Lue keskustelun säännöt.
Ja taas se jokajouluinen stressi siitä joulunvietosta! Vanhentuneet vanhemmat ei vaan tajua
16.10.2016 |
Jos mummi ja ukki on yli 80 vee ja heidän lapensa yli 50 vee, niin millä tahansa matikkapäällä pystyy laskemaan, että mitään lasten juhlaa ei enää saada kasaan meidän kanssa ja lastenlasten kanssa millään. Ei siis millään. Mummin ja ukin lastenlapset ovat sen ikäisiä , että he ovat muuttaneet omilleen opiskelemaan, ehkä avoliittoon ihan ekaa kertaa. Lapsenlapsia ei ole vielä näköpiirissä, enkä niitä todellakaan vielä toivokaan. Haluan lasteni ensin saavan opinnot valmiiksi.
Ja nythän on jo ihan hyvää aikaa aloittaa kysely, arpominen, kauttarantain huokailu ja veivaaminen, että tuleeko sitä joulua ollenkaan.
Olen onnitunut muutaman kerran väistämään koko homman lähtemällä etelään juuri jouluksi, vaikka matkat on silloin älyttömän hintaiset. Olen kyllä ollut valmis sen maksamaan.
Kerran ostin koko porukalle jouluristelyn.
Kysymys on siitä, että vanhukset eivät hyväksy sitä, että lapset kasvaa eikä niiden kanssa enää saada sellaista pikkulasten ilonkiljahdusten täyttämää perhejoulua. Ei vaan onnistu.
Mikään muu ei kelpaa ja jouluristely esimerkiksi sai heidät vaan kärsimään ja ihmettelemään ettei tämä nyt ole ollenkaan sellaista.
Väkisin pitäisi rakentaa lapsuuden joulu ja jostain pitäisi kai saada pikkulapsiksi takaisin muuttumaan meidän lapset.
Ymmärrän täysin, että vanheneminen on luopumista, sitä luopumista olen tehnyt tässä itsekin. Ja onhan siinä ikävääkin, mutta minä sentään ymmärrän asian. Vanhuksilta ei siihen löydy venymistä.
Olen suoraan sanonut etten vielä tiedä miten ja millä porukalla meillä jouluna ollaan. Olen sanonut vanhuksille että miksipä eivät menisi toisen sisarukseni luo, ei ole joka joulu pakko meillä olla. (Tiedän että sisar häipyy jonnekin muualle sillä sekunnilla kun kuulee että vanhukset olis heille tulossa. Ei vaan passaa sille)
Viime jouluna äiti mullotti kuin haudan äärellä, että ei kait täsä tarvi lähteä ollenkaan ettei vaan olla vaivaksi ja mitä sitä turhaan ja läpäläpä loputtomiin. Nyt se jo aloittelee samaa virttä.
Kommentit (258)
Voi näitä mielensäpahoittajia, jopa joulusta saa stressin.
Miksi ette vietä joulua useampana päivänä? Meillä molemmat tekevät vuorotyötä ja en edes muista, milloin olisi koko perhe viettänyt koulua yhdessä, vaan aina on jompi kumpi töissä. Siitä huolimatta, pyritään viettämään isovanhempien luona.
Viime vuonna perheen ensimmäinen jouluateria taidettiin syödä viikkoa ennen joulua, jossa oli mukana isovanhemmat ja muuta sukua. Myös osa lahjoista jaettiin silloin. Jouluaaton mies vietti lasten ja vanhempiensa kanssa sisarensa luona, kun itse olin töissä ja vastaavasti mies oli joulupäivän töissä.
Tänä vuonna en vielä tiedä joulusuunnitelmista mitään, kun en tiedä työvuoroista mitään.
Enkä ole koskaan mieltäni pahoittanut ja joulua on vietetty iloisin ja tyytyväisin mielin, sattui se mille päivälle tahansa, vaikka viikkoa ennen virallista joulua.
