En pääse yliopiston tenteistä läpi

Mäkin pääsen tentit läpi vain rimaa hipoen, oppimispäiväkirjoista tulee jopa nelosta. Mä en vain ole koskaan osannut analysoida asioita ulkoalukemalla; kun olen tehnyt esseitä joissa siis saa käyttää koko ajan taustamateriaalia, asiat jää päähän paljon paremmin ja niissä sitten onnistun kyllä. 

Pitää ottaa myös huomioon se, että pääsääntöisesti yliopiston tenteissä on omaksuttava pariin esseeseen noin 500 sivun edestä asioita. Lukiossa piti lukea vain 150-200 sivua per koealue, jos sitäkään. Ne aiheet on niin käsittämättömän laajoja, että miksi niitä edes opiskellaan tenttejä tekemällä? En vain ymmärrä. 

Mutta älä huoli, et ole ainoa "toope". Kun palautin ekaa esseekokoelmaani, jouduin työstämään sitä viisi kertaa ennen kuin meni läpi. Älä anna periksi :) 

Mikä ala?

Ainejärjestön tenttiarkisto aittaa aina.

No se on nyt niin, että jos haluat opiskella, niin sittne päätät niin ja toimit tismalleen sen mukaan. Yrityksestä ei pidetä, on onnistuttava. Vaadit sitä itseltäs jos kerta tiedät mitä haluat. Voihan se olla että tahtosi ei vaan riitä.

Ei nyt missään nimessä vielä kannata luovuttaa! Et varmaankaan ole löytänyt itsellesi sopivaa lukutekniikkaa, varsinkin jos lukio on mennyt heittämällä läpi etkä ole joutunut siellä lukemalla lukemaan. Myös vastaustekniikassa lienee puutteita. Tenteissä haetaan ehkä erityyppisiä vastauksia kuin olet lukiossa tottunut kirjoittamaan. Jos vaan mitenkään mahdollista, voisit pyytää tentaattoria käymään kanssasi läpi kirjoittamiasi vastauksia ja vertaamaan siihen, mitä olisi pitänyt kirjoittaa jotta olisi päässyt läpi. Minulla oli tapana aina purkaa tenttikysymystä osiin ja miettiä, mitä siinä todella kysytään. Aika yleinen virhe on vastata kysymyksen vierestä. Muista myös huolellisesti määritellä vastauksessa käyttämäsi käsitteet. Kannattaa tehdä ranskalaisilla viivoilla muistiinpanot vastauksen pääkohdista, niin on helpompaa kirjoittaa loogisesti etenevä vastaus. Aika usein kysymykseen on piilotettu oikeastaan useampi kysymys. Esim. "Miten av-palstan on tarkoitus vastata käyttäjien tarpeeseen?" kysytään oikeastaan -mikä on av-palsta, -keitä ovat käyttäjät -mitä tarpeita heillä on -miten tarpeisiin vastataan -miten ja kuinka hyvin tarpeet ja palstan palvelut vastaavat toisiaan...

Vierailija kirjoitti:

Jos oppisit asiat luennolla, ei sun tarvitsisi enää kokeisiin niin tankata. Eli opitko siellä luennoilla mitään? Oppisitko paremmin jos kuuntelisit, sen sijaan että kirjoitat kaiken muistiin? Itse en ainakaan muista luennon jälkeen yhtään mitään, jos olen joutunut keskittymään muistiinpanojen tekemiseen. Et ole ilmeisesti vielä löytänyt itsellesi sopivaa oppimistyyliä.

Ja kai olet käynyt kysymässä opettajilta miksi tentit on hylätty? Ei voi parantaa jos ei tiedä missä meni vikaan.

Ei tuolla tavalla opi mitään että "vaan kuuntelee". Se on vain selitys laiskuudelle ettei jakseta tehdä mitään. Jossain vaiheessa vaan yhtäkkiä havahtuu että on tuijottanut luennoitsijaa tai esitystä katse lasittuneena tunnin ja kaikki on mennyt ohi. Pahimmillaan kun on sopivasti väsynyt niin alkaa torkkumaan tai nukahtaa ihan kunnolla.

Kun "joutuu" tekemään muistiinpanoja niin ajatus pysyy siinä luennossa ja sen asiassa, asiaa tulee prosessoitua aivoissa kun sen _ensin kuuntelee_ ja kirjoittaa ylös. Et voi kirjoittaa mitään ylös jos et ole lukenut/kuunnellut kyseistä asiaa. Sen sijaan voit kyllä vain istua ja "kuunnella" ajatukset ihan jossain muualla harhaillen tai juuri ja juuri hereillä pysyen eikä mitään jää mieleen.

