**##tiistaihinSYYS04väki##**
Mä oon ihan sekaisin eilisestä haalarikeskustelusta:DD Noviisi olen, koska olimme haalarittomassa ilmanalassa esikoisen taaperoajan (me onnekkaat, totean nyt:))
PiLe: muistinkin että olit jo liputtanut poikien väreistä. En ymmärrä, miksi noi pienestä pitäen halutaan pukea harmaaseen, beigeen, mustaan, tummansiniseen... Voi synkkyyksien synkkyys, sanon.
pukuhommiin.
simam ja kaksi keskisottavaa poikaa
Kommentit (38)
Ihmeen hyvin pikku-mies viihtyy omillaan. Tuo lastenlevy taitaa olla se taikasana, kun vaatimalla vaati sen soimaan:) Käy mulle. Mikä olisikaan jonkun piirretyn lastenohjelman teho???
Tässä eilisen ihan megalomaaninen pino:
http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=6631721&p=1&tmode=1&smode…
Menkkoja ei näy, mutta testi näytti negaa aamulla :( Joko testasin liian aikaisin - periaatteessahan pitäisi testata pisimmän mahdollisen kierron mukaan ja mulla se on 32p (nyt 30p), mutta uskon kyllä enemmän siihen huonompaan vaihtoehtoon, että edelleenkään ei ole tärpännyt.
Typy jäi aamulla itkemään perään. Joka aamu itku suurenee, vaikka meneekin hetkessä ohi. Vilkuttivat mulle ikkunasta hoitotädin kanssa ja näytti siinä itku jo lakanneen. Itselleni tuo itku ei ota niin lujille kuin etukäteen ajattelin, jotenkin suhtaudun niin että se " kuuluu asiaan" . Kuitenkin tiedän, että päivät sujuvat hoidossa nopeasti ja mukavasti kaverin kanssa leikkien ja päiväunien jälkeen hoitopäivä onkin oikeastaan ohi. Paitsi tänään, kun meen vasta 16.30 hakemaan. Yleensähän oon jo 15 jälkeen hakemassa.
Pitää hakea jotain välipalaa, tuli jä nälkä kun oon klo 6 syönyt aamiaisen!
Parempaa päivää muille!
- tea vähän ankeissa tunnelmissa -
oli niin kiva käydä pinoutumassa ja osallistua pinon kasvattamiseen että piti tulla heti takaisin : )
Välikausihaalarista on ollut keskustelua. Meillä oli viime syksynä Jonathanin 80 cm haalari, joka ei ehtinyt paljon käytössä kulua. Täytyy testata että mahtuuko se vielä O:lle päälle. Kuriksetkin löytyy ja kumpparit äitini osti vähän aikaa sitten. Minä olen edelleen hieman pihalla kaikista niistä vatteista, joita nämä taaperot tarvitsevat. En osaa vertailla eri vaihtoehtoja, kun en ole yhtään perehtynyt valikoimiin. Äitini on ostanut O:lle kaikki ulkovaatteet ja olemme myös saaneet PALJON vaatteita tuttavaperheeltä, joilla on poikia x2. Olen laittanut osan pieneksi jääneistä vatteista UFF:ille ja osan kierrättänyt ystäville. Joitakin vaatteita, joista olen itse pitänyt, olen laittanut säästöön kakkosen varalle...Seuraavalle lapselle haluaisin kyllä ostaa enemmän vaatteita kun nyt olen jäänyt oikeastaan siitä kokonaan paitsi.
O:lle olemme aikoneet nyt laittaa isomman lapsen sängyn. Se pitäisi vielä maalata, mutta ajan puutteen vuoksi se on vielä jäänyt. Ajattelin myös hommata pikkuisen tyynyt, kun O tuntuu nykyään käyttävän peittokasaa tyynyn asemasta pään alla. Meillä olisi vielä edessä tuttivieroitus! Nyt olen niin voimissani että olen sen ajatellut tehdä, ennen kuin O menee hoitoon.
