Lue keskustelun säännöt.
En pääse yliopiston tenteistä läpi
märkärättinaamalle
14.10.2016 |
Pääsin tänä vuonna yliopistoon alalle jonne on vaikea päästä (noin 5% pyrkijöistä), enkä tehnyt sitä edes rimaa hipoen vaan reilusti sisään. Luin muutaman viikon, en kertaakaan yli kahta tuntia putkeen vaan silloin tällöin. Mutta en osaa opiskella, istun luennot, siis kaikki luennot alusta loppuun, teen laajat muistiinpanot mutta lukiessani tenttiin, rivit vaan vaihtuu silmissä eikä mitään jää päähän. On todella noloa kuulua niihin viiteen tai kymmeneen jotka eivät pääse läpi siinä missä 170 pääsi. Pelkään että joku vaatii kohta todisteita olenko valeopiskelija, itsekin mietin jo, oliko pääsykoesuoritus ylipäätään minun vai sotkiko joku paperit. Eihän tämä muuten voi olla mahdollista, että olen näin tyhmä.
Olen opiskellut viimeksi kymmenisen vuotta sitten, lukio meni lukematta läpi. Multa puuttuu varmasti taidot opiskella ja etenkin kaikki rutiini kun aiemmista opinnoista niin kauan. Essee yliopistossa ei tarkoita samaa lukiossa ja ilmeisesti luentomuistiinpanot ovat toisarvoisia ja diat ym. on opeteltava ulkoa? Ekan hylätyn sain siitä kun pohdiskelin esseeseen luennoilla puhuttuja asioita, muuta syytä en keksi. Olisi pitänyt osata esityksen kirjallinen materiaali todella hyvin, kirjoittaa vain siitä ja luennot ovat ainoastaan taustahöpinää? Onko siellä edes kovin tärkeää käydä?
Tarvitsen tsemppiä, jotain vinkkejä. Opiskelukaverini ovat kymmenen vuotta nuorempia, jutut bile-viina-krapula -akselilla, minä yritän pyörittää neljän lapsen perhettä ja selvitä jotenkin eteenpäin. Puoliso onneksi löytyy ja tukee mutta tuntuu että itseluottamus romahti täysin, koko yliopisto vain ahdistaa enkä halua enää mennä sinne. Olen hukassa. Oma äitini sanoo ettei minusta ole pärjäämään isoissa kuvioissa ja kannattaisi luovuttaa ajoissa, kukaan meistä ei ole korkeasti koulutettu (mikä on ihan totta, suvussani ei ole yhtäkään edes amk-tasoista) ja pään sisällä ajattelen olevani luuseri. Ja olen todellisuudessakin kun en selvitä edes ensimmäisiä tenttejä. Mitä teen, suututtaa ja itkettää, hirveä pettymyksen tunne.
Kommentit (81)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos jo ekat tentit ottaa noin koville, niin olet saletisti päässyt sisään jonkun toisen pääsykoepisteillä.
Pääsykokeessa oli paljon rasti ruutuun -tehtäviä ja ne menivät kaikki oikein kun tarkistin. Esseetkin olivat ok, niitä pystyy materiaalia jälkikäteen lukemalla hiukan tarkistamaan. Mutta juu, täytyy pyytää pääsykoe katsottavaksi jos alamäki jatkuu. :D Voikohan ne heittää pihalle jos onkin jonkun toisen pisteet.
ap
Vierailija kirjoitti:
Aloita vaikka menemällä opon juttusille, hän osaa varmasti auttaa siitä eteenpäin. Luulis, että yliopistossakin saa apua opiskelutekniikoihin, meillä AMKissakin meinaan sai. Rohkeasti vaan opolle, juuri sitä varten ovat siellä.
Joissakin yliopistoissa on tarjolla akateemisen kirjoittamisen kursseja uusille opiskelijoille.
Vierailija kirjoitti:
Onko liian myöhäistä oppia uusia opiskelutyylejä? Tuntuu että olen jo jäänyt niin pahasti jälkeen ettei enää kannata kuin heittää hanskat tiskiin, tiedän että tämä on osittain muiden ihmisten puhetta jonka olen sisäistänyt, esim. äitini joka kannustaa ainoastaan lopettamaan. Ala on haaveeni mutta lykkäsin hakemista vuosia kun en uskonut itseeni lainkaan, "ei me virtaset olla mitään hienoja ihmisiä, mitä siinä yrität itseäs korottaa, ihan tavallisia ollaan, menet apuhoitajakouluun niin kuin me muutkin". Tämä on karrikoitua, mutta taustani. Motivaatio puuttuu vaikka pidänkin alasta, into kaatui ensimmäisiin vaikeuksiin ja tulee vastareaktio että pitäkää hieno yliopistonne ja laitoksenne, soronoo.
