Ärsyttävimmät asiakkaiden tavat

Se kun olet puhelimessa, niin tiskin taakse tullut asiakas alkaa puhisemaan, naputtelemaan pöytää ja pyörittelemään silmiään. Siinä vaiheessa oikein tekisi mieli pitkittää sitä puhelua.

Vierailija kirjoitti:

Maailmankaikkeuden tärkein kone eli pullonpalautusautomaatti tekee ihmistä vajukkeja. Ainakin silloin kun The Kone on jostain miljoonasta eri syystä poissa käytöstä.

Deekun kaljarahat ja jonnen energiajuoman saanti on siitä pullokoneesta kiinni :D

Vierailija kirjoitti:

Tarjoustuotteen hinta tulee kassalla väärin, se on heti kassan vika, joten kassa saa osakseen kyykytysryöpyn. Aivan kuin kassa voisi vaikuttaa kassajärjestelmän toimintaan. Ehei. Yksittäisen tuotteen hinnanmuutos käsin onnistuu kyllä, mutta pysyväksi hinnaksi kassa ei sitä voi muokata. Tiedon eteenpäin vieminen onnistuu myöskin. Kassa ei suuressa tavaratalossa myöskään VOI muistaa kaikkien tuotteiden hintoja ulkoa.

Ymmärrän, että etukortteja alkaa olla vähän jokapaikkaan omansa, ja niissä helposti menee sekaisin. Silti Plussakortti ja S-etukortti ei ole sama. Kerran erään asiakkaan kanssa käytiin seuraavanlainen keskustelu:

-Onko plussakorttia?

-Ai mikä plussa?

-K-plussakortti :)

-Ai S-etu?

-Ei kun K-plussa

-Onks se tää vihree? *näyttää S-etukorttia*

-Yleensä se on vaaleansininen. Se missä on plussapalloja :)

-Ai niin.. plop plop..

-Joo, se just :)

-*vetää kirjastokortin*

-Tuota.. *mua jo vähän naurattaa*

-oho, ootas *kaivelee* ei mulla taida olla mukana ni antaa olla.

-ok, se tekis xx,xx euroa, ole hyvä.

-*asettaa pankkikortin lukijaan* ja ping, plussa näkyy koneella.

-Sulla näyttikin olevan plussa yhdistettynä pankkikorttiin :)

-Ai katosvaan joo! Heh, ei sitä aina muista mikä kortti käy minnekkin :D

Tää ei nyt varsinaisesti ärsyttänyt mutta kun väännän eri etukorteista asiakkaiden kanssa useamman kerran päivässä, saattaa jo vähän puuduttaa.

Joskus ärsyttää asiakkaiden tapa vetää pankkikortti ulos lukijasta jos pin-koodi menee väärin. Sen voi laittaa heti perään uudelleen. Pahimmissa tapauksissa lukija on joudutu buuttaamaan, koska korttia on revitty ees taas ja tiedot kassakoneen ja kortinlukijan välillä menee solmuun. Joskus kassaa syytetty tästä vaikka neuvottu odottamaan rauhassa ja seuraamaan ohjeita.

Yleisestiottaen 99%asiakkaista on todella mukavia ja työskentely kassahenkilönä opiskelujen lomassa on oikein mukavaa. Mutta joskus se 1% onnistuu osumaan v-hermoon ja pilaamaan päivän.

Mulle on yhden ainoan kerran käynyt niin, että tarjosin plussakorttia väärässä paikassa. Kassan ilme ja asenne oli niin ylimielinen, kehtasinkin tulla heidän kauppaan väärän kortin kanssa. Vaikka sulle se olisi tuhannes kerta, yritä ymmärtää, että noita joskus ihan normi-ihmisellekin vaan tapahtuu.

Vierailija kirjoitti:

Tarjoustuotteen hinta tulee kassalla väärin, se on heti kassan vika, joten kassa saa osakseen kyykytysryöpyn. Aivan kuin kassa voisi vaikuttaa kassajärjestelmän toimintaan. Ehei. Yksittäisen tuotteen hinnanmuutos käsin onnistuu kyllä, mutta pysyväksi hinnaksi kassa ei sitä voi muokata. Tiedon eteenpäin vieminen onnistuu myöskin. Kassa ei suuressa tavaratalossa myöskään VOI muistaa kaikkien tuotteiden hintoja ulkoa.

