Nyt osaan perustella miksi jotkut lapset ärsyttävät minua
Eihän sitä saisi ääneen sanoa että jotkut lapset ovat inhottavia, ilkeitä, ärsyttäviä ja aggressiivisia. Eilen kuulin kun 4 nuorta naista (23-30 v) keskusteli, että lapset on ihan kivoja niin kauan kun ne ei huuda, ärsytä ja ne voi palauttaa. Yksi sitten sanoi että jos joku lapsi ärsyttää niin ei se tarkoita sitä että inhoaa lapsia. Se tarkoittaa sitä ettei pidä siitä ihmisestä. Sama aikuisten ja vanhusten kanssa. Ei kukaan pidä aggressiivisesta, ärsyttävästä ja vihaisesta vanhuksesta. Joistain ihmisestä ei vain pidä millään, ei siis väliä onko lapsi, aikuinen vaiko vanhus. Näin aion selittää asian sille joka seuraavaksi kysyy: Etkö pidä lapsista, miksi et tee niitä vaikka muut tekee ja se on elämän tarkoitus. .En pidä ystäväni lapsesta ja hän jotenkin vaistoaa sen. Kysyi kerran miksi et pidä lapsista ? Olisi pitänyt kysyä miksi et pidä appiukostasi joka haukkuu sua, huutaa ja on aina huonolla tuulella, inhoot sä vanhuksia ?
Kommentit (12)
Ei lapset ole elämän tarkoitus.
Ei elämän tarkoitus voi olla, tuhota kehoaan, uniaan, hermojaan, talouttaan ja elämäänsä.
Minä en valitettavasti pidä meidän kummipojasta. Lapsen äiti on lellinyt poikaa niin että poika on itsekäs ja omahyväinen ja todella ärsyttävä. Ei mikään kiva pikkupoika.
Eli et tee laspsia koska niistä saattaisi tulla kusipäitä?
Yhteiskunnastahan näkee että oma kullannuppu on aina kaikista suloisin ja kiltein. ;)
Vierailija kirjoitti:
Ap, pointtisi jäi kirkastumatta.
No kun se älysi nyt vasta, että lapset on yksilöitä. Anna nyt iloita oivalluksesta, älä pilaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, pointtisi jäi kirkastumatta.
No kun se älysi nyt vasta, että lapset on yksilöitä. Anna nyt iloita oivalluksesta, älä pilaa.
Okei, kiitos!
Harvinaisen hyvä aloitus, saamastasi pilkasta huolimatta. Mukuloiden persoonallisuus alkaa kuitenkin tulla näkyviin jo suunnilleen siinä vaiheessa, kun oppivat puhumaan. Kaikki lapset eivät ole ihania mussukoita, eikä heistä kehity täyspäisiä aikuisia. Kyllä on oikein sanoa, ettei kaikista lapsista pidä.
Ihan oikeesti tuomitset alle 2 vuotiaan lapsen persoonan jolla koko persoona ja luonne on vasta kehittymässä? Uhmaikä meneillään ja testataan omaa tahtoa ja rajoja. Huomaa heti ettei sinulla ole mitään kokemusta lapsista oikeesti.
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikeesti tuomitset alle 2 vuotiaan lapsen persoonan jolla koko persoona ja luonne on vasta kehittymässä? Uhmaikä meneillään ja testataan omaa tahtoa ja rajoja. Huomaa heti ettei sinulla ole mitään kokemusta lapsista oikeesti.
Ja tämä oli viestille 8/9
Niin no muistan omasta lapsuudesta ärsyttäviä päiväkoti- ja luokkatovereita, joista kasvoi yhtä ärsyttäviä aikuisia. Että ihan oikeilla jäljillä ap on mun mielestä.
Minäkään en tykkää kaikista lapsista. Osa omien lasten kavereista on semmosia että verenpaine nousee. Käytökseltään huonoja, itsekeskeisiä, ilkeitä jne. Hetken ajattelin jo että mikä mussa vikana kun niin ärsyttää. Sitten muisin miten mulkkuja osa omista tarha"kavereista" oli sillon neljävuotiaina, ja miten mulkkuja teinejä ja aikuisia niistä kasvoi. Osa ihmisistä on vaan mulkkuja. Suurin osa niistä on omien vanhempiensa uhreja, ja sen tavallaan voi lapselle anteeksi. Aikuisena kuitenkin vastuu siirtyy yksilölle eikä enää voi perustella omaa käytöstään kasvuolosuhteilla.
En minä pidä kaikista lapsista enkä pidä kaikista aikuisistakaan. Lapsilta vaan yrittää sietää enemmän, koska lapsi.