Nuorisotakuu toi ammattiopintoihin nuoria, jotka eivät pysty opiskelemaan – "Vaeltavat ympäri luokkaa, eivät näe lääkeruiskun neulaa"

Jo silloin kun nuorisotakuusta alettiin puhua, sanoin, ettei se toimi. Ne jotka takuun avulla pitäisi saada opintoihin, eivät sinne hakeudu. Syitä on monia. Monilla on suurten oppimisvaikeuksien takia tai lisäksi suuria mielenterveysongelmia, jotkut ovat jo kolmannen polven syrjäytyneitä eli koko perheessä ei ole enää minkäänlaista koulunkäyntiperinnettä. Lisänä kielitaidottomat maahanmuuttajat, joilta myös olosuhteiden pakosta ei ole ollut mahdollisuutta juurikaan kouluun. Ja kaikki muut ongelmaiset vielä päälle.

Jotta nämä ongelmanuoret saataisiin pysymään koulussa ja tekemään - vaikka sitten omaankin tahtiin - tehtäviä, tarvittaisiin jokaisen viereen opettaja. Hätinä lukion läpi käynyt nuori koulunkäyntiavustaja ei pysti näiden ongelmaoppilaiden opiskelua ohjaamaan, vaan siihen tarvitaan pedagogista osaamista. No tällaista ratkaisua ei ole varaa ottaa käyttöön. Joku tuolla alussa heitti jo, että vanha menetelmä lapsilisältä eläkkeelle tulee halvemmaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ongelma ole nuorisotakuussa vaan näiden nuorten lapsuudessa ja varhaiskasvatuksessa.

Sä olet taas niitä, jotka syyttävät vanhempia huonosta kasvatuksesta, kun lapsi saa AD/HD tai aspergerdiagnsoosin? Nimenomaan syy on koulumaailmassa, jos koulumaailma ei tarjoa tarpeeksi tukea oppimiseen. Jos tiedetään, että AD/HD nuori ei pärjää ison luokan mukana, koska isossa ryhmässä on liikaa ärsykkeitä ja nuori ei pysty sen vuoksi kohdentamaan tarkkaavaisuuttaan, niin miksi hänelle ei suoda mahdollisuutta pienryhmäopetukseen? Koska resurssit tietenkin, mutta miksi me emme lisäisi resursseja, jotta saisimme näillekin nuorille mahdollisuuden?

Miten nää pärjää sit työelämässä, jossa meteliä ja hektisyyttä kyllä riittää? Niitä tutkijan kammioita on kovin vähän...

Valitsemmalla kykyjensä ja taitojensa mukaisen ammatin! Minä tunnen AD/HD aikuisen, joka toimii valokuvaajana ja pärjää oikein hyvin ja yhdellä ystävälläni on hahmottamis- ja lukihäiriö ja hän on fysioterapeutti. Eiköhän jokaiselle jotakin löydy. Nyt on kyse siitä oppimisen vaikeudesta!

Porukka alkaa olla niin degeneroitunutta, että ainakin neljännes nykynuorista tulee olemaan lopun ikäänsä syrjäytyneenä, ihan riippumatta siitä kuinka monta koulua on läpi kahlattu. Varsinkin kun niitä yksinkertaisia töitä ei tosiaan ole, vaan parhaat otetaan ja muut jätetään.

Miksi tuo porukka täytyy laittaa juuri hoitoalalle? Miksei johonkin tehdastyöhön tms. Miten voi olla mahdollista ettei hoitoalalle ole joka puolella soveltuvuuskokeita? Miettikää, tuo porukka voi olla vaikka päiväkodissa hoitamassa lapsianne ja olla vastuussa lapsiryhmässä sen turvallisuudesta. 

En uskalla edes ajatella mitä kaikkea voi sattua :/ Ja miksi joillekin ihmisille on hyvinkin tarkat testit vaikkapa lähihoitajiksi, ja osa vain "menee" opiskelemaan, ilman mitään testejä?