Toisaalta yritän ajatella että hei, pääsin sisään ei mitenkään helpon pääsykokeen kautta, pakko olla jotain potentiaalia. Mutta en vaan osaa opiskella. En tiedä, ajatukset sekaisin. Opintotukikin pitää vissiin palauttaa kun ei pisteet kerry ja se ahdistaa.
ap
No et ala luovuttamaan, varsinkin jos äitisi käskee lopettamaan ja lannistaa! Mieti kummassa menetät kasvosi pahemmin. Siinä että menet nöyränä opettajan/opinto-ohjaajan puheille ja pyydät selittämään mitä teet väärin ja miten korjata asia, vai siinä että joudut myöntämään äidillesi ettei sinusta ollut opiskelemaan.
Nyt kaivat sisun ja tsempin jostain ja opettelet uuden tavan opiskella. Ajattele sitä vaikka toisena samankokoisena projektina kuin pääsykokeisiin lukeminen. Sen jälkeen on taas helpompaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ekat kurssit ovat kyllä oikeasti yleensä iisejä.Pääsykoe on usein se vaikein. Opiskeletko asioita samoin kuin pääsykokeisiin? Kuinka paljon sinulla ylipäätään on aikaa opiskella lapsiperhearjessa? Jossain mättää kyllä pahasti mutta ei kannata lannistua vaan selvittää asia.
Vierailija kirjoitti:
Kysy tentaattorilta, mikä vastauksissasi on vikana.
Voit myös miettiä, onko tentti sun suoritustapa, vai sopisiko sulle paremmin edim laajemmat kotona tehtävät kirjallisuusesseet tms. Ja sitten kysyä nöitä vaihtoehtoisia suoritustapoja (perustellen) tentaattorilta.
Olen itse opettanut ja ottanut tenttejä vastaan yliopistolla. En oikeasti tiedä, mikä sun ongelmasi on, kun en ole sun vastauksia nähnyt mutta itse olen huomannut, että vardinkin vanhemmilla opiskeljoilla on hyvin hämärä käsitys a)siitä, mitä on essee vastaus ja b) siitä, mitä on pohdinta. Omassa aineessani "essee" on rakenteeltaan suunniteltu proosavastaus, jossa on aloitus eli johdantokappale ja lopetus eli yhteenvetokappale, joka on asiatyyliä, kokonaisia lauseita, ja sisällöltään järkevä. Siellä ei ole ranskalaisia viivoja, omituisia heittoja eikä siellä käytetä n-sanaa tai muita alatyylin ilmauksia.
Pohdinta taas tarkoittaa faktojen ja niiden tällä kurssilla opiskeltujen tulkintatapojen esittämistä, miettimistä, rinnastamista ja vertailua sekä mahdollisesti, parhaimmissa tapauksissa, eteenpäin kehittelyä. Se ei tarkoita yleistä taivaanrannanmaalailua, ei hurskaita toivomuksia siitä, mitä opiskelija olisi toivonut voivansa tehdä, muttei tullut tehneeksi, ei sellaisia omia kokemuksia, jotka liittyvät asiaan vain kaukaisesti tai ovat niin henkilökhtaisia, etten minä mitenkään voi niitä tarkistaa (mutta esim aamun lehden tai yliopistokaupungin arkkitehtuuriin kohdistuvat rinnastukset voivat olla ihan ok), eikä kurssin sisältöihin kuuluneiden viitekehysten korvaamista satunnaisella mututuntumalla. Se ei myöskään sisällä arvoarvostelmia. Jos opiskelija haluaa tentissä kirjoittaa, että hänen tulkintansa on viisaampi kuin tentaattorin, opettajan tai kurssilukemiston kirjoittaneen tutkijan, opiskelijan on syytä perustella näkemyksensä kunnolla ja osoittaa, että tuntee myös ne kurssilla esitetyt vaihtoehdot ja tekee siis valintansa tietoisena - eikä vain kirjoita mitä sattuu mutua. Toisin sanoen, oma pohdinta on tärkeää ja se on parhaiden arvosanojen edellytys, mutta sen pitää perustua faktille ja opiskelluille viitekehyksille ja faktojen pitää olla ensin - ilman niitä tentistä ei pääse läpi.
