Mitä hyvää teille on seurannut laihtumisesta?
Niin? Tiedän todellakin, ettei laihtuminen takaa uutta ja upeaa elämää, mutta olisi kiva kuulla inspiroivia kokemuksia :)
Kommentit (38)
Ihana, inspiroiva ketju! Lisää kokemuksia! Näitä tarvitsen juuri nyt.
Onko lisää hyviä seuraamuksia? :)
Laihdutin 15kg ruokavaliolla ja kovalla kuntosalitreenillä. BMI vieläkin lievän ylipainon puolella mutta vaatekoko silti S/M eli peilistä näkyy hyväkuntoinen kroppa, ei tursuile löysä nahka eikä allit. Kaikki vaatteet näyttävät hyvältä. Jaksaa touhuta ja tehdä, ei ole enää aikaa lukea tai tuijottaa telkkaria. Itseni ja lasteni mielestä olen iloisempi kuin ennen. Ihmiset sanovat, että näytän 10 vuotta ikäistäni nuoremmalta.
Masentunut ja alkoholia kippaava mies on nykyään ex.
Törmäsin sattumalta komeaan mieheen, jonka kanssa rakastuttiin tulisesti, asumme nyt yhdessä.
Voi kunpa saisi itsekin itseään niskasta kiinni ja näkisi mitä siitä voisi seurata...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isoin muutos oli että ihmiset alkoivat kohdella paremmin. Se oli iso juttu mulle, koska läskinä tuntui etten ollut edes ihminen saati nainen.
Tuon kuuluisi mennä "edes nainen saati ihminen". Eihän naisia yleensä pidetä ihmisarvoisina.
Taidat kuvitella olevasi jotenkin tosi nokkela, kun äitisi on joskus kehunut sinua sellaiseksi, vai?
Ihmiset näkivät taas minut, ennen olin näkymätön, kun katsoivat lävitseni, ehkäpä hienotunteisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Tuli positiivinen olo ja sain huomiota miehiltä.. pystyin eroamaan feminismiliikkeestäkin, valitettavasti paljon nyrpeitä ystäviä jäi sille tielleen mutta sain toisaalta paljon uusia (positiivisempia) ystäviä tilalle
Kerropa vielä mikä tuo "feministiliike" oli? Vai nicopetterikö se taas siellä kirjoittelee?
T. useampiin nimettyihin järjestöihin kuuluva, femisistiksi itsensä mieltävä ihminen
Olen koko elämäni kärsinyt syömishäiriöstä. Lukioaikoina laihdutin hurjat määrät elättämällä itseni lähes pelkällä Coca Cola Zerolla. Nyt jälkeenpäin ajateltuna on ihan kamalaa, että silloin, laihduttuani 20 kiloa, kun voin todella huonosti, minua kohdeltiin todella hyvin, ihmiset olivat huomaavaisia, miehet pitivät ovia auki ja kehuivat kauniiksi, minulle tultiin juttelemaan jne. Mitä tapahtui todella harvoin ennen laihtumistani... Hyvä juttuhan se oli, että ihmiset kohtelivat hyvin eivätkä he tietenkään voineet tietää syömishäiriöstäni mitään, mutta tuntuu jälkeenpäin vaan niin traagiselta kun muistelee kuinka hirveään jamaan sain itseni yrittäessäni "kelvata" muille ja sain siitä vielä positiivista palautetta.
Voi kyykistyä nostamaan lattialta sinne pudonneen tavaran. Ja pääsee vielä omin voimin takaisin ylöskin. =)
En ole 24/7 hengästynyt. Hengittäminen on helppoa.
Vaatteet näyttävät tosi hyvältä päällä, ja uusia vaatteita on kivaa ostaa.
Iho voi paremmin, epäpuhtaudet ovat poissa.
Löytyy heti hyvä asento nukkumaan mennessä ja ihan kyllä toimistolla istuessakin. Ennen makkarat puristivat aina jostakin kohtaa epämukavasti.
Saan huomiota vastakkaiselta sukupuolelta. Saahan siitä nauttia, eikö?
Jaksan tehdä asioita ja käydä paikoissa.
Seksi on taas mukavaa, kun kehtaa näyttää itsensä.
Kaikin puolin on parempi olo, ja se näkyy myös ulospäin.
En ollutkaan yhtään onnellisempi, joten lihoin takaisin.
Vaatteet istuu paremmin, istuessa maha ei enää pullota ärsyttävästi, itsetunto on parantunut.
Laihduin n. 15kiloa ja olen nyt hyvin pieni (n. 48-49kg), olen myös lyhyt.
Ainut ero on miehet. Nyt saan huomiota ja tuijotusta.
Ihan helvetin hirveää kuinka ihminen on pelkän ulkokuoren perään.
Nostelen näin uuden vuoden kynnyksellä :)
Itsetunto parani, kauppojen vaatevalikoima laajeni omalta osalta, tunnen oloni hyväksi, näytän paremmalta, minuun suhtaudutaan paremmin ja laihtumista edesauttanut aktiivinen elämäntapa on jäänyt pysyväksi :) syön paremmin kuin aiemmin ja tämä on vaikuttanut paljon myös ihon kuntoon, eli näppylät on hävinneet ajan kanssa lähes kokonaan. Kyllä kannatti hävittää about 15-20 kg ylimääräistä painoa.