Lähihoitajaksi valmistuvat ihan kaikki  jotta vain valmistuvat ja jotta koulu saa rahaa jokaisesta valmistuneesta.

Ihan karseita hirviöitä saattaa tulevaisuudessa valmistua lähihoitajiksi.

Nämä sekopäät voi toki työhönottaja erottaa todistuksen mukautetun arvosanan avulla. Tai pitkästä listasta huonoimpia arvosanoja. Tai pitkästä opiskeluajasta. Tai haluttomuudesta jatkaa sairaanhoitajaopintoihin.

Vierailija kirjoitti:

Miksi tuo porukka täytyy laittaa juuri hoitoalalle? Miksei johonkin tehdastyöhön tms. Miten voi olla mahdollista ettei hoitoalalle ole joka puolella soveltuvuuskokeita? Miettikää, tuo porukka voi olla vaikka päiväkodissa hoitamassa lapsianne ja olla vastuussa lapsiryhmässä sen turvallisuudesta. 

En uskalla edes ajatella mitä kaikkea voi sattua :/ Ja miksi joillekin ihmisille on hyvinkin tarkat testit vaikkapa lähihoitajiksi, ja osa vain "menee" opiskelemaan, ilman mitään testejä?

Tehtaissa robotit ovat jo alkaneet syrjäyttää ihmisiä, tulevaisuudessa ihmistyövoimaa tarvitaan aina vaan vähemmän. Voisin kuvitella että hoitoalallakin erilaiset hoitsurobotit tulevat laittamaan lähihoitajia kortistoon läjäpäin.

No kiva kiva ja tehostettuja tukitoimia kaikille vaan!! Mistä helvetistäpä otatte siihen rahat?

Kuntien ja valtion kassa ovat surkeassa kunnossa. Ainoa mahdollisuus saada rahaa kaiken maailman tukiryhmiin on ottaa sitä pois jostakin muusta. Eli mitäpä mammat haluatte? Ehkä voisitte luopua lapsilisistä? Kyllä niillä rahoilla pari tamburiinipiiriä saa kasaan. Totta kai myös eläkeläisiltä voi niistää, mitä eivät rikastuneet aikoinaan. Ja tiet ja muu infra voidaan jättää oman onnensa nojaan, eikö. Kunhan vaan kaiken  maailman kehityshäiriöiset saavat "omanlaisensa oppimisympäristön".

Eiköhän saman tien sopeuteta myös koko ns. työmaailma näiden erityisten mukaan. Olisihan se kivaa, jos pörssiyhtiötä tai terveyskeskusta vetää hahmotushäiriöinen ADHD/Asperger-tapaus.

Nythän on ollut paljon juttua että lähihoitajilla on paljon päihdeongelmia koska sinne pääsee kuka tahansa koulutukseen. Työkkärit esim. ehdottavat työttömille juuri tuota koulutusta.

En jumalauta ymmärrä kun kaiken maailman ongelmaiset pistetään HOIVAtyöhön herrajumala. Pistäkää vaikka siivoojakoulutukseen.

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi ongelmaa on siinäkin, että nyt kun valmistumisaikoja on alettu kytätä entistä tarkemmin, niin joku, joka voisi suorittaa opinnot vaikka pikku hiljaa viidessä vuodessa normaalin kolmen vuoden sijaan, erotetaan koulusta. Tilanne voi olla sellainen, ettei koulussa edes tiedetä vaikeuksista, eikä nuori itse osaa pyytää apua tai saa apua liian myöhään. Joistakin kursseista päästetään läpi, vaikka osaamistavoitteet eivät täyttyisi, ja sitten kun ei enää pääsekään läpi, on oman onnensa nojassa.

