En pääse yliopiston tenteistä läpi
Pääsin tänä vuonna yliopistoon alalle jonne on vaikea päästä (noin 5% pyrkijöistä), enkä tehnyt sitä edes rimaa hipoen vaan reilusti sisään. Luin muutaman viikon, en kertaakaan yli kahta tuntia putkeen vaan silloin tällöin. Mutta en osaa opiskella, istun luennot, siis kaikki luennot alusta loppuun, teen laajat muistiinpanot mutta lukiessani tenttiin, rivit vaan vaihtuu silmissä eikä mitään jää päähän. On todella noloa kuulua niihin viiteen tai kymmeneen jotka eivät pääse läpi siinä missä 170 pääsi. Pelkään että joku vaatii kohta todisteita olenko valeopiskelija, itsekin mietin jo, oliko pääsykoesuoritus ylipäätään minun vai sotkiko joku paperit. Eihän tämä muuten voi olla mahdollista, että olen näin tyhmä.
Olen opiskellut viimeksi kymmenisen vuotta sitten, lukio meni lukematta läpi. Multa puuttuu varmasti taidot opiskella ja etenkin kaikki rutiini kun aiemmista opinnoista niin kauan. Essee yliopistossa ei tarkoita samaa lukiossa ja ilmeisesti luentomuistiinpanot ovat toisarvoisia ja diat ym. on opeteltava ulkoa? Ekan hylätyn sain siitä kun pohdiskelin esseeseen luennoilla puhuttuja asioita, muuta syytä en keksi. Olisi pitänyt osata esityksen kirjallinen materiaali todella hyvin, kirjoittaa vain siitä ja luennot ovat ainoastaan taustahöpinää? Onko siellä edes kovin tärkeää käydä?
Tarvitsen tsemppiä, jotain vinkkejä. Opiskelukaverini ovat kymmenen vuotta nuorempia, jutut bile-viina-krapula -akselilla, minä yritän pyörittää neljän lapsen perhettä ja selvitä jotenkin eteenpäin. Puoliso onneksi löytyy ja tukee mutta tuntuu että itseluottamus romahti täysin, koko yliopisto vain ahdistaa enkä halua enää mennä sinne. Olen hukassa. Oma äitini sanoo ettei minusta ole pärjäämään isoissa kuvioissa ja kannattaisi luovuttaa ajoissa, kukaan meistä ei ole korkeasti koulutettu (mikä on ihan totta, suvussani ei ole yhtäkään edes amk-tasoista) ja pään sisällä ajattelen olevani luuseri. Ja olen todellisuudessakin kun en selvitä edes ensimmäisiä tenttejä. Mitä teen, suututtaa ja itkettää, hirveä pettymyksen tunne.
Kommentit (81)
Älä huoli, itse olen vasta 24-vuotias ja opinnoista ollut taukoa vain 4 vuotta. Silti on täysin hukassa opiskelutekniikka, unirytmi, esseen rakenne ja tällä hetkellä tuntuu, että jopa suomen kieli. Tuntuu, etten osaa enää mitään ja kaikki, missä joskus olin hyvä, on unohtunut täysin. Mutta kyllä nämä kaikki asiat taas oppii, kunhan ei luovuta. Oikeiden tekniikoiden opetteluun tulee menemään oma aikansa, mutta kyllä se vielä helpottaa!
Eikö teillä ole ollut tarjolla sellaista akateemiset opinnot kurssia? Suosittelen sen suorittamista. Suosittelen myös että kysyt apua kurssien pitäjiltä, ja mietit tarkkaan mikä tapa olisi oikein juuri sinulle oppia.
Älä luovuta, vaan hae apua. Kyllä se siitä.
Vierailija kirjoitti:
Mene tentin tarkastaneen opettajan juttusille ja kysy, mitä olisi pitänyt vastata, jotta olisi päässyt läpi. Sitä varten yliopiston opettajilla on vastaanottoajat, että tällaisia voi kysyä.
Jokaisessa oppiaineessa ja jopa tentaattoreilla voi olla erilaisia vaatimuksia. Olen ollut tentissä, jossa kysyttiin kirjassa B olleesta kuviosta, vaikka tentti piti olla luennot+kirja A. Hylättyhän siitä tuli, ja asiasta keskuteltiin dekaanin kanssa. "On minunkin luentotentistä joskus puolet saanut hylätyn" hän totesi. "Katsoitko peiliin ja mietitkö, mitä meni pieleen, eli oliko tentissä samaa asiaa kuin luennoilla" kysyin noin 200 opintoviikkoa kasvatusta ja pedagogiikkaa opiskelleena.