Ymmärrän, että etukortteja alkaa olla vähän jokapaikkaan omansa, ja niissä helposti menee sekaisin. Silti Plussakortti ja S-etukortti ei ole sama. Kerran erään asiakkaan kanssa käytiin seuraavanlainen keskustelu:

-Onko plussakorttia?

-Ai mikä plussa?

-K-plussakortti :)

-Ai S-etu?

-Ei kun K-plussa

-Onks se tää vihree? *näyttää S-etukorttia*

-Yleensä se on vaaleansininen. Se missä on plussapalloja :)

-Ai niin.. plop plop..

-Joo, se just :)

-*vetää kirjastokortin*

-Tuota.. *mua jo vähän naurattaa*

-oho, ootas *kaivelee* ei mulla taida olla mukana ni antaa olla.

-ok, se tekis xx,xx euroa, ole hyvä.

-*asettaa pankkikortin lukijaan* ja ping, plussa näkyy koneella.

-Sulla näyttikin olevan plussa yhdistettynä pankkikorttiin :)

-Ai katosvaan joo! Heh, ei sitä aina muista mikä kortti käy minnekkin :D

Tää ei nyt varsinaisesti ärsyttänyt mutta kun väännän eri etukorteista asiakkaiden kanssa useamman kerran päivässä, saattaa jo vähän puuduttaa.

Joskus ärsyttää asiakkaiden tapa vetää pankkikortti ulos lukijasta jos pin-koodi menee väärin. Sen voi laittaa heti perään uudelleen. Pahimmissa tapauksissa lukija on joudutu buuttaamaan, koska korttia on revitty ees taas ja tiedot kassakoneen ja kortinlukijan välillä menee solmuun. Joskus kassaa syytetty tästä vaikka neuvottu odottamaan rauhassa ja seuraamaan ohjeita.

Yleisestiottaen 99%asiakkaista on todella mukavia ja työskentely kassahenkilönä opiskelujen lomassa on oikein mukavaa. Mutta joskus se 1% onnistuu osumaan v-hermoon ja pilaamaan päivän.

Tää oli jotenki ihana! :D plop plop..

Vierailija kirjoitti:

Jonossa huokaillaan isoon ääneen, että mikä kestää, miksi tuo on noin hidas, eikö ole enempää työntekijöitä. Sitten kun tulee sinun vuorosi, niin ohoh missäs se lompakko olikaan! Miksei mun kortti toimi, kyllä siellä rahaa on!

Ärrh. :D

Tai: "Mulla olis näitä viissenttisiä, lasketaanpas näistä ja mitähän näistä tulee" (ja mä kun luulin, että sä halusit asioida joutuisasti).

Vierailija kirjoitti:

Mä työskentelen psykiatriassa, ja melkeinpä ainoa asia, josta ärsyynnyn, on uhkailu. Erittäin harvoin sellaiseen törmääkään. Monesti potilaat kuitenkin ovat erittäin sairaita eivätkä esimerkiksi pysty tulemaan varatulle ajalle, tai eivät jaksa puhua mitään tai noudattaa annettuja ohjeita tms. Minusta ammatillisuuteen kuuluu ymmärtää, että eri asiat ovat eri ihmisille eri vaikeita. Monille mielenterveyskuntoutujille olisi isoa edistystä edes pystyä menemään sinne kauppaan, puhumattakaan siitä, että kykenisivät kymmenen pisteen suoritukseen korttienkäytön kanssa jne. Ymmärrän, että kymmensenttisten laskemisessa on omat haasteensa, en tarkoita sarkasmilla vaikka siltä ehkä kuulostaa, mutta toivottavasti helpottaa ajatella, että sen asiakkaan elämä voi olla paljon paljon vaikeampi kuin sun.

Älä ala jeesustelemaan, olen minäkin sosiaalityöntekijä eli kohtaan työssäni vaikka mitä. Päätin olla siksi vastaamatta tähän keskusteluun, koska työnkuvani ei ole ihan verrattavissa "perus" asiakaspalveluun.