Kannattaa pohtia, miten opit parhaiten. Oletko esim. visuaalinen ihminen, jolle jää hyvin mieleen kuvat ja värit? Jos olet, niin tee värikkäitä ja kuviollisia muistiinpanoja luennoista, kirjoista yms.

Minun kokemukseni mukaan yliopistojuttuihin pitää käyttää paljon aikaa. Ei riitä, että istuu luennot läpi, vaan asioita pitää lukea ja pohtia kotonakin. Opiskelurytmin löytäminen ottaa oman aikansa. Älä siis lannistu. Kannattaa ottaa yhteyttä esim. omaan HOPS-ohjaajaan ja keskustella hänen kanssaan asiasta. Joissain yliopistoissa on myös kursseja, joilla opetellaan opiskelemaan.

Siis olet luovuttamassa 1.5kk opintojen jälkeen? Hei haloo. Eihän tuossa ole voinut kovin montaa tenttiä vielä ollakaan. Et sä varmaan tyhmä ole, ja on ihan oma valintasi oletko luovuttaja.

Ps. Älä ole yhteydessä ihmisiin jotka vain mitätöivat sinua.

Voi olla että sinulla on jo niin paljon muuta muistamista mm.  niiden neljän lapsen asioissa, että uusi aines painuu vaikeammin mieleen.

Toisekseen siinä on eroa, jos on pitänyt opiskeluissa taukoa. Lukunopeus on hitaampaa yms. Yritä saada sitä mahdollista lukunopeutta nopeammaksi lukemalla vaikka kioskikirjallisuutta. Juuri kevyen tekstin lukeminen kehittää sitä nopeutta.

Vai luetko liian nopeasti? Ei jää siksi mieleen?

Sitten ehdotan, että todellakin käyt niiden proffien ja opejen luona vastaanottoaikoina. Käyt läpi, että mitä olisi pitänyt vastata.

Kkäy siellä opon luona.

Sitten tarkistuta myös näkösi. ikänäkö  saattaa vaikeuttaa lukemista. samoin tarkistuta kuulosi.

Ja juu, oman lukioni kävin 20 vuotta sitten ja ylipistoa sen jälkeen. Tuntui, että lukiossa piti enemmän käyttää omaa päättelyä kuin yliopistossa. Eli pänttää, ja pänttää. Toki riippuu vähän alastakin.

Osaatko ja ymmärrätkö kaikki sanat, joita on tenttikirjoissa? Muistan, että minun, mielestäni ja hyvien ystävieni mukaan laajahkon sanavaraston omaavana paras ystäväni opintojen alkuvaiheessa oli sivistyssanakirja. Sitten aina, kun tuli jokin vierasperäinen sana tai  sivistyssana, niin tarkistin sen sekä sanakirjoista, että sivistyssanakirjasta. Moni muu kiitti neuvosta, kun tuskailivat lukion jälkeen, että eivät ymmärrä niitä tekstejä.

Keräätkö oman alasi termejä vihkoon, koneelle, muistiinpanoihin? Monestihan saattaa olla, että joitakin asioita putkauttamalla kurssista toiseen, saa edes joitakin pisteitä niistä tenteistä.

Lähdet juttelemaan opintopsykologille.

Auttaisi paljon, jos tietäisimme oppiaineesi. Onko se jotain diibadaabaa vai tiedettä. Ei lääkiksessä runoilla vaan koekysymykset ovat sellaisia että joko tiedät tai et. Ja labratöissä raportoidaan napakasti ilman runoilua. Turha lässytys pudottaa arvosanaa.

Ensiksi, rentoudu. Toiseksi, uskalla keskittyä vain olennaiseen. Kolmanneksi, jokainen oppii asioita, kun saat ne sidotuksi johonkin nyt jo tuttuun asiaan. Nuorilla mekaaninen muisti on parempi, vanhemmiten taas tilalle tulee enemmän loogista muistia. Neljänneksi, keskustele ääneen jonkun kanssa lukemasi sisällöstä, väittele siitä, ole samaa mieltä ja eri mieltä, saat näit enemmän muistijälkiä ja tunnetta  mieleesi. Tunne on tärkeä sidosaine asian mielessä pysymiselle. Muistamme aina asioita, joihin sidoimme paljon tunnetta ja tarinoita. 