Ja näin tiedän monen muunkin lapsiperheen viettävän, kun ongelmattomuudesta ei tee ongelmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä on ihan yhtä itsekästä niiltä isovanhemmilta olettaa, että lapsenlapset ajavat jouluna jopa satoja kilometrejä heidän luokseen, kuin on päättää viettää joulu ilman sukulointia. Vanhusten tulisi ymmärtää että tavat ja ihmiset muuttuu. Halutaan olla ystävien ja ydinperheen kanssa rauhallisesti, ei sinkoilla mummolasta toiseen pönöttämään ja syömään sitä viidettä kinkkupalaa. Mun isovanhemmat on sen verran hyväkuntoisia että voisivat vallan mainiosti itse matkustaa tapaamaan meitä lapsenlapsia jouluna, mutta ei, he ovat niitä jotka määräävät muiden menoista. Ei ihme että lapsenlapset vieraantuvat mummoista ja papoista, kun heillä ei riitä ymmärrystä"nuorisoa" kohtaan vaan kiukuttelevat, määräilevät ja esittävät marttyyria.
Kun tätä AV-palstaa lukee, ei oikein tiedä miten sitä pitäisi toimia. Nyt kun omatkin lapset alkaa lentämään pesästä, ei tiedä että voiko niitä pyytää käymään jouluna vai ei, kun 50% mielestä on kamalaa kun täytyy mennä vanhemmille jouluksi ja 50% mielestä on kamalaa, kun vanhemmat eivät kutsu käymään . Eli jos olet sitä mieltä, että vanhemmat voi kutsua lapsiaan (perheineen) joulun viettoon, yläpeukku, jos taas ei , sitten alapeukku. Ja jos nyt sanot, että kysy niiltä lapsilta, niin se ei näytä oikein toimivan, koska täälläkin suurinosa joutuu vastoin tahtoaan kyläilemään jne. Miksi ihmiset ei saa omaa mielipidettään kuuluviin?
No voihan sitä ihan vaan kysyä, että onko teillä joulusuunnitelmia? Olette meille tervetulleita, mutta älkää ottako paineita, ymmärretään kyllä jos haluatte omassa kotona joulun viettää tai jossain muualla. Sitten olla vain loukkaantumatta, mikä ikinä vastaus onkaan.
Olisi aivan kamalaa viettää joulu epämiellyttävällä tavalla. Mielestäni sukulaisia ehtii käydä tapaamassa muulloinkin kuin just aattona. Me ollaan aina kotona, ollaan osattu luoda omat jouluperinteet. Ei tarvitse juosta tuvasta toiseen. Anopilla oli aluksia ongelmia asian kanssa, mutta pidin pääni. Nyt jo vuosia ollut hänellekin tämä ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta nuoremnat liikuntakykyiset ehtivät hyvin kolmeenkin paikkaan jouluaattona ilahduttamaan ja olemaan kolmisen tuntia.jos on pitkät matkat niin aattona kahteenja joulupäivänä samoin.
Tai sitten haetaan niitä mummeleita omaan kotiin joulunviettoon.
Sellaiset vanhukset on huomioitava ensimmäisenä, jotka uhkaavat jäädä kokonaan vietaitta.
Minä haluan nauttia jouluistani NYT. En sitten kun olen yksinäinen vanhus ilman ketään vieraita ja sitten minua huomioitaisiin säälistä. Odota sinä vuoroasi siihen asti jos haluat.
Ajatella, että USAssa ja kaukoidässä matkustetaan mantereen toiselta reunalta tai jopa kokonaan toisesta maanosasta kotiin viettämään kiitospäivää, joulua, uutta vuotta tai milloin nyt mitäkin juhlaa läheisten kanssa. Suomalainen istuu kotona neukkukuutiossaan yksiin ja nauttii.
Juuri näin ja suomalaiset kuvittelevat vielä olevansa niin kansainvälisiä että. Meillä ei edes isovanhemmat kuulu perheeseen, jos niistä ei irtoa mitään hyötysuhdetta.
Ja mikä huvittavinta, suomalaiset käpertyvät omaan yksinäisyytensä neljän seinän sisälle mykistyneenä, mutta silti tuppaavat asumaan toistensa lähelle, jotta saadaan pahoittaa mielensä naapurin käytöksestä tai vaikkapa jouluvaloista.