Meillä O RAKASTAA pyjamabanaanit videota, jonka ostin R-kioskilta eurolla : ) Mitään muita lastenohjelmia ei oikeastaan jaksa katsoa. Paitsi Pate Postimiestä viikonloppu aamuna. Musiikkia jaksaa myös kuunnella vaikka kuinka kauan. Mikä tahansa musiikki käy; Rapista iskelmiin....(Meillä on välillä Voice TV päällä O:n riemuksi). Lastenlaulutkin ovat kivoja. O on aika suloinen tanssiessaan Pikku G:n tai vastaavan tahtiin ; )
Nyt lounaan laittoon. Tänään minulla tiedossa vapaa ilta, jee!!
@iti
Toivo ei kuitenkaan ole vielä mennyt. Plussa säteitä lähetän!!
---------------->>>>>>>>>>>>>>>>>>>>------------------
@iti
Olipa eilen sutinaa pinossa. Mukavaa, kun niin moni taustaltakin käväisi. =)
Vaikka viime yö oli huono, ehdin nähdä unta. Kyläilin Kukkuun luona. Syötiin hyvää spagettiruokaa, katsottiin Kukkuun miehen tuotoksia ja meidän molempien tytöt olivat oksennustaudissa. Aikuisten oikeasti pian olisi kyllä tarkoitus teillä piipahtaa. =) Mukavaa työpäivää!
Sairastupiin jaksua ja paranemista!
Ankkiksen poitsulle myöhästyneet synttäonnittelut!
Muumimahalle jaksua kaikkiin harmistuksiin ja voimia vieviin asioihin. Hyviä vointeja raskauteen!
Välikausipuku: Kokeilin viime syksyn alennuksesta ostettuja 68 koon Reiman takkia ja housuja. Oli vieläkin Nöösälle sopivat. :-O. Ajattelin ottaa Nöösän mukaan sovitusta varten ja katsella taas takki housu yhdistelmän ehkä Jonathanilta tai joltain. Jonathania on niin kehuttu. En meinaan usko, että tuo viime syksyinen kovin pitkälle kevättä mahtuu, vaikka ihan heittämällä päälle vielä menikin. Kurislinja on muuten meilläkin.
Enkeli: Tässä olen kalenteria tutkaillut, mutta melko tiukkaa on rakentamisen ja muuton kanssa, joten taitaa kyläily olla ensi kuun heiniä. Onneksi nähdään kuitenkin perjantaina. Toivottavasti muutama sananen ehditään vaihtaa. =)
Tea: Harmi, mutta peukutan edelleen plussan puolesta. Haleja.
@iti80: mukavaa vapaailtaa!
Nyt ulkoilemaan. Smuik!
-Mimmuli ja Nöösä
Koti on kuin pommin jäljiltä, vaikka juuri eilen siivottiin. Kohta pitäisi ruveta raivaamaan, eilen oltiin niin juhlista voipuneita ettei jaksettu. Mistä tulikin mieleen, että kotitöiden suhteen taidan olla samanlainen kuin monen syysmamman miehet, ainakin jatun ja jonkun muun. Että en kykene tekemään jotain hommaa just ja heti vaan tarviin hetken aikaa " kerätä itseni" ja sitten kyllä homma hoituu ripeästi ja tehokkaasti. Joskus olen kyllä saanut palautetta siitä että jätän hommat muitten hoidettavaksi, mutta kyse ei ole siitä, vaan olen vain sen verran hitaasti lämpenevä että tehokkaammat ehtivät ensin. Ja sitten harmittaa, puolin ja toisin. No joo, tämä siis vanhoihin keskusteluihin palatakseni.