Olen kuitenkin ollut aiemmin muissa aspa-hommissa, esim.kaupankassalla ja mielestäni näitä on hauska lukea ja niihin voi samaistua. Eikä ne kaikki kaupan asiakkaat ole mitään mielenterveyskuntoutujia, joten siinäkin mielessä aspat saa hyvällä omatunnolla vähän tuulettua ja avautua, kun "normaalitkin" asiakkaat käyttäytyvät välillä mielipuolisesti.

Itseasiassa en ymmärrä miks vanhentuneilla henkkareilla ei voi todistaa henkilöllisyyttä.

Ei ne tiedot siitä muutu, vaikka tuoreempi päivämäärä on.

Tietty, jos kyseessä isompi asia, kyn iän todistaminen niin asia eri.

Olen sihteeri ja työhöni kuuluu asiakaspalvelun lisäksi myös jonkin verran taloushallintoa. Kiireisinä päivinä kädet ovat täynnä asiakkaita 8-16, joten saatan jäädä tekemään noita taloushallinnon juttuja neljän jälkeen kun on rauhallisempaa ja voi keskittyä kunnolla numeroiden pyörittelyyn. MUTTA. Toimistomme ulko-ovi on lasia. Siihen on kyllä aukioloajat todella selvästi laitettu, että klo 8-16, mutta herrantähden kun asiakas näkee, että sisällä on joku, niin sitten tullaan repimään sitä ovea ja tuijottamaan kaihoisasti lasin läpi, josko sitä palvelua vielä puoli viideltä saisi. EI SAATANA SAA. Painukaa helvettiin! Ärsyttää muutenkin ylityöt ja sitten joku urpo tulee sinne oven taakse tuijottamaan ja pahoittaa mielensä kun en sitä tule avaamaan, vaan tuijotan pöytäni takaa väsyneesti takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Kun kieltäydyt tarjoilemasta alkoholia liian päihtyneelle ja asiakas jää jankkaamaan, lahjomaan, uhkailemaan potkuilla ja tuntemillaan henkilöillä, neuvottelemaan ja useasti muistaa myös henkilökohtaisilla solvauksilla siihen loppuun. Tämä baarissa. Jotkut sankarit ensin haukkuvat huoraksi ja sitten alkavat neuvottelemaan miten sen yhden bissen edes saisi vielä ja yrittävät kaikkensa. En tajua millä logiikalla edes humalainen luulee tuon toimivan? Jos haukun tarjoilijan, niin varmaan se sitten myy etten hauku sitä enempää?

Ne ovat lapsuudessaan oppineet, kun alkkis isä aina haukkui äidin ja lapset huoriksi ja uhkaili, jotta sai tahtonsa läpi :) Näin ne sosiaaliset ongelmat periytyvät polvelta toiselle...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sairaalassa kysyn ilmoittautumaan tulevilta potilailta henkilötunnusta, vastaukseksi tulee yleensä "minulla on varattu aika". Selvä, mutta se henkilötunnus. "Kymmeneltä on minulle varattu aika." Niin on aika monella muullakin mutta kun tarviisin sen henkilötunnuksen. "Korhosen nimellä." Tiedän että siinä saattaa olla vähän pasmat sekaisin, mutta kuunnelkaa mitä kysytään!

Tuttu juttu. Itsekin ilmoittautumisessa töissä. "Korhonen paikalla" ja Korhonen on jo lähdössä istumaan vaikka olisi vielä monta kysymystä, kuten yhteystiedot, lähiomaiset, Kanta-informaatiot sun muut.

Just näin. Yhteystietoihin ei ole koskaan kenellekään tullut muutoksia, kunnes sitkeästi luettelet ne tiedot ja hups, puhelinnumero ja ehkä osoitekin onkin muuttunut edellisen käynnin jälkeen. Kun kysyn onko lähiomainen puoliso Maire, heitetään että oli se ainakin vielä kun kotoa lähdin ehehe. Todella hauskaa. Not. Kun kysyn onko Kanta tuttu asia, vastataan ettei ole tietokonetta kotona. No ihan sama onko vai eikö, ei sitä sen takia kysytä. Jotkut luulevat että jos antaa suostumuksen Kantaan, kaikki tiedot ovat vapaasti ihan kenen tahansa nähtävissä netissä. Jälleen kerran ei varmaan maailman isoin ongelma, mutta näitä keskusteluja kun käy päivästä ja vuodesta toiseen, niin alkaa pikkuisen tympimään.