Yhä useampi vanhus on oman onnensa nojassa, ilman rakkaitensa seuraa, vaikka olisi useampi lapsi ja lasten sijaan hyvän joulun toivotukset hoitavat vanhuksille vapaaehtoiset ja eri järjestöt, kun omat lapset kököttävät kotonaan viettämässä joulua. Yksin.
Mielestäni vanhukset lapsiensa luo vuorotellen. Jos teitä sisaruksia on useita ei nakki napsahda enää monta kertaa kohdalle, kuolo korjaa pian vanhukset ja tämä on fakta.
Eli pyydät vanhukset teille täksi jouluksi ja olette heidän kanssaan, omat lapsenne käy teillä tai ovat omissa kodeissaan. Joulu muuttuu vuosien kuluessa ja lasten kasvaessa aikuisiksi.
Itselläni sellainen tilanne että kaksi lapsistani asuu jo omissa kodeissaan, nuorin kotona. Aatoksi haluavat tulla kotiin ja pidetään yhteinen joulu. Meillä ei ole isovanhempia joiden kanssa voisimme juhlia mitään perhejuhlia tai joulua. Surullista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on yhdet isovanhemmat ja aion käydä siellä joka joulu niin kauan kuin he elävät, koska he ovat minulle tärkeitä ihmisiä ja ei ikinä tiedä kuinka kauan he ovat elossa. Olen muuttanut jo vanhemmiltani omilleni, mutta vietän joulua silti siellä ja käymme yhdessä mummolassa syömässä joulu päivällisen. Toisaalta minulla ei ole omaa perhettä, mutta uskon silti, että käyn sen jälkeenkin, koska tiedän kuinka tärkeää se on isovanhemmilleni ja vanhemmilleni.
Miten ratkaiset ongelman, jos tulevan puolisosi vanhemmille ja isovanhemmille on ihan yhtä tärkeää nähdä hänet jouluna? Niin, tästähän ne ongelmat syntyvät, kun joka paikkaan pitäisi revetä.
Vuorovuosina kummankin vanhempien luokse. Tai järjestetään joulu itse ja kutsutaan kummankin vanhemmat ja isovanhemmat mukaan. Meillä oli alkuvuosina niin pieni asunto, ettei tuo jälkimmäinen onnistunut, mutta järjestettiin joulu vanhempieni luokse ja appivanhemmat kutsuttiin mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on yhdet isovanhemmat ja aion käydä siellä joka joulu niin kauan kuin he elävät, koska he ovat minulle tärkeitä ihmisiä ja ei ikinä tiedä kuinka kauan he ovat elossa. Olen muuttanut jo vanhemmiltani omilleni, mutta vietän joulua silti siellä ja käymme yhdessä mummolassa syömässä joulu päivällisen. Toisaalta minulla ei ole omaa perhettä, mutta uskon silti, että käyn sen jälkeenkin, koska tiedän kuinka tärkeää se on isovanhemmilleni ja vanhemmilleni.
Mitä teet, jos puolisosi ei halua viettää jouluaan vanhemmillasi ja isovanhemmillasi`?
En ole tuo jolta kysyit, mutta omalla kohdallani suhde näin arvomaailmaltaan erilaiseen ihmiseen olisi kariutunut jo seurusteluvaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta Suomessa on kansallinen häpeä jättää iäkkäät vanhemmat perheensä (jos ne edes kuuluvat) ulkopuolelle ja joulut ja muut juhlapyhät viettävät yksin, ilman, että he voisivat jakaa juhlapyhien tuomaa iloa ja sanomaa kenenkään kanssa. Eikä pelkästään kotona, vaan hyvin yksinäisiä vanhuksia on palvelutalot ja hoitolaitokset pullollaan.
Mihin ihmeeseen me sitä omaa aikaa niin paljon tarvitaan ja miksi se oma mukavuus ja itsemääräämisoikeus menee kaiken edelle, kun jokaisen elämä on kuitenkin rajallinen.