Sama tentaattori oli se, jolle piti vastata hyvin lyhyesti ja selkeästi, vaikka meille oli väitetty, että ei yliopistossa kelpaa ranskalaisin viivoin kirjoitetut vastaukset. Mutta tämä herra saatoi kysyä kirjan liitteessä olleita sanoja, joita ei ollut saman tenttialueen toisessa 150 avainsanaa sisältävässä sanastossa.
Nämä nyt olivat niitä takkuisimpia kokemuksia, mutta halusin vaan vakuuttaa, että ei se vika ole aina opiskelijassa, jos tentti ei mene läpi.
Olet saanut jo paljon hyviä neuvoja, joten valitse niistä itsellesi sopivia. Ehkä ongelmasi on se, että sinun ei ole koskaan aiemmin tarvinnut oikeasti opiskella, jos sekä lukion että pääsykokeet selvitit lukematta.
Odotetaanko oppiaineesi tenteissä itsenäistä ajattelua, kriittisyyttä ja pohdiskelua ( esim.kasvatustiede) vaiko alan tarkkaa osaamista (matematiikka). Ehkä matematiikka on huono vertaus tässä, sillä olen tavannut matematiikasta väitöskirjaa tekevän, joka ensimmäistä kertaa opiskeluaikanaan joutui muistamaan jotain tentissä - juuri em. tentaattorin tentteihin, joiden läpisaamisessa hänelläkin oli vaikeuksia. Siihen asti hän oli pärjännyt kaikissa matemaattisissa opinnoissa enimmäkseen päättelemällä, ilmeisesti matemaattisesti hyvin lahjakkaana.
Itse opiskelin ja valmistuin 30+ vuotiaana DI:ksi ja muistan, että eka tentti ei mennyt läpi ja toinen ihan rimaa hipoen.
Sitten ymmärsin mistä kyse, pitää todellakin keskittyä vain faktoihin ja lukea materiaali aika huolellisesti. Katsele edellisten vuosien tenttikysymyksiä, niiden avulla pääse kärryille. Luennoilla en käynyt juuri koskaan ellei ollut ihan pakko ja ka oli lopulta 3,6, kokopäivätyön ohella, joten itse en ainakaan niitä tarvinnut.
ÄLÄ MISSÄÄN NIMESSÄ LUOVUTA. Opit varmasti oman tapasi oppia ja vastailla tenttien kysymyksiin. Aika monia yliopiston tentit aluksi hämmentää. Tsemppiä kovasti, kyllä se vielä siitä iloksi (ja tutkinnoksi) muuttuu. :)
Ap kerää hyvät vinkit talteen! :) Tosi mukavaa miten olette jaksaneet kirjoittaa ja neuvoa, lupaan ottaa neuvosta vaarin. Vauvapalstojen menoa moititaan mutta nyt olette kyllä "mammoja paikallaan". Sain pelkästään tästä ketjusta paljon mielenrauhaa ja itsevarmuutta.
Jos se ala sua kiinnostaa niin tottakai jatkat!!!!!! Älä vaan lopeta sen takia että joku muu niin sanoo, usko itseesi!
Vierailija kirjoitti:
Miksi olisi liian myöhäistä oppia uusia opiskelutyylejä? Luuletko ettei 70-80-vuotiaat, jotka käyvät kansalaisopiston kursseilla voi oppia uutta ja uusilla tavoilla?
Eräällä kansalaisopiston kudontakurssilla suunniteltiin seuraavia töitä. Muuan mummo siinä sitten tuumasi, että "nyt minä haluaisin oppia jotain uutta, sellaista jota minä en ole koskaan ennen tehnyt". Ikää oli jotain 80 eli oli varmaan harrastanut käsitöitä pitempään kuin mitä se opisto oli ollut olemassa. Ei ihan mitätön haaste käsityönopettajalle, eli ei siellä pelkkä matto ja poppana riitä.
