Mitä teette, jos lapsi ei suostu lähtemään päiväkodista vaan saa itkupotkuraivarit?

Ihan aikuismaisesti toimit. Hyvä sinä.

Teit oikein.

Toimisin varmaan just noin. Ei siinä paljon vaihtoehtojakaan ole. No okei joo, maanittelu. Mut mitäs jos se ei auta? Tai sitten se perinteinen "okei, äiti lähtee sit ilman sua" joka yleensä kuitenkin aiheuttaa hätääntymisen ja halun lähteäkin mukaan, mutta on toisaalta hylkäämiskokemus ja lisäksi huuto vain yleensä yltyy. Joten olisin toiminut kyllä just noin

Kannan ilman vaatteita huutavana autoon ja piste.

Oma lapseni käyttäytyy noin jos on väsynyt, tai helpottunut nähdessään äitin ja pystyy näyttämään avoimesti tunteensa. Mielestäni et tehnyt väärin. Yleensä keskustelemalla selviää mutta kyllä muutaman kerran olen kantanut lapseni kainalossa pois jostakin en tosin päiväkodista mutta esim hoplopista, rauhallisesti vain ja päättäväisesti niin autossa on jo halailtu ja suukotettu.

On ihan luonnollista, että tuon ikäisellä on omat halunsa. Toki vanhempi päättää, mutta mielestäni lapsenkin omaa elämää ja mielipiteitä pitää kuulla. Miten hän muuten oppii pitämään itsestään huolen?

Kun saavut tarhaan, tervehdi lasta, kysy, missä vaiheessa leikki on ja mitä kuuluu. Kysy, onko hän valmis lähtemään heti vai esim. kymmenen minuutin päästä. Jos lapsi vastaa, että haluaa sen 10 min. leikin lopettamiseen, käytä aika vaikka henkilökunnan kanssa kuulumistenvaihtoon tai vessassa käyntiin. Ja kun 10 min. on kulunut, sitten ei enää arvota eikä maanitella vaan lähdetään ja sillä piste.

hyvin meni. minä väliin nappaan ulkovaatteet pussiin tms ja lapsen kainaloon ja menoksi. kiukku yleensä laantuu jo autossa

Äitihän se päättää mitä tehdään. Jos ei suostuttelu auta niin äiti pukee koska kotiin on lähdettävä. En tiedä sitten mistä lapsesi pitää millä häntä voisi innostaa nopeuteen ja yleensäkin pukemiseen.

Mulle ei ole ikinä käynyt noin. Päiväkodista lähdetään kotiin aina iloisina ja innoissaan. Sen sijaan kaksi lastani kamppailevat säännöllisesti vastaan aamulla päiväkotiin lähdettäessä. Puen väkisin sen verran kuin jaksan/sää vaatii, ja kannan yksitellen autoon. Ja olen kiitollinen, ettei ammattikasvattajia ole katsomassa touhua.

Sanakaa sanomatta ja pukematta kannan lapsen autoon. Tilanteen rauhoitettua jutellaan mikä harmitti ja halaillaan.

Mitä päiväkodin tädit sanoo asiaan? Miten näette tilanteen ja mikä on paras keino?

Välillä molemmat lapset (3 & 5) pistävät hakiessa ranttaliksi, juoksevat karkuun, eivät suostu pukemaan, heittelevät tavaroita ja parhaimmillaan tai pahimmillaan huutelevat pissakakkaaaaa.. Haluaisin oikeasti niinä hetkinä vajota maan alle mut yritän vaan määrätietoisesti pukea heille edes jotain ja ulos niin äkkiä kun mahdollista. Ovat tosi kilttejä hoidossa, mutta se sitten purkautuu haettaessa...

Isälleen meidän 2,5v huutelee naama punaisena "Ei, mene pois!" kun tulee hakemaan hoidosta. Ollaan vaan sitä mieltä, että ilmeisen hyvin tyttö siellä viihtyy, joka on hyvä juttu. Mielellään aamulla meneekin ja on käynyt hoidossa nyt vuoden.

Minun mukaani lapsi lähtee mielellään.

Isälleen olen koittanut sanoa, että alkaisi kysellä, että onko ollut kiva päivä ja että kertoisi lapselle, että kyllä tämä taas pian pääsee uudestaan päiväkotiin.

Jonkunlaista uhmaahan tuo on, kun isälleen kiukuttelee ja isäänsä pomottaa muutenkin sata-nolla. :/

Kerran meillekin kävi noin, tein ihan saman. Tosin jouduin kantamaan lapsen ulos, koska raivarit meni ihan överiksi. Ulkona vähän rauhoittui, niin että sain puettua. Sitten kun olin hiki norona valuen saanut vaatteet päälle ja valmistauduin kantamaan vielä kotiin potkivan raivosäkin, niin lapsi oli kuin ei mitään ja sanoi iloisesti "Puettu! Nyt mennään kotiin!".

Lapsi on yleensä mutkaton ja rauhallinen, mikä lie poikkeus oli. 

Luulin ensin että tämä on joku sarkastinen aloitus. No joo, juuri noinhan sitä toimitaan. Ei ole raivostuttavampaa kuin maanittelijavanhemmat. Oman lapsen hoitopaikassa on tällainen uniikki lumihiutale jolta kysytään kaikkeen että sopisiko. Yhtenä päivänä olin hakenut lapsen ja kiire hakemaan toista. Tämä 2-vuotias ei sitten halunnut kiivetä istuimeensa, ja meidän auto siis vieressä parkissa enkä päässyt lähtemään. Isi siinä sitten suostutteli prinsessaa mutta kun ei halua niin ei halua, aikaa kuluu ja minä katselen ällistyneenä ratin takaa. HELVETTI otat sen pentusi ja survot sinne istuimeen ja lämäset sen oven kiinni että tavalliset ihmiset pääsee liikkeelle.