Aikoinaan äitini järjesti aina ison sukujuhlan. Sitten yksi vuosi isä kuoli, äiti sairastui, olin äitiyslomalla ja raadoin kuin hullu, että järjestin juhlan hänen puolestaan. Opinpa samalla äidin ohjauksessa tekemään jouluruuat. Kaikki kehuivat ja siitä eteenpäin kaikki sisarukseni ja sukulaistädit olettivat, että minä hoidan homman. No, hoidin kunnes äitikin kuoli, koska joulu oli äidille tärkeä juttu. Oletin, että pääsin eroon hommasta. Mutta ei. Olen liian kiltti ja taivuin kun ensimmäinen syksy äidin kuoleman jälkeen tuli ja alkoi tulla kyselyjä joulusta. Varsinkin sinkkusiskoni sanat, että olisi kamalaa olla yksin, saivat minut taas kutsumaan kaikki. Tunsin, että olisi ollut väärin kutsua vain osa ja hylätä muut. Ja niin homma jatkui.
Yritin ehdottaa kerran nyyttikestejä, mutta sain kuulla, ettei se sovi kun vain minä osaan tehdä laatikot kuten äiti ne teki, leipoa äidin kakut jne. Karkkia, juomaa, kukkia tulee sitten aivan liikaa tuliaisina.
Kun omat lapset aikuistuivat tein heille selväksi, että he ovat aina tervetulleita lapsuudenkotiinsa, mutta minusta ok, jos luovat omat joulutraditionsa. Niin osa onkin tehnyt. Joulunviettoon tulevat lapset ovat nyt kyllä apunani ja meillä on hauskaa yhdessä. Ongelmana ovat minun ja puolison sisarukset sekä liuta tätejä ja setiä. En enää oikein jaksaisi pitää täysihoitolaa heille, raataa ruuan laitossa aamusta iltaan kolme päivää, järjestää paikkoja ennen seuraavaa ateriaa, kuunnella samoja juttuja vuodesta toiseen. Oma nukkumiseni jää todella vähiin jouluna ja olen aivan kuollut monta päivää vieraiden lähdettyä. Samalla on huono omatunto siitä, etten nauti minulle kuitenkin läheisistä ihmisistä, joilla ei ole enää monta vuotta edessä. Tai sitten elävät kaikki yli 100-vuotiaiksi ja minä uuvun lopullisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni vanhukset lapsiensa luo vuorotellen. Jos teitä sisaruksia on useita ei nakki napsahda enää monta kertaa kohdalle, kuolo korjaa pian vanhukset ja tämä on fakta.
Eli pyydät vanhukset teille täksi jouluksi ja olette heidän kanssaan, omat lapsenne käy teillä tai ovat omissa kodeissaan. Joulu muuttuu vuosien kuluessa ja lasten kasvaessa aikuisiksi.
Itselläni sellainen tilanne että kaksi lapsistani asuu jo omissa kodeissaan, nuorin kotona. Aatoksi haluavat tulla kotiin ja pidetään yhteinen joulu. Meillä ei ole isovanhempia joiden kanssa voisimme juhlia mitään perhejuhlia tai joulua. Surullista.
Entä jos ne vanhukset eivät halua lähteä kodistaan jouluna minnekään vaan vaativat, että heidän luona käydään? Joku ehdotti, että joulun voisi järjestää muunakin päivänä. Ei onnistu ainakaan minun eikä miehen vanhempien kohdalla. Jouluaatto on se päivä, jolloin lasten on tultava käymään perheineen, siis aina koko perhe yhdessä.
Isäni ei liikahda periaatteen vuoksi kodistaan jouluna mihinkään ja anoppi ei halua lähteä, jos vaikka joku lapsenlapsi puolisonsa kanssa saattaisi yllättäen piipahtaa kylään.
Vierailija kirjoitti:
[q
Minä luen vielä enemmän sydän kurkussa, kun meillä on poikia. Eli tulen ehkä saamaan miniöitä ja niiden mielestähän minä en voi tehdä mitään oikein. Kutsun tai en tai emme mene heille tai menemme. Anoppi tekee aina väärin (kummallista, ettei se appi tee koskaan väärin, pelkkä anoppi).