Ja Kukkuun muutaman päivän takaiseen galluppiin, että miten kasvatan pojastani hyvän puolison tulevalle vaimolleen vai miten se nyt menikään. ´No, otan tietty mallia anopista :-). Pojat pienestä pitäen mukana kotihommissa, esikoinen oli kova imuroimaan jo vuoden vanhana, nyt esim. vessan pesu on hänen vastuullaan, keskimmäinen imuroi. Yritetään luoda siivoustilanteesta iloinen ja positiivinen, ilman nalkutusta ja komentelua (helpommin sanottu kuin tehty, tiedän). " Ylimääräisistä" hommista voidaan vähän lahjoa. Käytän myös ihan realistista puhetapaa: Sitten kun meillä on siistiä, mahdutaan paremmin pelaamaan Afrikan tähteä, jos lapset tekevät oman osuutensa niin äiti ja isi ehtii paremmin lukemaan teille jne. Ja meillähän mies tekee kaikkia kotihommia myös, vaikka enin osa toki nyt remontin ja minun kotonaolon takia onkin langennut minulle. Uskon, että isän esimerkki on tärkeä.
Ynis, en loukkaantunut, tietenkään :-) Kiva vaan että syntyy keskustelua. Uskon toki, että kosteussuojahaalari saattaa riittää kotihoidossa oleville rauhallisille lapsille, mutta tarhassa kurikset ovat välttämättömät. Kurikset riisutaan jo tarhasta lähtiessä, sitten saa autoon mukaansa vähän siistimmät lapset :-). Joskus ne on niin törkyisiä ettei ilkeäisi ottaa autoon sisälle, sitten on kätevä riisua päällimmäinen kerros vaan pois ja tunkea muovikassiin ja heittää siitä koneeseen kotiin päästyä.
Tea, voi kurjuus tuo nega :-( mutta ehkä se jo ylihuomenna olisikin plussa (toiveikkaana). bd
Hih, kun nyt vihdoin on pahimmat kiireet hellittäneet että ehtii paremmin palstailemaan, niin kirjoitusripulista ei meinaa tulla loppua. Ehkä rupean nyt raivaamaan tuota olohuonetta ja keittiötä...
Kiva nähdä välillä harvinaisempiakin tuttuja täällä!
T. Ankkis ja [color=red]♥Lilli♥
tytöllä pissatulehdus ja poitsulla ripulitauti...
Hmm... onkohan tää sittenkin kätevää hakea esikoinen tarhasta lounaan jälkeen, kun en koskaan saa kuraista lasta mukaani:)
Mulla on jotenkin ihan aivoton ja saamaton olo. Ei huvita oikein mikään. Tekis mieli potea flunssaa vaan peiton alla, vaikkei tää flunssa edes ole mikään kauhean paha. Voimat on vaan jotenkin lopussa. Öisin näen omituisia unia. Usein unissa on kauhea kiire jonnekin ja tavarat hukassa ja olen ihan stressaantunut. Viime yönä valmistauduin häihin joissa oltiin jo lähes kuukausi sitten:) Mutta ei ole kovin levännyt olo, vaikka kunnon yöunet olen koittanut nukkua parina yönä, normaalia pitemmätkin.
Tealle jaksua yritykseen! Toivottavasti pian tärppää, tai ois sittenkin tärpännyt jo!
T: Ynis
Lupasin eli vannoin aamulla, että menen nukkumaan kun Onnikin menee päikyille. Eka herätys oli jo 6.20 mutta silittelyllä torkkui vielä seiskaan.
Tämä aamu on ollut aika syvältä siis. Kauheaa itkua ja parkua koko aamu. Puuroa söi vähän ja luulin, että jäi nälkä ja sorrui tarjoamaan " välipalaa" mutta eipä syönyt. Pihalla on 20 astetta pakkasta, ulos ei huvita. Ajattelin,e ttä tehdään kauppareissu autolla mutta kun itku oli niin isoa ja silmät täynnä anovaa katsetta, laitoin lapsosen nukkumaan. On jo puoli tuntia nukkunut päiväunia. Ei itsellä tee nyt sitten mieli mennäkään. Ja sen tietää, että se kostautuu iltapäivällä väsynä.