Muista myös, että et opiskele päästäksesi tenteistä läpi, vaan saadaksesi enemmän tietoa ja taitoa ammattiasi varten. Ei älyssäsi ole mitään vikaa. Äidillesi sanoisin, että vaikka hänestä ei ehkä ollutkaan kurottamaan korkealle (ehkä oma arkuus oli   syynä tai mahdollinen omassa mielessä kuvitellun epäonnistumisen itselle tuottama häpeä), sinusta on. Mutta epäonnistumisetkin kuuluvat asiaan. Aina eivät tentit mene läpi kuin vettä vaan, mutta pitkällä ajalla juuri ne kompastukset tuottavat enemmän kokemustietoa.

Menestyjä ei ole se, joka ei koskaan kompastu ja kompuroi, vaan se joka nousee ylös 14. kerran kompuroituaan sitä ennen 13 kertaa.

Vihastu mieluummin kuin itket ja suret. Vihastuminen on voimaa, jonka voit kääntää resurssiksi. Sureminen ja itsesääli on sisäänpäin käännettyä vihantunnetta itseään kohtaan.  Sanopa pari voimasanaa ulospäin kun potkit lehtiä puistossa, kyllä se siitä lähtee, perhana!

Vierailija kirjoitti:

Onko liian myöhäistä oppia uusia opiskelutyylejä? Tuntuu että olen jo jäänyt niin pahasti jälkeen ettei enää kannata kuin heittää hanskat tiskiin, tiedän että tämä on osittain muiden ihmisten puhetta jonka olen sisäistänyt, esim. äitini joka kannustaa ainoastaan lopettamaan.

Et missään nimessä luovuta! Jos olet päässyt sisään niin pääset myös ulos. Tentteihin on uusintakerrat ja rästitentit ja aina on mahdollista neuvotella lisää suorituskertoja. Nyt kiireen vilkkaa yhteys niihin tentaattoreihin joiden tentistä et päässyt läpi ja käytte vastaukset läpi ja otat onkeesi. Opiskelutaitoja nimenomaan voi oppia, eikä ensimmäiseen vastoinkäymiseen voi lannistua. Worst case scenario on että teet tentit ensi syksynä uudestaan, so what. Et ole ensimmäinen etkä viimeinen opiskelija joka ei pääse ekan vuoden pakollisista läpi ja viimeisenä vuonna sitten gradupaniikissa väkisten tekee niitä uudestaan. Älä tee tätä virhettä :)

Ajattele kuinka monta hakijaa jätit pääsykokeessa taaksesi. Usko itseesi ja omiin kykyihisi, äläkä kuuntele äitiäsi. Ylipäätään en ymmärrä miksi kerrot äidillesi että et pääse kursseista läpi, jos asenne kotonasi on tuo. Valehtele päin naamaa että hyvin sujuu, ei aikuinen ihminen ole mammalle tilivelvollinen.

Nyt on vasta lokakuu ja lukuvuosi on alussa. Et ole mitenkään kohtalokkaasti jäljessä. Pääasia että käyt kursseilla ja luennoilla ja otat selvää mitä vastauksissasi on pielessä, niin pääset jyvälle miten tästä eteenpäin. Tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos oppisit asiat luennolla, ei sun tarvitsisi enää kokeisiin niin tankata. Eli opitko siellä luennoilla mitään? Oppisitko paremmin jos kuuntelisit, sen sijaan että kirjoitat kaiken muistiin? Itse en ainakaan muista luennon jälkeen yhtään mitään, jos olen joutunut keskittymään muistiinpanojen tekemiseen. Et ole ilmeisesti vielä löytänyt itsellesi sopivaa oppimistyyliä.

Ja kai olet käynyt kysymässä opettajilta miksi tentit on hylätty? Ei voi parantaa jos ei tiedä missä meni vikaan.

Ei tuolla tavalla opi mitään että "vaan kuuntelee". Se on vain selitys laiskuudelle ettei jakseta tehdä mitään. Jossain vaiheessa vaan yhtäkkiä havahtuu että on tuijottanut luennoitsijaa tai esitystä katse lasittuneena tunnin ja kaikki on mennyt ohi. Pahimmillaan kun on sopivasti väsynyt niin alkaa torkkumaan tai nukahtaa ihan kunnolla.

