Nuorisotakuu toi ammattiopintoihin nuoria, jotka eivät pysty opiskelemaan – "Vaeltavat ympäri luokkaa, eivät näe lääkeruiskun neulaa"

Kamalaa, jos tommoset menee työelämään.

Ei kaikista ole työelämään, vaikka olisi millainen takuu

Vierailija kirjoitti:

Kamalaa, jos tommoset menee työelämään.

Toivottavasti viimeistään työnantajat onnistuvat seulomaan porukkaa! Kauhistuttaa kyllä ajatellakin, että varsinkin paikkoihin, joissa on huutava työntekijäpula palkattaisiin helpommin näitä työhönsä soveltumattomia.

Miksi tässä maassa ei panosteta mielenterveysongelmien hoitoon??

Kiitos demarit!!!! NOT

Tätä mun eräs sukulaiseni sanoi, opettaja, että hän ei todellakaan kannata takuita tai lisävelvotteita. Osaa ei saada kiinnostumaan koulukäynnistä, tai mistään muustakaan, millään tavalla. Hankaloittaa vain monen muun töitä. Niiden työnantajien pitää ottaa sitten ties minkalaisia mt-ongelmaisia sotkemaan sinne sitten. Niille maksetaan varmaan kuitenkin jotain korotettua osaa ei ehkä niin halukkaista ja työkykyisistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kamalaa, jos tommoset menee työelämään.

Toivottavasti viimeistään työnantajat onnistuvat seulomaan porukkaa! Kauhistuttaa kyllä ajatellakin, että varsinkin paikkoihin, joissa on huutava työntekijäpula palkattaisiin helpommin näitä työhönsä soveltumattomia.

Toivottavasti myös työssäoppimisten ohjaajat ymmärtävät olla päästämättä tällaisia opiskelijoita harjoittelujaksoista läpi.

Niin, oikea ratkaisuhan ei ole työntää kaikkia amikseen oman onnensa nojaan, vaan pitäisi olla enemmän resursseja mt-ongelmien hoitoon, joita monella syrjäytymisvaarassa olevalla nuorella on.

"Eivät osaa tareeksi suomea... peruskoulut käyty, muttei osaa suomea???

Sandberg kertoo, että pudokkailla oli oppimisvaikeuksia, mielenterveysongelmia, masennusta ja päihdeongelmia. Osa osasi suomea aivan liian huonosti. Opiskelu suuressa ryhmässä ja tiukassa tahdissa oli heille mahdotonta.

– He eivät saaneet riittävästi tarvitsemiaan tukitoimia, Sandberg kertoo pettyneenä.

Sandbergin mukaan ryhmän 27:stä opiskelijasta 22 oli käynyt peruskoulua erityisopetuksessa tai pienryhmissä. Peruskoulussa he siis olivat saaneet vahvaa tukea opiskeluunsa.

Nyt Erja Sandberg istuu Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen aulassa työpäivänsä päätteeksi. Hän kouluttaa tulevia erityisopettajia. Työvuosi ammattioppilaitoksessa on ohi ja asiantuntija on vapaa puhumaan näkemistään ongelmista.

Osa nuorista ei ymmärrä lukemaansa

Kolmisen vuotta vanha nuorisotakuu on tuonut ammattioppilaitoksiin ainakin pääkaupunkiseudulla yhä enemmän nuoria ja nuoria aikuisia, joilla on vaikeuksia.

Nuorisotakuuseen kuuluva koulutustakuu takaa sen, että ammattitutkintoa vailla olevat nuoret saavat opiskelupaikan yhteishaun kautta. Asiasta päätti edellinen maan hallitus.

Yksi kärsii niin vakavasta hahmottamishäiriöstä, että ei näe ruiskun päässä törröttävää neulaa opetellessaan pistämistä.

Useat pääkaupunkiseudun rehtoritkin myöntävät tilanteen. Ongelma on niin iso, että siihen on Sandbergin mielestä herättävä.

Samaa sanoo moni muukin ammattioppilaitoksen opettaja. He eivät tule julkisuuteen omalla nimellään, koska pelkäävät joutuvansa vaikeuksiin työpaikallaan.

Opettajat kertovat opiskelijoista, jotka eivät ymmärrä lukemaansa eivätkä pysty keskittymään opiskeluun, vaan vaeltavat ympäri luokkaa.

Yksi kärsii niin vakavasta hahmottamishäiriöstä, että ei näe ruiskun päässä törröttävää neulaa opetellessaan pistämistä. Toinen on päihderiippuvainen. Kolmas käyttäytyy aggressiivisesti ja väkivaltaisesti. Neljäs puhuu ja ymmärtää suomea toivottoman huonosti.

– Pelkään, että valmistuttuaan he tekevät hoitovirheitä ja laiminlyövät potilaita työelämässä, Sandberg sanoo.

Opettaja karsisi hoitoalalle tulijoita

Ammattioppilaitoksissa työskentelee toki nuoria auttavia ammattilaisia, mutta heitä ei ole tarpeeksi. Sandberg ja muutkin ammattiaineiden opettajat kaipaavat lisää esimerkiksi erityisopettajia, jotka tunnistavat oppimis- ja hahmottamishäiriöt ja osaavat auttaa nuorta. Opettajat kaipaavat myös lisää taitavia opinto-ohjaajia, jotka osaisivat ohjata nuoren oikealle alalle.

– Omassa yksikössäni oli yksi ammatillinen erityisopettaja ja opiskelijoita yli 400, Erja Sandberg kertoo.