Olen juuri kuvaamasi kaltainen vähän vanhempi opiskelija ja aloittanut yliopisto-opinnot tänä syksynä pitkän opiskelutauon jälkeen. Esseet tuntuvat todella vaikeita vaikka olen työelämässä kirjoittanut paljon erilaisia tekstejä. Olisiko sinulla antaa vinkkejä miten voisin opiskella esseevastauksien tekemistä omaehtoisesti, yliopiston tarjoamien resurssien lisäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarvitsetko akateemista tutkintoa oikeasti mihinkään? Nykyään todella moni rehkii vuosia yliopistolla aivan turhaan kun alan töitä ei löydy mistään.
Lunttaa. Itsekin tein niin ja kannatti. Yleensä kirjoitin kaikki tärkeimmät asiat paperille joka oli samanlainen kuin tentissä käytettävä paperi. Tunnin parin päästä kaivoin paperin repustani ja VOILA.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysy tentaattorilta, mikä vastauksissasi on vikana.
Voit myös miettiä, onko tentti sun suoritustapa, vai sopisiko sulle paremmin edim laajemmat kotona tehtävät kirjallisuusesseet tms. Ja sitten kysyä nöitä vaihtoehtoisia suoritustapoja (perustellen) tentaattorilta.
Olen itse opettanut ja ottanut tenttejä vastaan yliopistolla. En oikeasti tiedä, mikä sun ongelmasi on, kun en ole sun vastauksia nähnyt mutta itse olen huomannut, että vardinkin vanhemmilla opiskeljoilla on hyvin hämärä käsitys a)siitä, mitä on essee vastaus ja b) siitä, mitä on pohdinta. Omassa aineessani "essee" on rakenteeltaan suunniteltu proosavastaus, jossa on aloitus eli johdantokappale ja lopetus eli yhteenvetokappale, joka on asiatyyliä, kokonaisia lauseita, ja sisällöltään järkevä. Siellä ei ole ranskalaisia viivoja, omituisia heittoja eikä siellä käytetä n-sanaa tai muita alatyylin ilmauksia.
Pohdinta taas tarkoittaa faktojen ja niiden tällä kurssilla opiskeltujen tulkintatapojen esittämistä, miettimistä, rinnastamista ja vertailua sekä mahdollisesti, parhaimmissa tapauksissa, eteenpäin kehittelyä. Se ei tarkoita yleistä taivaanrannanmaalailua, ei hurskaita toivomuksia siitä, mitä opiskelija olisi toivonut voivansa tehdä, muttei tullut tehneeksi, ei sellaisia omia kokemuksia, jotka liittyvät asiaan vain kaukaisesti tai ovat niin henkilökhtaisia, etten minä mitenkään voi niitä tarkistaa (mutta esim aamun lehden tai yliopistokaupungin arkkitehtuuriin kohdistuvat rinnastukset voivat olla ihan ok), eikä kurssin sisältöihin kuuluneiden viitekehysten korvaamista satunnaisella mututuntumalla. Se ei myöskään sisällä arvoarvostelmia. Jos opiskelija haluaa tentissä kirjoittaa, että hänen tulkintansa on viisaampi kuin tentaattorin, opettajan tai kurssilukemiston kirjoittaneen tutkijan, opiskelijan on syytä perustella näkemyksensä kunnolla ja osoittaa, että tuntee myös ne kurssilla esitetyt vaihtoehdot ja tekee siis valintansa tietoisena - eikä vain kirjoita mitä sattuu mutua. Toisin sanoen, oma pohdinta on tärkeää ja se on parhaiden arvosanojen edellytys, mutta sen pitää perustua faktille ja opiskelluille viitekehyksille ja faktojen pitää olla ensin - ilman niitä tentistä ei pääse läpi.
Olen juuri kuvaamasi kaltainen vähän vanhempi opiskelija ja aloittanut yliopisto-opinnot tänä syksynä pitkän opiskelutauon jälkeen. Esseet tuntuvat todella vaikeita vaikka olen työelämässä kirjoittanut paljon erilaisia tekstejä. Olisiko sinulla antaa vinkkejä miten voisin opiskella esseevastauksien tekemistä omaehtoisesti, yliopiston tarjoamien resurssien lisäksi.
Voit pyrkiä kirjoittamaan kokonaisuuksia ensin yhdestä luentokerrasta ja sen kirjallisuuddta, sitten useammasta. Että pyrit näkemään niitä yhdistäviä linjoja ja kokonaisuuksia ja vertaaaman näkökulmia. Sitten kun olet kirjoittanut, ota itse neljä värikynää ja kåy tekstisi läpi: alleviivaa yhdellä värillä kaikki, mikä on luennolta, toisella kaikki mika on kirjallisuudesta, kolmannella kaikki, mikä on sellaista omaa itse tuomaasi tietoa, joka oikeasti on asiaanliittyvää ja tarkistettavissa (yliopistossa opiskellaan tiedettä, se tarkoittaa että kaikki argumentit pitää olla kenen tahansa tarkistettavissa - jollei ole, se ei ole argumentti). Neljännellä värillä yliviivaat kaiken muun.