Kun "joutuu" tekemään muistiinpanoja niin ajatus pysyy siinä luennossa ja sen asiassa, asiaa tulee prosessoitua aivoissa kun sen _ensin kuuntelee_ ja kirjoittaa ylös. Et voi kirjoittaa mitään ylös jos et ole lukenut/kuunnellut kyseistä asiaa. Sen sijaan voit kyllä vain istua ja "kuunnella" ajatukset ihan jossain muualla harhaillen tai juuri ja juuri hereillä pysyen eikä mitään jää mieleen.

Siis kerrotko SINÄ MINULLE kuinka MINÄ opin parhaiten :D?! Huh, toivottavasti et ole ainakaan koulutusalalle suuntautunut ihminen... Kyllä kai minä herranjumala itse tiedän vuosien kokemuksella kuinka MINÄ opin parhaiten!! Ja tuskin olen ainoa kuuntelemalla ja ajattelemalla oppiva, ja ap ei nyt selvästi opi tehokkaasti omalla muistiinpanotekniikallaan. Vaikka miten sanoisit sen olevan ainoa oikea tapa!

Valtiotieteellisessä olen, en halua tarkemmin kertoa. Muilla fukseilla on jotain lukupiirejä mutta ne ovat sellaiseen aikaan iltaisin että mulla on harrastuskuskauksia, en haluaisi jättää kaikkea puolison niskaan. Perheellisyys väistämättä aiheuttaa jonkinlaista ulkopuolisuutta, eräs samalla samalla luennolla istunut 18-vee totesi että vaikea varmaan oppia tuntemaan ketään kun ei tuu edes ekoihin bileisiin. Ja kastajaisiin ja sitseihin ja muihin. En pyytänyt häneltä minkäänlaista mielipidettä, hän vain tokaisi noin kun nähtiin. Mutta kiitos vinkistä nro 20, on totta että voisin yrittää enemmän ja sitkeämmin päästä piireihin, ja siitä olisi hyötyä.

Vastaanottoajat tiedänkin mutta hävettää niin hemmetisti mennä, voisin vajota maan alle häpeästä. Mutta pakkohan se on kun on keräillyt ensin itseään. Luulin että opinnot alkaa luistaa kuin vettä vaan, pääsykokeen matsku oli ymmärrettävää, selkeää, jopa helppoa ja ulkoa opettelemalla selvisin. Suurin vika on varmaan taktiikassa, tenttivastaukseni taisivat olla ihan liibalaabaa eikä ns. kovin faktoja täytesanoilla ryyditettynä. Voi luoja tätä elämää.

ap

Kysy tentaattorilta, mikä vastauksissasi on vikana.

Voit myös miettiä, onko tentti sun suoritustapa, vai sopisiko sulle paremmin edim laajemmat kotona tehtävät kirjallisuusesseet tms. Ja sitten kysyä nöitä vaihtoehtoisia suoritustapoja (perustellen) tentaattorilta.

Olen itse opettanut ja ottanut tenttejä vastaan yliopistolla. En oikeasti tiedä, mikä sun ongelmasi on, kun en ole sun vastauksia nähnyt mutta itse olen huomannut, että vardinkin vanhemmilla opiskeljoilla on hyvin hämärä käsitys a)siitä, mitä on essee vastaus ja b) siitä, mitä on pohdinta. Omassa aineessani "essee" on rakenteeltaan suunniteltu proosavastaus, jossa on aloitus eli johdantokappale ja lopetus eli yhteenvetokappale, joka on asiatyyliä, kokonaisia lauseita, ja sisällöltään järkevä. Siellä ei ole ranskalaisia viivoja, omituisia heittoja eikä siellä käytetä n-sanaa tai muita alatyylin ilmauksia.

Pohdinta taas tarkoittaa faktojen ja niiden tällä kurssilla opiskeltujen tulkintatapojen esittämistä, miettimistä, rinnastamista ja vertailua sekä mahdollisesti, parhaimmissa tapauksissa, eteenpäin kehittelyä. Se ei tarkoita yleistä taivaanrannanmaalailua, ei hurskaita toivomuksia siitä, mitä opiskelija olisi toivonut voivansa tehdä, muttei tullut tehneeksi, ei sellaisia omia kokemuksia, jotka liittyvät asiaan vain kaukaisesti tai ovat niin henkilökhtaisia, etten minä mitenkään voi niitä tarkistaa (mutta esim aamun lehden tai yliopistokaupungin arkkitehtuuriin kohdistuvat rinnastukset voivat olla ihan ok), eikä kurssin sisältöihin kuuluneiden viitekehysten korvaamista satunnaisella mututuntumalla. Se ei myöskään sisällä arvoarvostelmia. Jos opiskelija haluaa tentissä kirjoittaa, että hänen tulkintansa on viisaampi kuin tentaattorin, opettajan tai kurssilukemiston kirjoittaneen tutkijan, opiskelijan on syytä perustella näkemyksensä kunnolla ja osoittaa, että tuntee myös ne kurssilla esitetyt vaihtoehdot ja tekee siis valintansa tietoisena - eikä vain kirjoita mitä sattuu mutua. Toisin sanoen, oma pohdinta on tärkeää ja se on parhaiden arvosanojen edellytys, mutta sen pitää perustua faktille ja opiskelluille viitekehyksille ja faktojen pitää olla ensin - ilman niitä tentistä ei pääse läpi.