Älä missään nimessä lopeta, saattaisit katua sitä lopun ikäsi. Nyt tosiaan keskustelusta vinkkejä talteen ja kohti haasteita! Tsemppiä :)
Vierailija kirjoitti:
Valtiotieteellisessä olen, en halua tarkemmin kertoa. Muilla fukseilla on jotain lukupiirejä mutta ne ovat sellaiseen aikaan iltaisin että mulla on harrastuskuskauksia, en haluaisi jättää kaikkea puolison niskaan. Perheellisyys väistämättä aiheuttaa jonkinlaista ulkopuolisuutta, eräs samalla samalla luennolla istunut 18-vee totesi että vaikea varmaan oppia tuntemaan ketään kun ei tuu edes ekoihin bileisiin. Ja kastajaisiin ja sitseihin ja muihin. En pyytänyt häneltä minkäänlaista mielipidettä, hän vain tokaisi noin kun nähtiin. Mutta kiitos vinkistä nro 20, on totta että voisin yrittää enemmän ja sitkeämmin päästä piireihin, ja siitä olisi hyötyä.
Vastaanottoajat tiedänkin mutta hävettää niin hemmetisti mennä, voisin vajota maan alle häpeästä. Mutta pakkohan se on kun on keräillyt ensin itseään. Luulin että opinnot alkaa luistaa kuin vettä vaan, pääsykokeen matsku oli ymmärrettävää, selkeää, jopa helppoa ja ulkoa opettelemalla selvisin. Suurin vika on varmaan taktiikassa, tenttivastaukseni taisivat olla ihan liibalaabaa eikä ns. kovin faktoja täytesanoilla ryyditettynä. Voi luoja tätä elämää.
ap
Mitä häpeämistä siinä on? Sitä varten ne vastaanottoajat on olemassa.
Sitä paitsi voi olla hyvin antoisaa keskustella opettajan oventakana muiden samalla asialla olevien kanssa. Voi hyvinkin käydä niin, että alatte porukalla kaivaa kuoppaa hänelle ettekä suinkaan koko joukko maanalle vajoa. Been there, done that.
Kunhan edistyt opinnoissasi, ehkä huomaat sen, että joissakin tenteissä saat helposti 5 (vai mikä se korkein arvostelu onkaan) ja toisissa rimaa hipoen hyväksytyn jos edes sitäkään.
Kannattaa vaihtaa hoitoalalle, sairaanhoitajaksi. Tentit pääsee läpi kunhan käy vain istumassa kokeissa ja työ on helppoa, pääasiassa istumatyötä tietokoneella kansliassa. Lääkäri antaa ohjeet joiden mukaan käyt pistämässä piikkiä ja annat lääkettä. Palkka kolmisen tonnia lisineen.
Olen opettanut yliopistossa yli 20 vuotta, tosin ihan toisella alalla. Ensinnäkin, mene ilman muuta luennoijien vastaanotoille kysymään, mikä tentissä meni pieleen ja miten olisi pitänyt vastata. Se ei ole mikään häpeä. Kannattaa mennä mahdollisimman pian, kun vielä muistat, mitä tentissä ajattelit. Kannattaa sanoa suoraan, että sinulla on pitkän opiskelutauon jälkeen oikea vastaustekniikka vähän hakusessa. Ainakin minä autan tällaista opiskelijaa paljon mieluummin kuin sellaista, joka tulee sanoen "Jäin pisteen päähän läpipääsystä, eikö mistään tehtävästä voisi saada vielä yhtä pistettä lisää."
Toiseksi, mene opintopsykologin juttusille. Hän voi auttaa sinua oikeiden opiskelutekniikoiden löytämisessä. Lisäksi voit käsitellä hänen kanssaan äitisi asenteen aiheuttamaa epävarmuutta. Ainakin omassa yliopistossani opintopsykologille on lyhyt jono.
Kirjoita muistiinpanoja paperille samalla kun luet tenttikirjaa. Asiat jäävät paremmin mieleen eikä keskittyminen herpaannu. En olisi itse selvinnyt tenteistä kirjoittamatta muistiinpanoja lulemastani materiaalista. Kertasin lisäksi itse tekemäni muistiinpanot tenttiä edeltävänä päivänä.
21 jatkaa täällä vielä! Minä pääsin lukion läpi neljällä B:llä ja yhdellä C:llä. Olen myös reputtanut monetkin pääsykokeet ja nyt opiskelen avoimessa juuri tämän ulkomuistiongelman takia. Minä tiedän ja osaan vaikka sitten omalla tavallani, ja olen päättänyt onnistua. Siellä reputtaa monet muutkin; kuuluu asiaan elämässä ylipäätäänkin, että välillä tulee takkiin. Sitten pitää vain yrittää uudelleen.
