteys. Puheet isäpuolena olemisesta kannattaa lopettaa viimeistään tässä vaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos asiallisesta vastauksesta. Mielestäni tuo että suhtautuisin lapsiin kuin vaikka kummilapsiin, on erittäin hyvä näkökulma ja neuvo ja uskon että se auttaa minua asian käsittelemisessä.
Hieno mies sinulla. Rakkautta ei maailmassa ole koskaan liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten pitkään olette seurustelleet? Ehkä lasten äiti ei tiedä oletko ns. pysyvästi mukana miehen elämässä? Sinun roolisi, kun itse sitä kysyt, on juuri tuo ex-isäpuolen uusi naisystävä. Aikuinen ihminen joka seurustelee lapsille tärkeän aikuisen kanssa. Kai sinä osaat lasten kanssa olla jos tällainen tilanne tulee? Ei siinä mitään erityistä roolia tarvitse ottaa.
Olemme seurustelleet kohta vuoden ja asuneet yhdessä kesästä lähtien. Minulle on ihan OK olla siinä roolissa että olen ex-isäpuolen naisystävä/avovaimo. Uskoisin että osaisin kyllä olla lasten kanssa jos sellainen tilanne tulisi, ja mielelläni ehkä näkisinkin lapsia joskus mutta miesystäväni ex ei halua minua lastensa elämään. Ymmärrän kyllä tämänkin, mutta toisaalta kuten joku muu jo totesikin ei lasten elämässä varmaan koskaan voi olla liikaa ihmisiä enkä itse koe että mitenkään terrorisoisin miesystäväni ja lasten suhdetta jos näkisin lapset edes kerran vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Ei sinulla tarvitse eikä kannatakaan olla tuossa mitään erityistä roolia. Mies tapaa lapsia aikansa, kunnes tapaamiset ennemmin tai myöhemmin harvenevat ja unohtuvat lopulta kokonaan.
Kiitos vastauksestasi!
Suhtautumisehdotus: hyvin.
Trust me, se olisi paljon hankalampaa sinulle jos ne olisivat omia...
Minun mielestäni kuulostaa vaan tosi mukavalta, että miehesi voi tavata edelleen lapsia. Minä olen äitipuoli kolmelle lapselle, omia lapsia minulla ei ole. Joskus olen ajatellut että mitä jos ero tulee, niin näenkö lapsia enää koskaan (mitään eroa siis ei ole tulossa, mutta koskaan ei tiedä mitä tulevaisuus tuo). Olen asiaa itkenytkin joskus miehellenikin, ja hän on lohdutellut ettei näkisi mitään estettä miksi en silti voisi lapsia nähdä, ja todennäköisesti lapsetkin haluaisivat nähdä minua. Ne lapset ovat tulleet minulle tosi tärkeiksi, ja uskon että minustakin on jollain lailla tullut lapsille tärkeä, turvallinen ja luotettava aikuinen.
Älä suotta tunne mitään mustasukkaisuuksia tai muuta negatiivista asian tiimoilta :) Minun mielestäni voi ihan hyvin olla kaveri ex-puolison kanssa tai ex-puolison lasten kanssa. Tärkeät ihmiset pysyy elämässä, ja se on hyvä niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten pitkään olette seurustelleet? Ehkä lasten äiti ei tiedä oletko ns. pysyvästi mukana miehen elämässä? Sinun roolisi, kun itse sitä kysyt, on juuri tuo ex-isäpuolen uusi naisystävä. Aikuinen ihminen joka seurustelee lapsille tärkeän aikuisen kanssa. Kai sinä osaat lasten kanssa olla jos tällainen tilanne tulee? Ei siinä mitään erityistä roolia tarvitse ottaa.
Olemme seurustelleet kohta vuoden ja asuneet yhdessä kesästä lähtien. Minulle on ihan OK olla siinä roolissa että olen ex-isäpuolen naisystävä/avovaimo. Uskoisin että osaisin kyllä olla lasten kanssa jos sellainen tilanne tulisi, ja mielelläni ehkä näkisinkin lapsia joskus mutta miesystäväni ex ei halua minua lastensa elämään. Ymmärrän kyllä tämänkin, mutta toisaalta kuten joku muu jo totesikin ei lasten elämässä varmaan koskaan voi olla liikaa ihmisiä enkä itse koe että mitenkään terrorisoisin miesystäväni ja lasten suhdetta jos näkisin lapset edes kerran vuodessa.
Kannattaa ottaa myös huomioon, että lapsille ei ole hyväksi nähdä ihmisten tulevan ja menevän elämästään. Se on useimmille lapsille aina raskasta. Jos sinä menet mukaan tapaamisiin, he näkevät sinut heille tärkeän ihmisen tärkeänä ihmisenä ja ovat hieman "pakotettuja" luomaan sinuun edes jonkinlaisen tunnesiteen. Ja jos sinä ja miehesi eroatte, se on menetys myös heille.
Minulla on paljon läheisiä sisaruksia ja serkkuja ja heillä menee pääsääntöisesti noin vuosi, ennenkun esittelevät uuden tyttö/poikaystävän suvun lapsille. Tämä on heistä itsestään lähtöinen asia, mutta arvostan tätä kyllä suuresti. Koska kun ero on tullut, on se myös minun lapsilleni ollut ihmetyksen ja hämmennyksen paikka. Toki elämään kuuluu erotkin ja se on hyvä oppia, mutta AP:n tapauksessa lapset ilmeisesti ovat oppineet jo tämän osion elämän koulusta ja heidän äitinään kyllä minimoisin riskitekijöiden tutustuttamisen, varsinkin silloin, kun lapset eivät sinua varsinaisesti tarvitse eikä heidän suhde miesystävääsi vaikutu teidän suhteestanne. Nauti hyvästä miehestä ja pysy poissa tapaamisten ajan :) ei ole sinulta pois yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestäni kuulostaa vaan tosi mukavalta, että miehesi voi tavata edelleen lapsia. Minä olen äitipuoli kolmelle lapselle, omia lapsia minulla ei ole. Joskus olen ajatellut että mitä jos ero tulee, niin näenkö lapsia enää koskaan (mitään eroa siis ei ole tulossa, mutta koskaan ei tiedä mitä tulevaisuus tuo). Olen asiaa itkenytkin joskus miehellenikin, ja hän on lohdutellut ettei näkisi mitään estettä miksi en silti voisi lapsia nähdä, ja todennäköisesti lapsetkin haluaisivat nähdä minua. Ne lapset ovat tulleet minulle tosi tärkeiksi, ja uskon että minustakin on jollain lailla tullut lapsille tärkeä, turvallinen ja luotettava aikuinen.
Älä suotta tunne mitään mustasukkaisuuksia tai muuta negatiivista asian tiimoilta :) Minun mielestäni voi ihan hyvin olla kaveri ex-puolison kanssa tai ex-puolison lasten kanssa. Tärkeät ihmiset pysyy elämässä, ja se on hyvä niin.
Kiitos vastauksestasi ja erityisesti kannustuksestasi; se kosketti minua jollain tapaa. Ihanaa että maailmassa on vielä olemassa sinun kaltaisiasi empaattisia ihmisiä
En ymmärrä miksi sinulla pitäisi olla tuossa joku rooli?