Mielestäni olisi hyvä, jos jokainen olisi jossain vaiheessa edes hetken asiakaspalvelussa töissä, niin oppisi vähän käytöstavoille.

Työskentelin itse opiskeluaikoina eräässä kaupassa. Suurin osa asiakkaista oli normaaleja, mutta päivittäin oli myös useita niitä, jotka eivät osanneet tervehtiä, puhuivat puhelimessa kassalla asioidessaan, heittivät kolikot pöydälle miten sattuu, antoivat rahat käteen ja lähtivät SAMAN TIEN menemään ennen kuin ehdin laskea, oliko summa oikein, valittivat muovipussien maksullisuudesta, repivät hintalappuja irti tuotteista ja vaihtoivat hintalaput toisiin tuotteisiin, eivät monista kehotuksista huolimatta suostuneet lähtemään sulkemisajan jälkeen (en edes saanut myydä mitään sulkemisajan jälkeen), sotkivat tahallaan (kirjojen sivujen välistä on mm. löytynyt makkaraviipaleita, nenäliinoja yms.), antoivat pienten lastensa riehua ja sotkea ympäri myymälää miten tahansa ollenkaan puuttumatta asiaan yms. Itselläni on hyvät hermot ja pysyn ystävällisenä ja hymyilevänä, vaikka tekisikin jo mieli lyödä, mutta kyllä ihmettelin aikuisten ihmisten käyttäytymistä hyvinkin usein.

Ja sitten tietenkin, jos tuotteesta puuttui hintalappu, niin sanottiin, että "sehän on sitten varmaan ilmainen, he he", voi kuinka omaperäistä...

Se, kun asiakas jotenkin hyvin painokkaasti tulee kertomaan minulle jotain asiaa, aivan kuin en sitä voisi havaita siinä silmieni edessä. Eli se tunne, kun joku kertoo sinulle HYVIN TÄRKEÄSTÄ ASIASTA ja ehkä odottaa vastaustakin siihen, vaikka se on työssäni joku toistuva asia, jonka olen ehkä havainnut itse, ennen kuin asiakas on edes tajunnut sitä alkaa minulle selittää, tulee siis aina tunne, että ihan tyhmänäkö minua pidät..Vaikka totta kai on yleensä kyse asiasta, joka ei ole asiakkaalle niin tavallinen ja hänen reaktionsa on vilpitön.

Esim. pullokone alkaa huutamaan ihan vieressä, ettei ole epäilystäkään, etten itse kykenisi havaitsemaan asiaa. En vain esimerkiksi kesken asiakkaan voi heti tehdä mitään.

Tai asiakkaat, joilla on maksukortti esillä, mutta he erikseen haluavat kertoa minulle, että maksavat kortilla (en voisi ilman tästä sanomista tajuta asiaa, kun vielä laittavat kortin laitteeseen).

Vierailija kirjoitti:

Jonossa huokaillaan isoon ääneen, että mikä kestää, miksi tuo on noin hidas, eikö ole enempää työntekijöitä. Sitten kun tulee sinun vuorosi, niin ohoh missäs se lompakko olikaan! Miksei mun kortti toimi, kyllä siellä rahaa on!

Ärrh. :D

Tämä just ja olen huomannut ilmiön, että kaikki ovat lähdössä yhtäaikaa pois. Ensin pyöritään ja katsellaan tavaroita ihan hitaasti ja rauhassa mutta kun alkaa kertyä jonoa, niin kiirehditään jonon jatkoksi huokailemaan.

Tilanne, jossa asiakas haluaa esim. kahvin. Maksu hoidetaan ensin.

Minä: Tulisko teille kuittia?

A(a)siakas: No ei, mut sen kahvin mä ottasin mielelläni. Höhhöhhöhöhöö!

Ai jumankekka. Yksi niistä monista asioista, jota ei ole ikävä kahvilatyössä.