Tää on niin tätä, kun ei ajatella yhtään mitä mistäkin seuraa... Siitä mulla on omakohtaista kokemustakin. Multa kun loppui opiskeluoikeus yliopistossa tänä keväänä. Ensimmäiset vuodet yliopistossa meni ihan pieleen, koska oikean diagnoosin ja tukitoimien saaminen kesti (eihän köyhällä opiskelijalla ole varaa mennä suoraan yksityisten erikoislääkäreiden tutkimuksiin). Opinnot lähti kunnolla sujumaan pari vuotta sitten ja kandin tutkinnosta puuttui keväällä vain 8 opintopistettä, mutta yliopiston säännöt esti hakemasta opiskeluoikeudelle enempää jatkoa. Ei siis auttanut muu kuin hakea uudestaan yhteishaussa sisään, jotta sain jatkaa syksyllä opintojani. Onneksi pääsykoe oli helppo nakki enkä joutunut ottamaan siitä stressiä. Harmittaa vaan, kun jouduin viemään joltain muulta opiskelupaikan saadakseni suorittaa tutkinnon loppuun.

Hyvin varhaisessa kehitysvaiheessa jokin osa-alue jää aivoissa kehittymättä. Joko raskausaikana jokin virusperäinen juttu tuhoaa sikiön kehittymisen tai äidin alkoholin käyttö tai myöhemmässä vaiheessa jokin muu. Saa olla kyllä helvetin onnellinen kun saa täyden kympin lapsen, joka pärjää koulussa ja työelämässä ilman näitä järkyttävän kalliita ja osittain turhia tukitoimia. Yhä enemmän lapsia ja nuoria, jotka käy hieman vajaalla, eivätkä selviydy peruskoulusta niin että olisi edellytys ammattikoulussa jokin simppeli tutkinto suorittaa. Miksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ongelma ole nuorisotakuussa vaan näiden nuorten lapsuudessa ja varhaiskasvatuksessa.

Sä olet taas niitä, jotka syyttävät vanhempia huonosta kasvatuksesta, kun lapsi saa AD/HD tai aspergerdiagnsoosin? Nimenomaan syy on koulumaailmassa, jos koulumaailma ei tarjoa tarpeeksi tukea oppimiseen. Jos tiedetään, että AD/HD nuori ei pärjää ison luokan mukana, koska isossa ryhmässä on liikaa ärsykkeitä ja nuori ei pysty sen vuoksi kohdentamaan tarkkaavaisuuttaan, niin miksi hänelle ei suoda mahdollisuutta pienryhmäopetukseen? Koska resurssit tietenkin, mutta miksi me emme lisäisi resursseja, jotta saisimme näillekin nuorille mahdollisuuden?

Älä jaksa raivota omalle olkiukollesi. Mitä aiemmin ongelmat tunnistetaan, sen parempi. Asiat pitää olla selvillä jo koulua aloitettaessa.

Mistä saadaan tarvittava määrä psykiatreja, neurologeja ja muita ammattilaisia, jotka tunnistaa kaikkien lasten ongelmat noin varhaisessa vaiheessa? Varmaan puolet esikoululaisista pitäisi laittaa perusteellisiin tutkimuksiin, jotta selviäisi ennen koulun alkua onko niillä erityistarpeita vai ei.

No lisäämällä resursseja.

Erikoislääkäriksi valmistuminen kestää yli 10 vuotta. Pitäisikö lääkikseen ottaa ensi vuonna tuhansia ylimääräisiä opiskelijoita, jotta psykiatreja ja neurologeja saadaan aikanaan tarpeeksi? Miten käy osaamisen laadun, jos määrää lisätään yhtäkkiä niin rajusti?

Hei, haluatko sä ratkaista tämän ongelman vai et? Millään muulla tavalla se ei onnistu kuin lisäämällä resursseja joka rintamalla. Ja se ei tapahdu yhdessä yössä, se on prosessi. Mutta ilmaiseksi se ei tapahdu.

En jaksa keskustella enää käsienheiluttelijoiden kanssa, joten tämä on viimeinen viestini aiheesta. Voitte jatkaa keskenänne.