Joskus on käynyt mielessä, että olisipa pojat homoja, niin saisi vävypoikia, mikä voisi olla paljon helpompaa. Joulunakin :)
Minä en todellakaan, ja meilläkin poikia (ei tyttöjä).
Ihmisiähän me kaikki olemme. Asioista tulee juuri niin vaikeita kuin niistä tekee, ja ihmissuhteissa tuppaa käymään kuten ennalta ajattelet.
Itse odotan innolla miniöitä, jos heitä saan. Eikös ole tärkeintä että ovat onnellisia? Kyllä sinä saat selville miniöiden mielipiteen, jos olet halukas kuuntelemaan.
Ja jos marttyroida haluaa, niin kannattaako se aloittaa jo vuosia ennenkuin asia on ajankohtainen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni vanhukset lapsiensa luo vuorotellen. Jos teitä sisaruksia on useita ei nakki napsahda enää monta kertaa kohdalle, kuolo korjaa pian vanhukset ja tämä on fakta.
Eli pyydät vanhukset teille täksi jouluksi ja olette heidän kanssaan, omat lapsenne käy teillä tai ovat omissa kodeissaan. Joulu muuttuu vuosien kuluessa ja lasten kasvaessa aikuisiksi.
Itselläni sellainen tilanne että kaksi lapsistani asuu jo omissa kodeissaan, nuorin kotona. Aatoksi haluavat tulla kotiin ja pidetään yhteinen joulu. Meillä ei ole isovanhempia joiden kanssa voisimme juhlia mitään perhejuhlia tai joulua. Surullista.
Entä jos ne vanhukset eivät halua lähteä kodistaan jouluna minnekään vaan vaativat, että heidän luona käydään? Joku ehdotti, että joulun voisi järjestää muunakin päivänä. Ei onnistu ainakaan minun eikä miehen vanhempien kohdalla. Jouluaatto on se päivä, jolloin lasten on tultava käymään perheineen, siis aina koko perhe yhdessä.
Isäni ei liikahda periaatteen vuoksi kodistaan jouluna mihinkään ja anoppi ei halua lähteä, jos vaikka joku lapsenlapsi puolisonsa kanssa saattaisi yllättäen piipahtaa kylään.
Kun te järjestätte joulun ja kutsutte vanhemmat sinne, silloin päätös olla osallistumatta yhteiseen jouluun on vanhemmillanne. Heidät on kutsuttu, mutta he eivät halunneet tulla. Alkuun voi olla vähän jupinaa, mutta kun ette anna periksi, niin jonain vuonna he joko tulevat tai tyytyvät viettämään joulunsa ilman teitä. Nykyisessä tilanteessanne on niin helppoa syyttää teitä, kun ette halua yhteistä joulua. Kääntäkää asia niinpäin, että vanhemmat ovat ne, jotka kieltäytyvät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni vanhukset lapsiensa luo vuorotellen. Jos teitä sisaruksia on useita ei nakki napsahda enää monta kertaa kohdalle, kuolo korjaa pian vanhukset ja tämä on fakta.
Eli pyydät vanhukset teille täksi jouluksi ja olette heidän kanssaan, omat lapsenne käy teillä tai ovat omissa kodeissaan. Joulu muuttuu vuosien kuluessa ja lasten kasvaessa aikuisiksi.
Itselläni sellainen tilanne että kaksi lapsistani asuu jo omissa kodeissaan, nuorin kotona. Aatoksi haluavat tulla kotiin ja pidetään yhteinen joulu. Meillä ei ole isovanhempia joiden kanssa voisimme juhlia mitään perhejuhlia tai joulua. Surullista.
Entä jos ne vanhukset eivät halua lähteä kodistaan jouluna minnekään vaan vaativat, että heidän luona käydään? Joku ehdotti, että joulun voisi järjestää muunakin päivänä. Ei onnistu ainakaan minun eikä miehen vanhempien kohdalla. Jouluaatto on se päivä, jolloin lasten on tultava käymään perheineen, siis aina koko perhe yhdessä.