Vierailija kirjoitti:

Olen sihteeri ja työhöni kuuluu asiakaspalvelun lisäksi myös jonkin verran taloushallintoa. Kiireisinä päivinä kädet ovat täynnä asiakkaita 8-16, joten saatan jäädä tekemään noita taloushallinnon juttuja neljän jälkeen kun on rauhallisempaa ja voi keskittyä kunnolla numeroiden pyörittelyyn. MUTTA. Toimistomme ulko-ovi on lasia. Siihen on kyllä aukioloajat todella selvästi laitettu, että klo 8-16, mutta herrantähden kun asiakas näkee, että sisällä on joku, niin sitten tullaan repimään sitä ovea ja tuijottamaan kaihoisasti lasin läpi, josko sitä palvelua vielä puoli viideltä saisi. EI SAATANA SAA. Painukaa helvettiin! Ärsyttää muutenkin ylityöt ja sitten joku urpo tulee sinne oven taakse tuijottamaan ja pahoittaa mielensä kun en sitä tule avaamaan, vaan tuijotan pöytäni takaa väsyneesti takaisin.

Meillä on vähän sama tilanne puhelimen kanssa. On tietty soittoaika jonka jälkeen sitten tehdään muita töitä, jotka juuri vaativat keskittymistä. Melkein päivittäin useampikin pääsee jostain kautta (iso yksikkö, jostain muualta yhdistetään puhelut) soittoajan ulkopuolella soittamaan. Asiat on 99% sellaisia jotka voisi hoitaa varsinaisella soittoajalla, eli ei-kiireellisiä. Meillä on myös vastaaja johon voi jättää viestin jos ei heti tavoita ja soitamme sitten takaisin. Mutta silti löytyy näitä joita ei ilmeisesti koske mitkään normaali-ihmisten säännöt.

Kun tulen töihin ja alan avata kassaa, tulee siihen heti joku tivaamaan että "Avaatsä??! Avaatsä?" Parhaimmassa tapauksessa asiakas vain mitään kysymättä siirtää sen Seuraava asiakas -kyltin sivuun ja alkaa laittaa niitä ostoksiaan. Siinä kohtaa tekee mieli laittaa se kassapiste valmiiksi mahdollisimman hitaasti, jolloin asiakas turhautuu siinä kyyläämiseen ja vaihtaa kassaa. (Eri asia jos on ruuhkaa ja pitkät jonot, silloin tottakai avaan kassan mahd. nopeasti ja on ihan ok että sille tungetaankin samantien vaikka valmiiksi jonottamaan)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä työskentelen psykiatriassa, ja melkeinpä ainoa asia, josta ärsyynnyn, on uhkailu. Erittäin harvoin sellaiseen törmääkään. Monesti potilaat kuitenkin ovat erittäin sairaita eivätkä esimerkiksi pysty tulemaan varatulle ajalle, tai eivät jaksa puhua mitään tai noudattaa annettuja ohjeita tms. Minusta ammatillisuuteen kuuluu ymmärtää, että eri asiat ovat eri ihmisille eri vaikeita. Monille mielenterveyskuntoutujille olisi isoa edistystä edes pystyä menemään sinne kauppaan, puhumattakaan siitä, että kykenisivät kymmenen pisteen suoritukseen korttienkäytön kanssa jne. Ymmärrän, että kymmensenttisten laskemisessa on omat haasteensa, en tarkoita sarkasmilla vaikka siltä ehkä kuulostaa, mutta toivottavasti helpottaa ajatella, että sen asiakkaan elämä voi olla paljon paljon vaikeampi kuin sun.

Älä ala jeesustelemaan, olen minäkin sosiaalityöntekijä eli kohtaan työssäni vaikka mitä. Päätin olla siksi vastaamatta tähän keskusteluun, koska työnkuvani ei ole ihan verrattavissa "perus" asiakaspalveluun.

Olen kuitenkin ollut aiemmin muissa aspa-hommissa, esim.kaupankassalla ja mielestäni näitä on hauska lukea ja niihin voi samaistua. Eikä ne kaikki kaupan asiakkaat ole mitään mielenterveyskuntoutujia, joten siinäkin mielessä aspat saa hyvällä omatunnolla vähän tuulettua ja avautua, kun "normaalitkin" asiakkaat käyttäytyvät välillä mielipuolisesti.