märkärättinaamalle kirjoitti:

Pääsin tänä vuonna yliopistoon alalle jonne on vaikea päästä (noin 5% pyrkijöistä), enkä tehnyt sitä edes rimaa hipoen vaan reilusti sisään. Luin muutaman viikon, en kertaakaan yli kahta tuntia putkeen vaan silloin tällöin. Mutta en osaa opiskella, istun luennot, siis kaikki luennot alusta loppuun, teen laajat muistiinpanot mutta lukiessani tenttiin, rivit vaan vaihtuu silmissä eikä mitään jää päähän. On todella noloa kuulua niihin viiteen tai kymmeneen jotka eivät pääse läpi siinä missä 170 pääsi. Pelkään että joku vaatii kohta todisteita olenko valeopiskelija, itsekin mietin jo, oliko pääsykoesuoritus ylipäätään minun vai sotkiko joku paperit. Eihän tämä muuten voi olla mahdollista, että olen näin tyhmä.

Olen opiskellut viimeksi kymmenisen vuotta sitten, lukio meni lukematta läpi. Multa puuttuu varmasti taidot opiskella ja etenkin kaikki rutiini kun aiemmista opinnoista niin kauan. Essee yliopistossa ei tarkoita samaa lukiossa ja ilmeisesti luentomuistiinpanot ovat toisarvoisia ja diat ym. on opeteltava ulkoa? Ekan hylätyn sain siitä kun pohdiskelin esseeseen luennoilla puhuttuja asioita, muuta syytä en keksi. Olisi pitänyt osata esityksen kirjallinen materiaali todella hyvin, kirjoittaa vain siitä ja luennot ovat ainoastaan taustahöpinää? Onko siellä edes kovin tärkeää käydä?

Tarvitsen tsemppiä, jotain vinkkejä. Opiskelukaverini ovat kymmenen vuotta nuorempia, jutut bile-viina-krapula -akselilla, minä yritän pyörittää neljän lapsen perhettä ja selvitä jotenkin eteenpäin. Puoliso onneksi löytyy ja tukee mutta tuntuu että itseluottamus romahti täysin, koko yliopisto vain ahdistaa enkä halua enää mennä sinne. Olen hukassa. Oma äitini sanoo ettei minusta ole pärjäämään isoissa kuvioissa ja kannattaisi luovuttaa ajoissa, kukaan meistä ei ole korkeasti koulutettu (mikä on ihan totta, suvussani ei ole yhtäkään edes amk-tasoista) ja pään sisällä ajattelen olevani luuseri. Ja olen todellisuudessakin kun en selvitä edes ensimmäisiä tenttejä. Mitä teen, suututtaa ja itkettää, hirveä pettymyksen tunne.

Ehkä opiskeluympäristössä on vikaa? Toinen vaihtoehto on, että motivaatiossasi on vikaa. Oletko edes kiinnostunut alasta? Mitkä ovat motiivisi ylipäänsä opiskella? Jos se on pelkästään itselleen ja muille näyttäminen, niin se on aika huono motiivi, eikä tule helpolla kantamaan läpi opintojen. Vielä tärkeämpi juttu on se, että tuollainen puserrus ei kannata jos et edes pidä edessä häämöttävästä työstä. Itse luin yhden tutkinnon turhaan ja tiedän mistä puhun.

Vierailija kirjoitti:

Onko liian myöhäistä oppia uusia opiskelutyylejä? Tuntuu että olen jo jäänyt niin pahasti jälkeen ettei enää kannata kuin heittää hanskat tiskiin, tiedän että tämä on osittain muiden ihmisten puhetta jonka olen sisäistänyt, esim. äitini joka kannustaa ainoastaan lopettamaan. Ala on haaveeni mutta lykkäsin hakemista vuosia kun en uskonut itseeni lainkaan, "ei me virtaset olla mitään hienoja ihmisiä, mitä siinä yrität itseäs korottaa, ihan tavallisia ollaan, menet apuhoitajakouluun niin kuin me muutkin". Tämä on karrikoitua, mutta taustani. Motivaatio puuttuu vaikka pidänkin alasta, into kaatui ensimmäisiin vaikeuksiin ja tulee vastareaktio että pitäkää hieno yliopistonne ja laitoksenne, soronoo.