Isäni ei liikahda periaatteen vuoksi kodistaan jouluna mihinkään ja anoppi ei halua lähteä, jos vaikka joku lapsenlapsi puolisonsa kanssa saattaisi yllättäen piipahtaa kylään.
Kun te järjestätte joulun ja kutsutte vanhemmat sinne, silloin päätös olla osallistumatta yhteiseen jouluun on vanhemmillanne. Heidät on kutsuttu, mutta he eivät halunneet tulla. Alkuun voi olla vähän jupinaa, mutta kun ette anna periksi, niin jonain vuonna he joko tulevat tai tyytyvät viettämään joulunsa ilman teitä. Nykyisessä tilanteessanne on niin helppoa syyttää teitä, kun ette halua yhteistä joulua. Kääntäkää asia niinpäin, että vanhemmat ovat ne, jotka kieltäytyvät.
Ei toimi tuokaan. Kohta joku kuitenkin kirjoittaa, että on itsekästä jättää vanhukset yksin. Koskaan kun ei tiedä, milloin on heidän viimeinen joulu. Kun vanhus haluaisi viimeisen kerran nähdä lastenlasten iloa joulupukin tullessa. No, lastenlapset ovat kaikki jo iältään lähempänä kolmeakymppiä, joten ei ne enää joulupukista innostu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni vanhukset lapsiensa luo vuorotellen. Jos teitä sisaruksia on useita ei nakki napsahda enää monta kertaa kohdalle, kuolo korjaa pian vanhukset ja tämä on fakta.
Eli pyydät vanhukset teille täksi jouluksi ja olette heidän kanssaan, omat lapsenne käy teillä tai ovat omissa kodeissaan. Joulu muuttuu vuosien kuluessa ja lasten kasvaessa aikuisiksi.
Itselläni sellainen tilanne että kaksi lapsistani asuu jo omissa kodeissaan, nuorin kotona. Aatoksi haluavat tulla kotiin ja pidetään yhteinen joulu. Meillä ei ole isovanhempia joiden kanssa voisimme juhlia mitään perhejuhlia tai joulua. Surullista.
Entä jos ne vanhukset eivät halua lähteä kodistaan jouluna minnekään vaan vaativat, että heidän luona käydään? Joku ehdotti, että joulun voisi järjestää muunakin päivänä. Ei onnistu ainakaan minun eikä miehen vanhempien kohdalla. Jouluaatto on se päivä, jolloin lasten on tultava käymään perheineen, siis aina koko perhe yhdessä.
Isäni ei liikahda periaatteen vuoksi kodistaan jouluna mihinkään ja anoppi ei halua lähteä, jos vaikka joku lapsenlapsi puolisonsa kanssa saattaisi yllättäen piipahtaa kylään.
Kun te järjestätte joulun ja kutsutte vanhemmat sinne, silloin päätös olla osallistumatta yhteiseen jouluun on vanhemmillanne. Heidät on kutsuttu, mutta he eivät halunneet tulla. Alkuun voi olla vähän jupinaa, mutta kun ette anna periksi, niin jonain vuonna he joko tulevat tai tyytyvät viettämään joulunsa ilman teitä. Nykyisessä tilanteessanne on niin helppoa syyttää teitä, kun ette halua yhteistä joulua. Kääntäkää asia niinpäin, että vanhemmat ovat ne, jotka kieltäytyvät.
Ei toimi tuokaan. Kohta joku kuitenkin kirjoittaa, että on itsekästä jättää vanhukset yksin. Koskaan kun ei tiedä, milloin on heidän viimeinen joulu. Kun vanhus haluaisi viimeisen kerran nähdä lastenlasten iloa joulupukin tullessa. No, lastenlapset ovat kaikki jo iältään lähempänä kolmeakymppiä, joten ei ne enää joulupukista innostu.