Luuletteko, että täällä jotkut resurssit tulee lisääntymään? Ettekö tajua, että länsimainen hyvinvointi on ihan kuolinkouristuksissaan? Pitäisi tunnustaa, että oppimiskyvyttömät nyt on vaan kyvyttömiä ja "kouluttaa" ne käytännön töillä vaikka omavaraistalouden pyörittäjiksi. Voisivat sitten ehkä säilyäkin hengissä tulevaisuuden kaaoksessa. Vain huiput tulee saamaan tulevaisuudessa perinteisiä työpaikkoja.

Vain av:lla tapaa ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, että tietyillä erityisvaikeuksilla ei ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa. Johan se nähdään peruskoulussa, että kun me tarjoamme erityislapsille ja nuorille räätälöityjä oppimisen ratkaisuja, niin he pystyvät kiitettäviin tuloksiin. Kysymys onkin siitä, että miksi me emme hyödynnä näitä peruskoulun erityisopetuksessa testattuja malleja myös seuraavilla koulutusasteilla. Toiset eivät pysty oppimaan ja seuraamaan opetusta isossa luokassa, mutta oppivat pienopetuksessa tai silloin, kun teoria ja käytäntöyhdistään. Ja aivan varmasti myös tavalliset oppijat hyötyisivät vaihtoehto-opetuksesta joissakin oppiaineissa.

Vain av:lla tapaa ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, että tietyissä tapauksissa älykkyydellä ja koulumenestyksellä ei ole mitään tekemistä työelämässä pärjäämisen kanssa. Johan se nähdään siinä, kun räätälöidyistä oppimisen ratkaisuista riippuvaisina valmistuneet erityisnuoret yrittää pärjätä tavallisilla työelämän pelisäännöillä. Usein siitä ei tule mitään, ja hyvistäkin arvosanoista huolimatta edessä on loppuelämän työttömyys. Töitä on vaikea löytää, kun erityistuen tarpeelle ei näy loppua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ongelma ole nuorisotakuussa vaan näiden nuorten lapsuudessa ja varhaiskasvatuksessa.

Sä olet taas niitä, jotka syyttävät vanhempia huonosta kasvatuksesta, kun lapsi saa AD/HD tai aspergerdiagnsoosin? Nimenomaan syy on koulumaailmassa, jos koulumaailma ei tarjoa tarpeeksi tukea oppimiseen. Jos tiedetään, että AD/HD nuori ei pärjää ison luokan mukana, koska isossa ryhmässä on liikaa ärsykkeitä ja nuori ei pysty sen vuoksi kohdentamaan tarkkaavaisuuttaan, niin miksi hänelle ei suoda mahdollisuutta pienryhmäopetukseen? Koska resurssit tietenkin, mutta miksi me emme lisäisi resursseja, jotta saisimme näillekin nuorille mahdollisuuden?

Miten nää pärjää sit työelämässä, jossa meteliä ja hektisyyttä kyllä riittää? Niitä tutkijan kammioita on kovin vähän...

Valitsemmalla kykyjensä ja taitojensa mukaisen ammatin! Minä tunnen AD/HD aikuisen, joka toimii valokuvaajana ja pärjää oikein hyvin ja yhdellä ystävälläni on hahmottamis- ja lukihäiriö ja hän on fysioterapeutti. Eiköhän jokaiselle jotakin löydy. Nyt on kyse siitä oppimisen vaikeudesta!

Yrittäjänä voi pärjätäkin, jos löytää itselleen sopivan alan. Mutta kuka palkkaa potentiaalisen ongelmatapauksen, kun samaa työpaikkaa hakee vähintään sata muuta joiden kohdalla ongelmia ei ole odotettavissa?

Jep pitäis vaan heittää kaikki syrjäytyneet moniongelmaiset kallionjyrkänteeltä alas. Tulis yhteiskunnalle vaan halvemmaksi.