Et kuule ole ainoa äläkä kuuntele lannistajia. Jos kerran olet pääsykokeet läpäissyt, jo se todistaa sen että kuulut sinne missä olet. Älä luovuta! :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oppisit asiat luennolla, ei sun tarvitsisi enää kokeisiin niin tankata. Eli opitko siellä luennoilla mitään? Oppisitko paremmin jos kuuntelisit, sen sijaan että kirjoitat kaiken muistiin? Itse en ainakaan muista luennon jälkeen yhtään mitään, jos olen joutunut keskittymään muistiinpanojen tekemiseen. Et ole ilmeisesti vielä löytänyt itsellesi sopivaa oppimistyyliä.
Ja kai olet käynyt kysymässä opettajilta miksi tentit on hylätty? Ei voi parantaa jos ei tiedä missä meni vikaan.
Ei tuolla tavalla opi mitään että "vaan kuuntelee". Se on vain selitys laiskuudelle ettei jakseta tehdä mitään. Jossain vaiheessa vaan yhtäkkiä havahtuu että on tuijottanut luennoitsijaa tai esitystä katse lasittuneena tunnin ja kaikki on mennyt ohi. Pahimmillaan kun on sopivasti väsynyt niin alkaa torkkumaan tai nukahtaa ihan kunnolla.
Kun "joutuu" tekemään muistiinpanoja niin ajatus pysyy siinä luennossa ja sen asiassa, asiaa tulee prosessoitua aivoissa kun sen _ensin kuuntelee_ ja kirjoittaa ylös. Et voi kirjoittaa mitään ylös jos et ole lukenut/kuunnellut kyseistä asiaa. Sen sijaan voit kyllä vain istua ja "kuunnella" ajatukset ihan jossain muualla harhaillen tai juuri ja juuri hereillä pysyen eikä mitään jää mieleen.
Siis kerrotko SINÄ MINULLE kuinka MINÄ opin parhaiten :D?! Huh, toivottavasti et ole ainakaan koulutusalalle suuntautunut ihminen... Kyllä kai minä herranjumala itse tiedän vuosien kokemuksella kuinka MINÄ opin parhaiten!! Ja tuskin olen ainoa kuuntelemalla ja ajattelemalla oppiva, ja ap ei nyt selvästi opi tehokkaasti omalla muistiinpanotekniikallaan. Vaikka miten sanoisit sen olevan ainoa oikea tapa!
Mutta kun se on niin monta kertaa nähty että perustellaan että "kyllä minä kuuntelen" ja ehkä ensimmäiset kaksi diaa kuunnellaan oikeasti mutta sitten keskittyminen herpaantuu ja vartin päästä henkilö voi olla jo ihan muissa maailmoissa vaikka väittääkin kuuntelevansa, ajatukset on esimerkiksi tulevassa ruokatunnissa, mietitään illan tekemisiä tms. ja ollaan kuuntelevinaan.
Tästä vartin päästä jos kysyisi "kuuntelijalta" että tiedätkö mistä puhutaan/ollaan puhuttu niin todennäköisesti henkilö havahtuisi jostain haaveistaan ja ei olisi hajuakaan tai sitten muistetaan esittäjän sanoma viimeinen lause. Myös kännykän kaivaminen esille ja sen räplääminen on erittäin yleinen tapa "kuunnella".
Se, että henkilö tekee muistiinpanoja pakottaa pitämään keskittymisen esitettävässä asiassa ja parantaa huomattavasti oppimista. Edelleenkin, kuuntelu ja muistiinpanot eivät ole mitään vaihtoehtoisia tekniikoita vaan muistiinpanojen tekeminen EDELLYTTÄÄ sitä kuuntelemista!
En viitsi noin typerän ihmisen kanssa enempää jankata kun näköjään luulet että kaikki ovat samasta puusta. Tällä "laiskan ihmisen kuuntelulla" olen kuitenkin suorittanut vaativan alan yliopisto-opinnot hyvin arvosanoin, joten ihan sama vaikka menisi sitten laiskuuden piikkiin.
Rentoudu ja työskentele. Minullekin tuli valtava shokki, kun aloitin yliopisto-opinnot. Koko elämäni muuttui kerralla radikaalisti ihan jo monen käytännön asiankin suhteen. En tuntenut juuri ketään, teen töitä aamusta yöhön ja yöstä aamuun. Vielä marraskuun alussa itkin, kun opintopisteitä oli kasassa pyöreät nolla. Keväällä niitä oli kuitenkin jo yli 90. Ekat tentit (muun muassa) jäivät hylsyiksi ja kaikki tuntui valuvan käsistä.