Nojoo, jos fyysisesti, psyykkisesti tai sosiaalisesti kömpelöiden asiakkaiden tylyttämistä on susta hauska lukea, niin onneksi olkoon vaan.

Työskentelen hotellin vastaanotossa ja muutamia ärsyttävimpiä tapauksia ovat:

1. Sedät, jotka eivät kykene sanomaan millä nimellä ovat varauksen tehneet. Usein tulevat sisään ovesta hirveällä kiireelle, eivät tervehdi ja pamauttavat jonkun maksukortin tiskiin. Keskustelu menee öbaut näin:

"Hyvää päivää, teillä oli ilmeisesti varaus?"

"..."

"Milläs nimellä?"

osoittaa tiskillä olevaa korttia, tässä vaiheessa rupee respaa kiukuttaa

"Niin millä nimellä?"

"ETKÖ SÄ OSAA TOSTA LUKEA!"

2. Majoituskortin täyttö ja siitä valittaminen ("tartteeko tästä täyttää kaikki?" "Mitä tästä turhakkeesta pitää täyttää?!" "Mihin tarviitte mun hetun loppuosaa mukamas?!") Ei ole minun vikani, että se pitää jokaisessa hotellissa täyttää sisäänkirjautumisen yhteydessä. Tai että edellisellä kerralla/edellisessä hotellissa ei tarvinnut täyttää.

 

3. "Mä tästä äkkiä nyt nopeasti välistä vaan" -ihmiset. Oikeasti, jos näet että tiskillä on toinen asiakas, jota palvelen, niin malta odottaa. En todellakaan rupea kesken toisen asiakkaan asioinnin kertomaan sinulle pysäköintimahdollisuuksista, ota maksua kahvistasi tai mitään muutakaan. Jokainen vuorollaan, vaikka asia olisi kuinka "äkkiä nopeasti" -hoidettu.

Kyllä, olin tänään töissä ja kyllä, kohtasin jokaista kolmea tyyppiä.

Vierailija kirjoitti:

.

Ja sitten tietenkin, jos tuotteesta puuttui hintalappu, niin sanottiin, että "sehän on sitten varmaan ilmainen, he he", voi kuinka omaperäistä...

Mua on aina ihmetyttänyt tämä nöissä aasiakastarinoissa toistuva juttu. Kun ottaa huomioon, että puuttuva hintatieto on laiton asia ja asiakas vain vitsailee sen sijasta, että kutsuisi kuluttajaviranomaista tutkimaan teidön toimintaa, niin eikö kauoan edustajan kannattaisi ihan nätisti kuunnella hyvinkin vanhija vitsejä? Vanha vitsi kun ei ole laiton...

Vierailija kirjoitti:

Kun tulen töihin ja alan avata kassaa, tulee siihen heti joku tivaamaan että "Avaatsä??! Avaatsä?" Parhaimmassa tapauksessa asiakas vain mitään kysymättä siirtää sen Seuraava asiakas -kyltin sivuun ja alkaa laittaa niitä ostoksiaan. Siinä kohtaa tekee mieli laittaa se kassapiste valmiiksi mahdollisimman hitaasti, jolloin asiakas turhautuu siinä kyyläämiseen ja vaihtaa kassaa. (Eri asia jos on ruuhkaa ja pitkät jonot, silloin tottakai avaan kassan mahd. nopeasti ja on ihan ok että sille tungetaankin samantien vaikka valmiiksi jonottamaan)

Ja tähän liittyen se kun kävelet työvaatteet päällä kassojen ohi tai niiden lähellä niin letka asiakkaita lähtee kulkemaan perässä kassan avaamisen toivossa, tämä ei ärsytä, enemmänkin huvittaa kun aina kulkee lauma perässä. Monesti olen mennyt hakemaan kassalta työpäivän jälkeen jotain tavaraa ulkovaatteet siis tyyliin toppatakki ja pipo päällä ja silti ihmiset juoksee kassalle että jos avaisinkin vielä.

Sitten nämä jotka eivät välitä "seuraava kassa" kylteistä vaan työntyvät väkisin kassalle. Jos tästä huomauttaa niin usein vastaus on:"no etkö nyt vielä mut ottais, älä viiti!?"