Eivät nämä luuserit kuitenkaan pärjäisi luonnossa. Siitä olen varma.

Mitä nämä moniongelmaiset nuoret, joilla on todennäköisesti omassa elämässään monia ongelmia selviytyä jopa arjesta voisivat mitenkään selvitä ammattikoulusta. Vastaus ei mitekään.

Tämä rehtorin unelma käy todella kalliiksi koko yhteiskunnalle ja myös "normaalien" opiskelijoiden opiskelu vain kärsii entisestään. 

Nämä ongelmaiset nuoret eivät kuulu ammattikouluun/lukioon vaan heidät tulisi ohjata suoraan johonkin kuntouttavaan työtoimintaan tai vastaaviin palveluihin.

Itse olen sitä mieltä, että koko nuorisotakuu oli suuri virhe alunperin.

Vierailija kirjoitti:

No kiva kiva ja tehostettuja tukitoimia kaikille vaan!! Mistä helvetistäpä otatte siihen rahat?

Kuntien ja valtion kassa ovat surkeassa kunnossa. Ainoa mahdollisuus saada rahaa kaiken maailman tukiryhmiin on ottaa sitä pois jostakin muusta. Eli mitäpä mammat haluatte? Ehkä voisitte luopua lapsilisistä? Kyllä niillä rahoilla pari tamburiinipiiriä saa kasaan. Totta kai myös eläkeläisiltä voi niistää, mitä eivät rikastuneet aikoinaan. Ja tiet ja muu infra voidaan jättää oman onnensa nojaan, eikö. Kunhan vaan kaiken  maailman kehityshäiriöiset saavat "omanlaisensa oppimisympäristön".

Eiköhän saman tien sopeuteta myös koko ns. työmaailma näiden erityisten mukaan. Olisihan se kivaa, jos pörssiyhtiötä tai terveyskeskusta vetää hahmotushäiriöinen ADHD/Asperger-tapaus.

Mitä jos otettaisiin sieltä missä on? Eli esimerkiksi Juha Sipilältä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ongelma ole nuorisotakuussa vaan näiden nuorten lapsuudessa ja varhaiskasvatuksessa.

Sä olet taas niitä, jotka syyttävät vanhempia huonosta kasvatuksesta, kun lapsi saa AD/HD tai aspergerdiagnsoosin? Nimenomaan syy on koulumaailmassa, jos koulumaailma ei tarjoa tarpeeksi tukea oppimiseen. Jos tiedetään, että AD/HD nuori ei pärjää ison luokan mukana, koska isossa ryhmässä on liikaa ärsykkeitä ja nuori ei pysty sen vuoksi kohdentamaan tarkkaavaisuuttaan, niin miksi hänelle ei suoda mahdollisuutta pienryhmäopetukseen? Koska resurssit tietenkin, mutta miksi me emme lisäisi resursseja, jotta saisimme näillekin nuorille mahdollisuuden?

Miten nää pärjää sit työelämässä, jossa meteliä ja hektisyyttä kyllä riittää? Niitä tutkijan kammioita on kovin vähän...

Valitsemmalla kykyjensä ja taitojensa mukaisen ammatin! Minä tunnen AD/HD aikuisen, joka toimii valokuvaajana ja pärjää oikein hyvin ja yhdellä ystävälläni on hahmottamis- ja lukihäiriö ja hän on fysioterapeutti. Eiköhän jokaiselle jotakin löydy. Nyt on kyse siitä oppimisen vaikeudesta!

Useimmissa häiriöissä on kyllä kyse monesta muustakin asiasta kuin koulussa oppimisen vaikeudesta. Ei ne ADHD:t sun muut katoa mihinkään, kun siirtyy opiskelupaikasta työpaikkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tähän ongelmaanhan olisi ratkaisu: erityisoppilaitokset. Mutta montakohan sellaista Suomesta löytyy, pääkaupunkiseudulle on tasan yksi, jossa hyvin rajoitetusti paikkoja. Perimmäinen syyhän on tietysti nuorten mielenterveyspalvelujen ja peruskoulun erityisopetuksen surkea tilanne. Ongelmia voitaisiin ehkäistä, mutta suunta on koko ajan ihan päinvastainen.