Suurin ongelmasi saattaa olla se, ettet luota itseesi. Yliopistossa tenttien reputtaminen ei ole millään tavalla tavatonta. Sitä varten tenttejä käydään uusimassa ja korottamassa ja kurssejakin käydään uudelleen. Yliopisto-opiskelu vaatii sisua. On ok, että haluat näyttää itsellesi ja muille. Ota voima taustastasi, äläkä anna sen kääntyä sinua vastaan. Lohdutukseksi voin kertoa, että korkeastikoulutesta ja aikaansaavasta suvusta tuleminen antaa myös itselle henkisiä itsensäylittämisodotuksia vanhemmallakin iällä, vaikka kukaan ei painostaisikaan ja olisi aina saanut tukea ja kannustusta. Silloin tuntee itsensä toisinaan aivan yhtä tyhmäksi kuin sinäkin ehkä tunnet itsesi. Kun kerrot että ajattelet pään sisällä olevasi luuseri, niin sitä samaa minäkin välillä ajattelen itsestäni, vaikka tiedän ettei se ole ihan totta. Olen vain tällä hetkellä väärässä yhteiskunnallisessa lokerossa.
Ehkä tässä(kin) on todiste siitä miten vieraantuneita todellisuudesta kaikki mummoutuvat suomalaiset on. Ennen sai töitä kun käveli sisään, yliopistoon pyrki niin harva että lähes jokainen pääsi sisään, duuni kuin duuni mahdollisti oman kämpän oston ja inflaatio nosti palkkoja niin että lainat suli silmissä ja nyt on rahaa ja varallisuutta niin saatanasti ettei tiedä mitä sillä tekisi.
Tämä sama porukka sitten ulisee että miks ei nuoret mee töihin ja kerrytä säästöjä niinkuin nää fossiilit teki sillon 70-luvulla.
Yliopistossa jossa minä opiskelen järjestetään noin kerran lukukaudessa kurssi, jolla harjoitellaan opiskelutekniikoita, kannattaa siis tiirailla yliopistosi ilmoitustauluja ja lukea ne turhilta vaikuttavat sähköpostit joissa kerrotaan, mitä tapahtuu lähiaikoina.
Laita rohkeasti sähköpostia alasi opintokoordinaattorille tai muulle sellaiselle, ei kannata jäädä tällaisen asian kanssa yksin :) et todellakaan ole ainoa, jolla on vastaavia ongelmia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oppisit asiat luennolla, ei sun tarvitsisi enää kokeisiin niin tankata. Eli opitko siellä luennoilla mitään? Oppisitko paremmin jos kuuntelisit, sen sijaan että kirjoitat kaiken muistiin? Itse en ainakaan muista luennon jälkeen yhtään mitään, jos olen joutunut keskittymään muistiinpanojen tekemiseen. Et ole ilmeisesti vielä löytänyt itsellesi sopivaa oppimistyyliä.
Ja kai olet käynyt kysymässä opettajilta miksi tentit on hylätty? Ei voi parantaa jos ei tiedä missä meni vikaan.
Ei tuolla tavalla opi mitään että "vaan kuuntelee". Se on vain selitys laiskuudelle ettei jakseta tehdä mitään. Jossain vaiheessa vaan yhtäkkiä havahtuu että on tuijottanut luennoitsijaa tai esitystä katse lasittuneena tunnin ja kaikki on mennyt ohi. Pahimmillaan kun on sopivasti väsynyt niin alkaa torkkumaan tai nukahtaa ihan kunnolla.
Kun "joutuu" tekemään muistiinpanoja niin ajatus pysyy siinä luennossa ja sen asiassa, asiaa tulee prosessoitua aivoissa kun sen _ensin kuuntelee_ ja kirjoittaa ylös. Et voi kirjoittaa mitään ylös jos et ole lukenut/kuunnellut kyseistä asiaa. Sen sijaan voit kyllä vain istua ja "kuunnella" ajatukset ihan jossain muualla harhaillen tai juuri ja juuri hereillä pysyen eikä mitään jää mieleen.
Kannattaa miettiä, millä tavalla oppii. Itsekin yliopistossa aloitellessani kuvittelin, että muistan kaiken kuulemani, mutta näin ei ollutkaan. Muistan paremmin näkemäni. Opin tekemään tarkat muistiinpanot omalla nuolikuviotekniikallani, joista sitten tenttiä varten etsin ns. punaisen langan.