Tämän oman vastauksen analyysin jälkeen siirrytään toimenpiteisiin:
1)joka vastauksessa pitää olla värejä 1 j 2, jotta pääset läpi. Jollei ole, lisää tekstiä, jonka voit väriittää niillä.
2) deletoi kaikki nelosvörillä värjötty turha diipadaapa
Kohdilla 1-2 pääset jo tentistä läpi.jos kuitenkin haluat parempi arvosanoja, jatka kohtaan 3)
3) jos haluat nelosia ja viitosia arvosanoiksi olisi syytä olla myös kolmosväriä. Lisää jotain, minkä voit värjätä tällä. MUISTA, ETTÄ SUN PITÄÄ OSOITTAA, ETTÄ TIETO ON TARKISTETTAVISSA, kerro siis myös mistä se on peräisin ja miksi se mielestäsi liittyy asiaan. Muuten sitä ei lasketa.
Kannattaa myös katsoa, kerääkö ja jakaako ainejärjestö vanhoja tenttikysymyksiä, ja tehdä tämä sama niiden kanssa.
Minä pääsin yliopiston ensimmäinen kurssin nipin napin ykkös arvosanalla läpi. Oli todella mukava alotus yliopsito-opinnoille. Arvosanat sen jälkeen ovat olleet vitosen luokkaa.
Tapauksessani kyse oli siitä että tätä aloituskurssia veti opettaja, jonka ei tulisi opettaa. Häntä vastaan tehtiinkin monta valitusta.
Kannattaa kysyä opiskelukavereilta miten he ovat kurssista suoriutuneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Amkkiin kannustajalle ja jollekin muullekin: en aio vaihtaa pääainetta ainakaan vielä tai oppilaitostakaan. Opiskelupaikka itsessään on sen verran lottovoitto itselleni etten suostu luopumaan siitä ennen kuin kaikki kortit on käännetty. On totta että yritän todistaa tällä sekä itselleni että muille, että minä pystyn ja kykenen, mutta tämä ei ollut mikään motiivi lähteä lukemaan pääsykokeisiin. Haluan valmistua täältä, haluan edes yrittää ettei mun tarvitse 30 vuoden päästä katkeroitua elämättä jääneestä elämästä, johon olisi voinut olla mahdollisuus.
Kiitos viesteistä, etenkin nro 35, tunnistan itseäni tosi paljon kuvailustasi. Sentään n- tai v-sanoja en viljele mutta olen selvästi sortunut pohdiskeluun ohi aiheen, se ei ole ollut tentissä haettu vastaus. Ulkoa opettelukin on vähän hankalaa, slaidien perusteella saada esseen rakenne, tuntuu että jää puolen sivun mittaiseksi vastaus silloin. Onneksi tenttikertoja on enemmän kuin yksi!
ap
Itsekin opiskelen valtiotieteellisessä vanhemmalla iällä ja minulle tuli ylltyksenä tenttikysymysten pikkutarkkuus. Meillä saattaa kysymys olla yhden luvun kappaleen kohta, eli kirjassakin vain noin puolen sivun pätkä! Siitä sitten tenttivastaus..
Joten pituus ei ole yliopiston tentttivastauksissa se juttu! Mitä olen muiden opiskelukaverien kanssa jutellut, heidänkin vastauksensa ovat usein vain n. 200-300 sanaa. Eli ns"oikeaa" esseetä johdantoineen ja käsittelylukuineen ei ole tarkoituskaan saada tehtyä.
Itse opiskelen siis toista vuotta ja olen saanut tenteistä kaikkea 2-4 välillä, suhteellisen lyhyillä mutta asiapitoisilla vastauksilla.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoita muistiinpanoja paperille samalla kun luet tenttikirjaa. Asiat jäävät paremmin mieleen eikä keskittyminen herpaannu. En olisi itse selvinnyt tenteistä kirjoittamatta muistiinpanoja lulemastani materiaalista. Kertasin lisäksi itse tekemäni muistiinpanot tenttiä edeltävänä päivänä.
Tällä keinolla minäkin yliopiston selvitin. Eihän se muuten olisi onnistunut mitenkään, kun tenttiin piti lukea joku kirja, jonka sai edellisenä iltana yölainaksi käsikirjastosta.
Siitä vaan lukemaan sisällysluetteloa ja siitä avainkäsitteet, ne omaan muistiinpanopaperiin. On sitä paitsi paljon helpompi kerrata asiat omasta käsinkirjoitetusta A4:sta kuin 400-sivuisesta kirjasta.