Näihinkään oppilaitoksiin ei oteta esim. Lukihäiröstä, tarkkaavuuden ja hahmottamisen häiriöistä kärsiviä nuoria, jotka eivät ole tyhmiä, mutta joilla on vaikeuksia pärjätä perinteisten oppimis- ja opetusmallien kanssa.

Ammatillisiin erityisoppilaitoksiin otetaan lukihäiriöstä, tarkkaavuuden ja hahmottamisen häiriöistä kärsiviä, ei todellakaan tarvitse olla tyhmä. Itse olen käynyt ammatillista erityisoppilaitosta, ja olen ihan normaaliälyinen. Minulla on autistisia piirteitä ja hahmottamisen häiriö. Luokkatovereillani oli adhd:tä, keskittymishäiriötä, paniikkihäiriötä yms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kiva kiva ja tehostettuja tukitoimia kaikille vaan!! Mistä helvetistäpä otatte siihen rahat?

Kuntien ja valtion kassa ovat surkeassa kunnossa. Ainoa mahdollisuus saada rahaa kaiken maailman tukiryhmiin on ottaa sitä pois jostakin muusta. Eli mitäpä mammat haluatte? Ehkä voisitte luopua lapsilisistä? Kyllä niillä rahoilla pari tamburiinipiiriä saa kasaan. Totta kai myös eläkeläisiltä voi niistää, mitä eivät rikastuneet aikoinaan. Ja tiet ja muu infra voidaan jättää oman onnensa nojaan, eikö. Kunhan vaan kaiken  maailman kehityshäiriöiset saavat "omanlaisensa oppimisympäristön".

Eiköhän saman tien sopeuteta myös koko ns. työmaailma näiden erityisten mukaan. Olisihan se kivaa, jos pörssiyhtiötä tai terveyskeskusta vetää hahmotushäiriöinen ADHD/Asperger-tapaus.

Mitä jos otettaisiin sieltä missä on? Eli esimerkiksi Juha Sipilältä?

Vähennetään ennemmin vaikka laitoksissa asuvien vanhusten ruokintaa. Säästöt moninkertaistuu, kun vanhukset kuolee aliravitsemukseen sen sijaan että sinnittelisiä vuosikausia hengissä veronmaksajien elätettävinä.

Oma rauhallinen lapseni alkoi kolmannella luokalla häiriköimään ja jäämään jälkeen opiskelussa. Olin jo koko kouluajan kysellyt lapsen hahmottamishäiriöstä, mutta opettajien mielestä mitään sellaista ei ollut. Vein 4 luokalla lapseni yksityiselle, jossa lapsi testattiin ja hänellä todettiin vaikea oppimiseen vaikuttava "häiriö". Heti kun hän alkoi saamaan tarvitsemaansa tukea ja pieniä erityisjuttuja, käytös parani silmissä. Nyt hän on tuen piirissä ja käyttäytyminen ja oppiminen on mallikasta. 

Aikuinen voi miettiä miltä tuntuisi olla töissä, mistä ei tajua hölkäsen pöläystä. Päivä toisensa jälkeen, muut osaisisvat tehdä työtä vaikka kiinaksi ja itse olisi ummikko. Siinä varmasti tulisi turhautuminen ja joko vetäytyminen tai paljon sairaslomia. Käyttäytyminen voi olla sidoksissa siihen, että lapsi on täysin epäsopivassa ympäristössä. Oletetaan, että kaikki käy koulun samalla muotilla.

Lähihoitajaksi ei saisi päästää ketä tahansa, on niitä nyt helpompiakin töitä näille tumpeloimmille.