Toisaalta yritän ajatella että hei, pääsin sisään ei mitenkään helpon pääsykokeen kautta, pakko olla jotain potentiaalia. Mutta en vaan osaa opiskella. En tiedä, ajatukset sekaisin. Opintotukikin pitää vissiin palauttaa kun ei pisteet kerry ja se ahdistaa.

ap

Miksi olisi liian myöhäistä oppia uusia opiskelutyylejä? Luuletko ettei 70-80-vuotiaat, jotka käyvät kansalaisopiston kursseilla voi oppia uutta ja uusilla tavoilla?

Yliopisto ei oikeastaan vaadi muuta kuin, että uskot itseesi oppijana. Nyt valitettavasti olet saanut kokemukset, ettet luota itseesi. Mieti, kuinka selvisit lukiosta heittämällä. Sitten visioit, että kuinka helposti se yliopisto sujuu noin lahjakkaalta ihmiseltä, kun vielä oppii niitä tekniikoita :)

Jos et saa yliopiston opolta vinkkejä, niin katso mitä kirjallisuutta on luokanopettajakoulutusohjelmassa. Katso, onko siellä jotain, joka voi auttaa sinua. Tai aikuiskoulutusohjelman kirjallisuudessa.

Älä välitä äidistäsi.Valitettavaa, että sinulla ei ole ollut kannustaa kotia. Onneksi on kannustava puoliso. Mieti myös, että kuinka hyvä roolimalli olet lapsillesi!

Valtsikassa myös minä ja neljä lasta. Onneksi tentit hyvin läpi, joten ehkä jotain annettavaa...

Eli valtsikassa on tärkeää asiakokonaisuuden ymmärtäminen ja se, miten joku asia on yhteydessä johonkin toiseen. Mitään yksityiskohtaista tietoa ei tarvita, vaan asiakokonaisuus. Kertoo ehkä aika paljon, että en ole käynyt kuin aloitusluennolla ja sen jälkeen katsonut moodlesta diat ja muodostanut asiasta kokonaiskäsityksen.

Eli nyt käytät hyväksi elämänkokemustasi, jota varmaakin olet neljän lapsen äitinä saanut ja kirjoitat asiasta, vaikuttavuudesta ja asian suhteesta toiseen. Ei nippelitietoa lainkaan.

Niinkuin tuolla muutkin sanoivat, vastaa tenttikysymyksiin napakasti ja vain asiaa. Jos kirjoista/luennoista ei mitään jää mieleen, yritä opiskella asiat kokonaisuuksina, piirrä vaikka mindmappeja joka aiheesta/kappaleesta/teemasta tai jotain. Kysy opettajalta, mitkä ovat tärkeimmät asiat tietää/muistaa. Meidän luennoilla opettajien jutut eivät aina pysyneet aiheessa, joten ehkä ne luentomuistiinpanot eivät ole niin tärkeitä sinullekaan.

Amkkiin kannustajalle ja jollekin muullekin: en aio vaihtaa pääainetta ainakaan vielä tai oppilaitostakaan. Opiskelupaikka itsessään on sen verran lottovoitto itselleni etten suostu luopumaan siitä ennen kuin kaikki kortit on käännetty. On totta että yritän todistaa tällä sekä itselleni että muille, että minä pystyn ja kykenen, mutta tämä ei ollut mikään motiivi lähteä lukemaan pääsykokeisiin. Haluan valmistua täältä, haluan edes yrittää ettei mun tarvitse 30 vuoden päästä katkeroitua elämättä jääneestä elämästä, johon olisi voinut olla mahdollisuus.

Kiitos viesteistä, etenkin nro 35, tunnistan itseäni tosi paljon kuvailustasi. Sentään n- tai v-sanoja en viljele mutta olen selvästi sortunut pohdiskeluun ohi aiheen, se ei ole ollut tentissä haettu vastaus. Ulkoa opettelukin on vähän hankalaa, slaidien perusteella saada esseen rakenne, tuntuu että jää puolen sivun mittaiseksi vastaus silloin. Onneksi tenttikertoja on enemmän kuin yksi!

ap