Yliopiston kirjastosta kannattaa aina lainata hyvin alleviivattu kirja, ts. kannattaa ensin varmistaa, että vain oleellinen on alleviivattu. Ekalla kerralla kirja kannattaa lukea kokonaan läpi niin, että varmasti ymmärtää, mitä siinä sanotaan. Toisella lukukerralla voi sitten lukea vain nuo alleviivaukset niin, että asia jää kokonaisuutena mieleen.
Hyvin toimi. Valmistuin maisteriksi hyvin arvosanoin 40 vuotiaana vajaan 4 vuoden opiskelujen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oppisit asiat luennolla, ei sun tarvitsisi enää kokeisiin niin tankata. Eli opitko siellä luennoilla mitään? Oppisitko paremmin jos kuuntelisit, sen sijaan että kirjoitat kaiken muistiin? Itse en ainakaan muista luennon jälkeen yhtään mitään, jos olen joutunut keskittymään muistiinpanojen tekemiseen. Et ole ilmeisesti vielä löytänyt itsellesi sopivaa oppimistyyliä.
Ja kai olet käynyt kysymässä opettajilta miksi tentit on hylätty? Ei voi parantaa jos ei tiedä missä meni vikaan.
Ei tuolla tavalla opi mitään että "vaan kuuntelee". Se on vain selitys laiskuudelle ettei jakseta tehdä mitään. Jossain vaiheessa vaan yhtäkkiä havahtuu että on tuijottanut luennoitsijaa tai esitystä katse lasittuneena tunnin ja kaikki on mennyt ohi. Pahimmillaan kun on sopivasti väsynyt niin alkaa torkkumaan tai nukahtaa ihan kunnolla.
Kun "joutuu" tekemään muistiinpanoja niin ajatus pysyy siinä luennossa ja sen asiassa, asiaa tulee prosessoitua aivoissa kun sen _ensin kuuntelee_ ja kirjoittaa ylös. Et voi kirjoittaa mitään ylös jos et ole lukenut/kuunnellut kyseistä asiaa. Sen sijaan voit kyllä vain istua ja "kuunnella" ajatukset ihan jossain muualla harhaillen tai juuri ja juuri hereillä pysyen eikä mitään jää mieleen.
Ei. Ihmisiä on erilaisia. Minä olen nimenomaan se tyyppi, jonka arvosanat paranivat, kun muistiinpanojen sijaan otin luennolle neuleen ja aloin kuunnella. Sitten kun luen tenttiin, mun pitää saada lukea kuten romaaneja; alleviivaukset yms. häiritsee. Minulla pitää olla puhdas kirja ja saada lukea se kokonaisuutena, ei kaivella nippelitietoa. Tällä systeemillä kävi niin, että nippanappa läpipääseminen vaihtui lähes virheettömiin vastauksiin. Matikka mulla on aina mennyt hyvin, mutta siinäkään ei toimi se, että kirjoitan esimerkit, vaan mun pitää saada kuunnella ja keksittyä niihin kun opetetaan ja sitten ratkaista itse.
Mutta kun se on niin monta kertaa nähty että perustellaan että "kyllä minä kuuntelen" ja ehkä ensimmäiset kaksi diaa kuunnellaan oikeasti mutta sitten keskittyminen herpaantuu ja vartin päästä henkilö voi olla jo ihan muissa maailmoissa vaikka väittääkin kuuntelevansa, ajatukset on esimerkiksi tulevassa ruokatunnissa, mietitään illan tekemisiä tms. ja ollaan kuuntelevinaan.
Tästä vartin päästä jos kysyisi "kuuntelijalta" että tiedätkö mistä puhutaan/ollaan puhuttu niin todennäköisesti henkilö havahtuisi jostain haaveistaan ja ei olisi hajuakaan tai sitten muistetaan esittäjän sanoma viimeinen lause. Myös kännykän kaivaminen esille ja sen räplääminen on erittäin yleinen tapa "kuunnella".
Se, että henkilö tekee muistiinpanoja pakottaa pitämään keskittymisen esitettävässä asiassa ja parantaa huomattavasti oppimista. Edelleenkin, kuuntelu ja muistiinpanot eivät ole mitään vaihtoehtoisia tekniikoita vaan muistiinpanojen tekeminen EDELLYTTÄÄ sitä kuuntelemista!