No tuossahan nimenomaan EI jätetä vanhuksia yksin. Jos vanhukset eivät halua osallistua yhteiseen jouluun, niin se on silloin vanhuksen oma päätös. Ei heitä ole silloin jätetty yksin. Vanhuksen yksinjättämistä olisi se, ettei mennä vanhuksen luokse eikä kutsuta vanhusta oman joulunsa viettoon.
Aargh, ei olisi pitänyt avata koko ketjua, en ollut vielä yhtään ehtinyt ajatella koko tulevaa joulua...
Me ollaan lapseton 40-v pariskunta, ja meidän on käytävä neljässä eri osoitteessa jouluaattona. Vanhukset ja lapsiperheet kun eivät tietenkään voi ajaa metriäkään jouluna, niin meille jää reilu 500km ajettavaa yhdelle päivälle. Riitaiset ja eronneet sukulaiset, eli jokaisella on käytävä erikseen ja jokaisen luona on syötävä jouluruuat pitkän kaavan mukaan. Toki joka kerta sanotaan ennakkoon kuinka rankkaa on syödä neljät jouluruuat yhden päivän aikana, ja että ei tarvitsisi meille ruokia tarjota, mutta voi luoja sitä murjotusta ja loukkaantuneisuutta jos ei syödä joka kohteessa.
Monena vuonna ollaan lähdetty matkoille, mutta tänä vuonna onnistui reissu valitettavasti vasta tammikuulle. Niinäkin vuosina toki ollaan oltu pahoja ihmisiä kun joulua ollaan karkuun lähdetty.
Vierailija kirjoitti:
[
Minun poikani on homo. Vanhemmat on vävylläkin. Lapsenlapsia ei sentään ole joten niitä ei voi käyttää kiistakapuloina : p
Just näin. Ja mitä enemmän poikia, sitä suuremmalla todennäköisyydellä joku on homo. Jo kolme poikaa = jo suht iso todennäköisyys itse asiassa :D
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni vanhukset lapsiensa luo vuorotellen. Jos teitä sisaruksia on useita ei nakki napsahda enää monta kertaa kohdalle, kuolo korjaa pian vanhukset ja tämä on fakta.
Eli pyydät vanhukset teille täksi jouluksi ja olette heidän kanssaan, omat lapsenne käy teillä tai ovat omissa kodeissaan. Joulu muuttuu vuosien kuluessa ja lasten kasvaessa aikuisiksi.
Itselläni sellainen tilanne että kaksi lapsistani asuu jo omissa kodeissaan, nuorin kotona. Aatoksi haluavat tulla kotiin ja pidetään yhteinen joulu. Meillä ei ole isovanhempia joiden kanssa voisimme juhlia mitään perhejuhlia tai joulua. Surullista.
Kuolo korjaa sinut ja minutkin kohta, tämä on fakta. Kaikilla meillä on täällä rajallinen aika, enkä ymmärrä miksi se pitäisi pyhittää muiden hoivaamiselle. Ei ole mitään järkeä ottaa ketään joulun viettoon, jos se on "nakin napsahtamista". Jos se on itselle mukavaa, niin mikäs siinä sitten.
Jos kutsuu vanhuksia jouluksi, pitää olla valmis sitten heitä kuljettamaan ja majoittamaan sekä ottamaan vastaa kotiin muitakin sukulaisia joulupöytään, jos vanhukset heitä haluavat tavata jouluna.
Se on vanhuksella usein niinkin, ettei tohdi mennä jonkun lapsensa vieraaksi jouluksi, jotta ei toisen lapsen lapset sitten jää tapaamatta kokonaan.
Jos olisi et-lehdellä yhtä vilkas palsta kuin tämä, niin siellä vatmaan aukeaisi paremmin se iäkkäiden ajatusmaailma.
En jaksa lukea kaikkea, meillä minä ja lapsi lähdetään minun vanhemmilleni jouluksi. Puoliso on töissä ja hänen vanhempansa luultavasti kännissä, aatonaattona ehkä pistäydytään puolison vanhemmilla riippuen aikataulusta.
Ei todellakaan ole lapsen paikka humaltuneessa seurassa, vaikka varmasti anoppi kiukuttelee kun ei siellä vietetä joulua.