Mitä mieltä jos vanhemmat ei suostu antamaan miljoona-asunnostaan lapselle siivua asuntolainan vakuudeksi?
Ajatteletko että onpas pihiä, vai ihan normaalia/ymmärrettävää?
Kommentit (63)
Miksi alapeukutatte aloitusta?? Tämä on MIELIPIDEKYSELY
No ajattelisin tuosta tapauksesta kuultuani, että luultavasti vanhempien miljoona-asunto on jo kiinnitetty räystästä myöten, eli siitä ei sitten vaan piisaa enää panttikirjoja muksun kämppään..
Mun mielestä kenenkään ei pidä laittaa kotiaan vakuudeksi, ei edes pientä osaa.
Ei siitä miljoona-asunnosta voi siivua laittaa, vaan kyllä se laitetaan koko osake jos täytetakausta tarvitaan. Onko vanhemmilta kohtuutonta edellyttää, että lapsi säästää ensin sen pankin vaatiman 10% itse ennen kuin ottavat lainaa? Ei minusta.
Sitä mieltä olen, että tuo on kätevä tapa joutua muuttamaan kodistaan. Menee lapselle takaajaksi, lapsen puoliso sössii asiat, lainaa ei makseta ja kas - pankki haluaa takaajilta rahat. Jos ei ole rahaa, myydään se vakuutena oleva asunto. Eli loppupelissä jokainen menettää kotinsa.
Pankista saa lainaa, kun ensin säästää. Sitä suosittelen kaikille.
Kyllä pitäisin pihinä ja outona ettei auta omaa lastaan. Oma varakas isäni ei tullut takaamaan minulle asuntolainaa erotilanteessa, kokemusta siis on.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä kenenkään ei pidä laittaa kotiaan vakuudeksi, ei edes pientä osaa.
Samaa mieltä. Ennemmin minä antaisin suoraan rahaa tai lainaa, jos pystyisin. Jos ei ole muuta vakuutta, niin se miljoona-asunto on koti, mutta muuta omaisuutta ei ehkä olekaan niin ihmeellisesti. Koti on kuitenkin koti, vaikka se on kalliskin. Sekä jos asunto on jo vakuutena jossain, ei siihen edes voi kiinnittää lisää.
Täysin ymmärrettävää, että vanhemmat eivät halua ottaa sitä riskiä, että menettävät oman kotinsa, jos lapsi ei pysty hoitamaan lainaansa. Tosin ihmettelen, että eikö miljoona-asunnossa asuvilla vanhemmilla ole mitään muuta omaisuutta, jota voisi käyttää lasten lainan vakuutena.
Minusta ymmärrettävää ja hyväksyttävää. Miehen ja minun vanhemmat eivät ole olleet henkilö- tai omaisuustakaajina missään asuntolainassamme. Emme ole edes pyytäneet. Asiat voi hoitaa muutenkin.
Riippuu varmaan lapsesta ja asunnosta.
Ja sen takauksen voi tehdä niin että kun sen "lapsen" asunnon arvo riittää lainan takaukseen niin vanhempien takaus loppuu. Näin meillä on tehty.
Itse en missään tapauksessa kehtaisi edes pyytää vanhempia takaamaan lainojani. Mitä jos tuleekin -90 luvun tapainen romahdus ja he joutuvat käyttämään eläkesäästöjään minun velkojeni maksuun?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pitäisin pihinä ja outona ettei auta omaa lastaan. Oma varakas isäni ei tullut takaamaan minulle asuntolainaa erotilanteessa, kokemusta siis on.
Aikuisen lapsen kuuluisi jo pärjätä omillaan, kenties auttaa vanhempiaan eikä toisinpäin.
Jos asunnon omistaa lapsi ja lapsen puoliso 50/50. En takaisi lainaa.
Jos lapsen pankkilaina vastaa n. 70% miljoonatalon arvosta, niin silloin ok. muussa tapauksessa ei, koska lapsen lainalla on ylisuuret vakuudet, jotka kasvattavat vain pankin vakavaraisuutta vakuuksista.
Tuossa tapauksessa on parempi vaihtoehto henkilötakaus, kuin antaa talo pantiksi.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä kenenkään ei pidä laittaa kotiaan vakuudeksi, ei edes pientä osaa.
Hieno, vastuullinen periaate, joka on katoavaa sorttia tämän nykypäivän velkaelvistelyn vuoksi.
Miten siitä asunnosta voi antaa siivun????
Että omaa asuntoa ei laiteta vakuudeksi. Ei edes omaa lasta varten
Riippuu kuinka ison siivun.
Mutta kyllä minä ihmettelen joo, jos joku vanhempi ei lastaan halua auttaa, jos se on mahdollista eikä aiheuta itselle kohtuutonta riskiä. En siis sano että koko omaisuus pitäisi pistää kiinni, tai taata jonkun huithapelin lainoja.