Ei ole ihme että penskat on niin sekaisin nykyään.

Vierailija kirjoitti:

On ihan luonnollista, että tuon ikäisellä on omat halunsa. Toki vanhempi päättää, mutta mielestäni lapsenkin omaa elämää ja mielipiteitä pitää kuulla. Miten hän muuten oppii pitämään itsestään huolen?

Kun saavut tarhaan, tervehdi lasta, kysy, missä vaiheessa leikki on ja mitä kuuluu. Kysy, onko hän valmis lähtemään heti vai esim. kymmenen minuutin päästä. Jos lapsi vastaa, että haluaa sen 10 min. leikin lopettamiseen, käytä aika vaikka henkilökunnan kanssa kuulumistenvaihtoon tai vessassa käyntiin. Ja kun 10 min. on kulunut, sitten ei enää arvota eikä maanitella vaan lähdetään ja sillä piste.

Ja perheen muut lapset sitten oottaa vaatteet päällä eteisessä hiki valuen yhtä tuumiskelijaa? Ja mietihän jos jokainen vanhempi veisi 10 min henkilökunnan aikaa päivässä, se tekisi 110 lapsen päikyssä 1100min työaikaa.

Pienet lapset osoittaa noin mieltään/ikäväänsä. Ei sitä vanhemman hävetä tarvitse.

Ja ei kiitos mitään tarvitsetko10 minsaa aikaa kyselyjä! Ei siitä mitään tule jos vanhemmat pyörii siellä hoitopaikalla.

Lapselle voi sanoa, että minullakin oli sinua ikävä, mutta nyt on lähdettävä kotiin!

Voi sanoa, että jos et nyt anna pukea niin lähdetään ilman vaatteita. Sitten lapsi kainaloon ja autoon, ilman niitä vaatteita.

Jos kotiin mennään kävellen ei auta kuin pukea väkisin päälle.

Turhaa maanitella ja suostutella ikuisuuksia. Lapsi kyllä käyttää sitä konstia hyväkseen sitten aina jatkossa.

Ikävähän sillä lapsella vain on.

Kun lapsi rauhoittuu pitää kotona asiasta keskustella.

Ja tosiaan turhaa asiaa pk.n henkilökunnalle nolostella. Se on siellä ihan jokapäiväistä.

Vierailija kirjoitti:

Luulin ensin että tämä on joku sarkastinen aloitus. No joo, juuri noinhan sitä toimitaan. Ei ole raivostuttavampaa kuin maanittelijavanhemmat. Oman lapsen hoitopaikassa on tällainen uniikki lumihiutale jolta kysytään kaikkeen että sopisiko. Yhtenä päivänä olin hakenut lapsen ja kiire hakemaan toista. Tämä 2-vuotias ei sitten halunnut kiivetä istuimeensa, ja meidän auto siis vieressä parkissa enkä päässyt lähtemään. Isi siinä sitten suostutteli prinsessaa mutta kun ei halua niin ei halua, aikaa kuluu ja minä katselen ällistyneenä ratin takaa. HELVETTI otat sen pentusi ja survot sinne istuimeen ja lämäset sen oven kiinni että tavalliset ihmiset pääsee liikkeelle.

Ei ole ihme että penskat on niin sekaisin nykyään.

Minusta taas on hienoa, että nykyaikana on vielä vanhempia, jotka eivät revi raivareita ihan jokaisessa arjen siirtymässä. Ymmärrän kyllä, että sitten on taas teitä, joilla on niin kiire ja hermo kireällä, että toistenkin ihmisten tekemiset suututtavat. Mutta varovasti siellä liikenteessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulin ensin että tämä on joku sarkastinen aloitus. No joo, juuri noinhan sitä toimitaan. Ei ole raivostuttavampaa kuin maanittelijavanhemmat. Oman lapsen hoitopaikassa on tällainen uniikki lumihiutale jolta kysytään kaikkeen että sopisiko. Yhtenä päivänä olin hakenut lapsen ja kiire hakemaan toista. Tämä 2-vuotias ei sitten halunnut kiivetä istuimeensa, ja meidän auto siis vieressä parkissa enkä päässyt lähtemään. Isi siinä sitten suostutteli prinsessaa mutta kun ei halua niin ei halua, aikaa kuluu ja minä katselen ällistyneenä ratin takaa. HELVETTI otat sen pentusi ja survot sinne istuimeen ja lämäset sen oven kiinni että tavalliset ihmiset pääsee liikkeelle.

Ei ole ihme että penskat on niin sekaisin nykyään.

Minusta taas on hienoa, että nykyaikana on vielä vanhempia, jotka eivät revi raivareita ihan jokaisessa arjen siirtymässä. Ymmärrän kyllä, että sitten on taas teitä, joilla on niin kiire ja hermo kireällä, että toistenkin ihmisten tekemiset suututtavat. Mutta varovasti siellä liikenteessä.

Voi kuule. Voit maanitella sitä Pirkkojormaasi vaikka maailman tappiin asti mutta olisitko ystävällinen ja tekisit sen kuitenkin niin että et vaikeuta sillä muiden elämää. Kun minulla oli oikeasti se toinen lapsi odottamassa toisessa päiväkodissa ja olisi ollut riittävästi aikaa hakea ajoissa jos Uniikkiliinan isi ei olisi ollut niin vellihousu ettei uskaltanut omaa lastaan nostaa autoon. Itsehän teet lapsellesi karhunpalveluksen jos opetat että ei tarvii jos ei haluu ja rääkyminen auttaa aina ja koko maailma pysähtyy silloin.

Olisit jättänyt sen sinne, etkä koskaan enää hakenut pois.