Jotkut kaipaavat ammattioppilaitoksiin nuorisotyöntekijöitä, lisää psykologeja ja kuraattoreja, jotka pystyvät tukemaan vaikkapa psyykkisesti heikoilla olevaa opiskelijaa.

– Jonkinlainen soveltuvuustesti pitää saada takaisin ainakin hoitoalalle, Sandberg lisää.

Osassa oppilaitoksia soveltuvuus- tai pääsykoetta käytetään yhä.

– Täytyy olla myös joustavampia muotoja suorittaa se tutkinto, omia polkuja, Sandberg luettelee ratkaisuja ongelmaan.

Sandbergin mainitsemia ja opettajien kaipaamia ratkaisuja on toki käytössä. Niitä vain kaivataan lisää.

Tämän illan A-studiossa TV1:llä klo 21 vierailee rehtori, jolla on unelma. Vantaalaisen Mercuria kauppaopiston rehtori Tiina Immonen tavoittelee sitä, että tulevaisuudessa yksikään ammattiopintoihin tuleva nuori ei pääse syrjäytymään. Oppilaitos on muokattava heille sopivaksi. Immosen oma opisto näyttää mallia."

Huokaus☆

Vierailija kirjoitti:

Niin, oikea ratkaisuhan ei ole työntää kaikkia amikseen oman onnensa nojaan, vaan pitäisi olla enemmän resursseja mt-ongelmien hoitoon, joita monella syrjäytymisvaarassa olevalla nuorella on.

Ongelma on vain se että mt-ongelmien hoidon rahoittamisen tulokset näkyvät vähän viiveellä eikä yksikään politiikko halua tehdä päätöksiä joiden tulokset eivät näy heti tai ainakaan seuraaviin vaaleihin mennessä.

Väestöliiton yms. turhien järjestöjen rahoituksen veroeuroilla voisi lopettaa kokonaan ja säästyneet varat ohjata nuorisopsykiatrian palveluiden kehittämiseen.

Oma poika erityisnuori. Oli harjoittelussa ja oli mennyt hyvin, yllättänyt kaikki. Mutta taas kun koulu alkoi, on se vaikeaa. Mutta hän on hyvä alalla, ne oppiaineet, mitkä on ns. sivuaineita tai missä pitäisi esiintyä, ei vaan onnistu. Kun on vielä fyysinenkin sairaus, niin tekee hankalaa elämästä, ei voi tehdä kovinkaan monia käytännön töitä. Mutta ei eläkkeelle, ei halua, minä en halua ja lääkäri on sitä mieltä, että on rajoitetusti työkykyinen. Mutta hän opiskelee alaa, mihin on lahjakkuutta ja haki itse, ei pakotettuna. 

"Oppilaitos on muokattava heille sopivaksi."

-rehtori Tiina Immosen unelma

Meillä oli pieni väestöryhmä, joka siirtyi suoraan lapsilisältä eläkkeelle. Tämä oli kaikille helpoin ratkaisu ja pystyimme sen handlaamaan, koska ryhmä oli pieni.

Nyt meillä on suuri ja koko ajan kasvava ryhmä, joka ei kykene työntekoon, ja resurssimme kerta kaikkiaan loppuvat. Myös turvallisuus on uhattuna meiltä kaikilta.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli pieni väestöryhmä, joka siirtyi suoraan lapsilisältä eläkkeelle. Tämä oli kaikille helpoin ratkaisu ja pystyimme sen handlaamaan, koska ryhmä oli pieni.

Nyt meillä on suuri ja koko ajan kasvava ryhmä, joka ei kykene työntekoon, ja resurssimme kerta kaikkiaan loppuvat. Myös turvallisuus on uhattuna meiltä kaikilta.

Apatian sumusta kajahtaa ivallisen naurun saattelemana: "Suffer The Children!"

Ja mikään laki ei estä näitä nuoria hankkimasta lapsia, usein vielä samankaltaiset keskenään. Sääli lapsia =(

Vierailija kirjoitti:

Miksi tässä maassa ei panosteta mielenterveysongelmien hoitoon??

Tämä olisi kiva tietää. Olisi hienoa saada hoitoa niin voisin saada yliopisto-opintoni loppuun ja päästä ehkä jopa töihinkin. Yhteiskunta on panostanut muhun jo niin paljon (peruskoulu, lukio ym.) niin miksei tätä voida vielä tehdä? Haluaisin antaa jotain takaisinkin

Minäkin olen ammattiopiston opettaja ja allekirjoitan mitä Sandberg kertoo.

Nuorisotakuu on purettava. Ei ole kestävä ratkaisu. Järkyttävää on että terveydenhoitoalalle tulee henkilöitä joilla vaikeita hahmottamisen ongelmia - iso riski potilasturvallisuudelle.

Opetan eri alaa. Meidänkin alalla on niitä, jotka eivät koskaan tule alalla työskentelemään, ei kukaan heitä palkkaa, eivät pärjää tai heitä ei kiinnosta. Pakko käydä koulu että saa todistuksen. Osa näistä kävelee suoraan kortistoon ja eivät tule tekemään päivääkään töitä. 

Olen sitä mieltä että kaikille aloille pääsykokeet ja mitataan motiivia opiskella. Tiukempi kuri kotona ja koulussa nuorille. 

"Osa osasi suomea aivan liian huonosti."

RIKKAUS JA VOIMAVARA