Merkitse kuitenkin omiin muistiinpanoihisi sivunumerot, jotta voit tarvittaessa tarkistaa asian kirjasta. Näin varsinkin siinä vaiheessa, kun kirjoitat esseitä varsinaisten tenttien sijasta.
Joissakin aineissa ensimmäiset kurssit ovat helpoimpia, joissakin oikeasti vaikeimpia( = karsitaan porukkaa varsinkin avoimen opinnoissa). Joskus taas vaikeus johtuu siitä, että sen oppiaineen opiskelu- ja tenttitapa on vieras.
Sitä kun ei aina voi etukäteen tietää, missä tentissä kysytään sivulla 374 olevasta taulukosta tai sivun 47 kuvatekstistä, ja missä taas hyvin yleisiä ja laajoja asioita ja jo olennaisen hahmottaminen kysymyksestä on aika vaativaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap palaa kommentoimaan. Uusin ekan hylätyn tentin jokin aika sitten ja sain siitä arvosanan 5. Ei ole vähiten teidän kannustavien viestien tulosta, kiitos jokaisesta niistä! Alan päästä jyvälle. :) Mukavaa syksyn jatkoa kaikille!
Hienoa, siitä se sitten lähtee! Tunnetko vanhaa sanontaa " alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo"? Olet nyt päässyt jyvälle siitä, mitä siellä odotetaan, mutta älä järkyty, jos taas uuden opettajan tai uuden aineen tentistä tuleekin hylätty.
No, en halua pelotella mutta kyllä yliopistossa se viimeinen vuosi voi olla paljon hankalampi kuin ensimmäinen.
Pyydä saada luettavaksi hyvä essee ja huono essee. Sitten näet oikeanlaista kirjoitustyyliä, tekstin rakennetta ja yleisesti sitä, mitä haetaan. Kerro suoraan opolle ja luennoitsijalle tilanteestasi, he kyllä auttavat.
Minusta tuntuu, ettei vika ole ymmärtämisessäsi vaan siinä, ettet tiedä millä tavalla yliopistossa odotetaan kirjoittavan.
Vierailija kirjoitti:
Hienoa, siitä se sitten lähtee! Tunnetko vanhaa sanontaa " alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo"? Olet nyt päässyt jyvälle siitä, mitä siellä odotetaan, mutta älä järkyty, jos taas uuden opettajan tai uuden aineen tentistä tuleekin hylätty.
No, en halua pelotella mutta kyllä yliopistossa se viimeinen vuosi voi olla paljon hankalampi kuin ensimmäinen.
Eikä ole, kyllä se helpottuu vuosi vuodelta, kun opiskelutekniikka on jo rutiinia. Ja lopuksi pääsee opiskelemaan niitä syventäviä aineita, jotka erityisesti kiinnostavat, niin motivaatiokin vain kasvaa. Ainakin itselläni hankalinta oli tahkota alussa niiden pakollisten kurssien kanssa, joista osa ei kiinnostanut yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Ap palaa kommentoimaan. Uusin ekan hylätyn tentin jokin aika sitten ja sain siitä arvosanan 5. Ei ole vähiten teidän kannustavien viestien tulosta, kiitos jokaisesta niistä! Alan päästä jyvälle. :) Mukavaa syksyn jatkoa kaikille!
Mahtavaa! Onnea, kyllä se siitä lähtee! Älä kuuntele äitiäsi, itsellänikin on lannistava äiti ja se on oikeasti ihan hirveää, miten se vaikuttaa vieläkin, vaikka olen jo nelikymppinen. Usko itseesi, olet varmasti oikealla alalla!
Tämä oli mielenkiintoinen ketju siksikin että tässä näkyy se, että Suomessakin on vielä lahjakkuusreserviä luultavasti vaikka kuinka paljon. Ap:n suku on varmaan täynnä porukkaa, joilla olisi mahdollisuus pärjätä akateemisissa opinnoissa, mutta joku estää edes haluamasta. Olen ihan surullinen ap:n äidin puolesta. Ehkäpä hän haaveensa on joskus nitistetty?
Toisaalta kyllä lahjakkaita ihimisiä tarvitaan kaikilla aloilla.
Pidätkö siis itse jotain esityksiä ja sinun yleisöllesi käy aina noin? jos näin niin kannattaisiko kenties miettiä onko tyylissäsi jotain vikaa jos ihmiset ei suurinpiirtein meinaa pysyä hereillä sen sijaan että yksipuoleisesti vain syyttelet laiskaksi.