6-vuotiaan mielestä olen aivan tyhmä

Olen ihan samaa mieltä sen 6-vuotiaan kanssa!

Askartelimme lasten kanssa ja tein sellaisen Vaakun. Mies ehdotti, että tee lapsillekin ja aloin innoissani tekemään. Tyttö alkoi kuitenkin vaatia, että tee sellaisesta paperista, joka oli taitteluun liian paksua ja sanoin, ettei siitä voi tehdä. Lapsi alkoi kiukutella ja päätin siksi tehdä vaakun ensin esikoiselle, jolle sopi hyvin ehdottamani tapa.

Siksi olen lapsen mielestä tyhmä ja lapsi on nyt koko ajan pahalla tuulella. En jaksa. Epäkohteliaita mulkkuja, tai siis tää nuorempi on.

ap

Mies sanoi puhuessaan lapsen kanssa, kun lapsi sanoi, että äiti on ihan tyhmä, että äiti ei voi sille mitään. Jaahas, että mä olin sitten ihan oikeastikin tyhmä tuossa vai.

ap

Mikä on Vaakku?

Kivikissaäiti?

http://keskustelu.suomi24.fi/t/3031791/wanted-vaakkuohjeet-(paperista-taitettu)

Lapsi suuttui siksi, ettei saanut sitä vaakkua ensin. Mä en kestä lapsia! Vitun räkänokat! Ja sanoin, että teen toiselle siksi ensin, koska hän oli kiltisti. Ehkä se oli virhe?

ap

Että "kivaa" askarrella ja touhuta lasten kanssa. Oon paljon mieluummin täällä ja koneella muutenkin tai töissä.

ap

Ihmettelinkin missä päivän sekopääosuus viipyy.

Kukaan ei ole vielä kommentoinut aloituksen kysymykseenkään. Miehen mielestä mua sai tuon jälkeen sanoa tyhmäksi, kun sanoi, ettei äiti voi sille mitään.

ap

Lapsen mielestä kiusasin, kun en pitänyt siitä, että hän protestoi tapaani tehdä vaakku. Kun sanoin sen syyksi tehdä vaakku ensin toiselle lapselle. Vaikka tämä kuopus vaatii yleensä kaiken aina ensin itselleen ja esikoinen on kiltisti sivussa.

ap

Kiiusasin, kun vittuunnuin. Äideillä pitäisi olla pyhän Marian kärsivällisyys ja hermot ja ei vittu mulla ole.

ap

Isoja ongelmia.

Nyt ei jaksa kyllä yhtään näitä juttuja.

Kun olen kasvanut vain äitini kanssa kahdestaan, niin olen vähän ulkona tällaisita riidoista ja tunteista. Varsinkaan sisruskateudesta mulla ei ole haisuakaan. Tai kahden vanhemman kasvatuksesta (samaan aikaan).

ap

Nyt kun lapsi sai olla kiukkuinen niin tunne meni hänellä ohi... Itselle sen sijaan jäi vähän paha mieli, lapsi ei ollut kovin kiitollinen askartelustani hänen kanssaan. Siis ei niin kiitollinen, etteikö ois halunnut koittaa määräillä mua siinäkin. Tietenkin hyvä juttu sinänsä haluta määräillä, että mieluummin kaveripiirissä pomo kuin muiden käskyläinen, mutta kun tajuaisi, ettei pomoilukaan oikein fiksua ole.

ap

Oletko nyt ihan varma, että miehesi mielestä et voi mitään sille, että olet tyhmä, vai voisiko olla, ettet voi mitään sille, ettei paksusta paperista voi taitella?

Ja toiseksi, tyhmäksi haukkuminen ei nyt ole vielä kovin pahasti sanottu, siis lapsen suusta, vaikka onkin epäkohteliasta. Ei kuulosta, että olisi mitään pahasti vikana lapsessa. Ja se pieni voi kyllä ihan rauhassa niellä pettymystään ja valita parempaa paperia sillävälin, kun isompi saa sen juttunsa. Ihan tavallista, että joutuu harjoittelemaan oman vuoron odottamista ja että harmittaa. Voit olla rauhassa.

Te voisitte hyötyä semmoisesta työskentelytavasta, jossa piirretään kasvatustilanteita semmoisiksi tikku-ukkosarjiksiksi, joihin kirjoitetaan auki, mitä kukin sanoo ja ajattelee. Selkiyttäisi. Sitä vois tehdä vaikka siellä perheneuvolassa. Ihan löytyy kirjojakin aiheesta.

Vierailija kirjoitti:

Oletko nyt ihan varma, että miehesi mielestä et voi mitään sille, että olet tyhmä, vai voisiko olla, ettet voi mitään sille, ettei paksusta paperista voi taitella?

Ja toiseksi, tyhmäksi haukkuminen ei nyt ole vielä kovin pahasti sanottu, siis lapsen suusta, vaikka onkin epäkohteliasta. Ei kuulosta, että olisi mitään pahasti vikana lapsessa. Ja se pieni voi kyllä ihan rauhassa niellä pettymystään ja valita parempaa paperia sillävälin, kun isompi saa sen juttunsa. Ihan tavallista, että joutuu harjoittelemaan oman vuoron odottamista ja että harmittaa. Voit olla rauhassa.

Te voisitte hyötyä semmoisesta työskentelytavasta, jossa piirretään kasvatustilanteita semmoisiksi tikku-ukkosarjiksiksi, joihin kirjoitetaan auki, mitä kukin sanoo ja ajattelee. Selkiyttäisi. Sitä vois tehdä vaikka siellä perheneuvolassa. Ihan löytyy kirjojakin aiheesta.

Tuo on hyvä huomio, etten voi sille mitään, että paksusta paperista ei voi taitella. Oman kasvattajani mielestä kaikki on aina minun syytäni, niin siksi ei tullut varsinaisesti mieleen, etten huvikseen niskuroinut tässäkään ja tuottanut lapselle pettymystä. Äitini mielestä tuotin sen tahallaan, jos lapsena jokin ei onnistunut. Itse sitten kiihdyin, kun "mikään ei kelpaa".

ap