Tässä kun on tasan kaksi vaihtoehtoa. A; Onni herää ihan kohta, B; nukkuukin 3h. Ja minä sitten pyörittelen peukaloita täällä.
Minäkin koen olevani aika hakoteillä näitten taaperoiden varusteluiden kanssa. Ihan kaikessa, lähtien siitä iän ikuisesta tunteesta, että meillä on leluja liian vähän:) Kaikki ulkoiluvaatteet ja kengät sun muut on ihan hakusalla. Meillä on käytössä " vain" kuomat ja mietin aina, pitäskö olla toisetkin kengät jne jne. No, hyvin on tultu toimeen ja tarettu pihalla, että kai meillä on riittävästi vaatetta. Kurikset on kyllä meilläkin ja syksyllä oli kovassa käytössä kun Onni vasta konttasi. Olin ja olen varmasti vieläkin vähän hysteerinen tuon sotkemisen kanssa:) Kaveri nauroikin jälkikäteen ja sanoi katseneensa syksyllä mua ja Onnia sillä silmällä, että olenpas minä tarkka siitä, sotkeutuuko haalari vai ei:D Kun jos oli vähän kostea ilma, Onni oli vuorattu kura-asuun.
Tealla tärppionnea. Toivoa on aina niin kauan kuin sitä on. Heh heh, mutta toivotaan parasta siis!!! Ihanan tyynesti osaat suhtautua lapseen, joka jää itkeen hoitoon viedessä! Minä varmaan itkisin koko päivän sen jälkeen vaikka tiedänhän minäkin, että se ikään kuin kuuluu asiaan tosiaan.
Nyt taidan laittautua makuulle. Onpa taas tuo kuntoilupuoli unohtunut ja sen huomaa. Pari viikkoa ollut taukoa ja syönyt olen kuin possu, joten olo on sen mukainen. Ja selkä NIIN jumissa taas.
Tättärää. Tässäpä tätä.
T-P
Väkkärän ripuli on ohi. Vatsatauti lienee nyt historiaa meidän perheessä - toistaiseksi.
Hiukan silti ahistaa, Väkkärälle lakkasi kaura sopimasta taudin aikana. Jäljelle ei jäänyt paljonkaan lajikkeita, ruokia, ei kiva. Aloitin toissapäivänä kauran uudestaan ja että meillä on nyt punaposkinen poika! Tänään naama ei ole enää ihan niin heloittava kuin eilen, eikä aamukakka ollut ihan vihreää.
Tealle lämmin halaus!
Voi kurjuus tuota Väkkärän ruokajuttuja, joskin ihanaa, että tauti on voitettu!!!
Pitikin kysyä Kerpulta, miten ne Sassan ruokajutut tällä hetkellä? Jossain vaiheessahan söi jo paljonkin eri juttuja mutta tulikos se teillekin tauti sekoittamaan näitä kuvioita. Illalla nimittäin mietin, kun ei uni tullut töiden jälkeen.
Koska muisti pätkii enkä muista mitä muuta piti, poistun taas hetkeksi.
T-P
En kyllä voi väittää koskaan kovin ahkeraan kuntoilleenikaan. Mutta tänään tajusin, että laihtumisen varaa ois jo noin 5kg:( Ikinä en ole laihduttanut kunnolla, eli pitäis kai olla iloinen siitä. Nyt vaan alkaa kohta olla jo aika. Reidet ei mahdu enää housuihin ja takapuoli tursuaa myös:( Pitäiskö tulla raskaaksi sittenkin, niin kilot lähtis taas:) Ei sentään, sen jälkeen painaisin varmaan 10 kg liikaa, kunhan kilot tulis takasin.
Motivaatio hakusessa ja nyt pienessä flunssassa ja väsyneenä on nälkäkin koko ajan:(
T: Ynis
Ei mekään tänään olla vielä ulkoiltu, mutta jos kuntoilis edes kävelemällä kauppaan...
@iti: hauskaa, että innostuit kirjoittelemaan :-)
Typyn muumibuumi jatkuu edelleen, samoin olen koittanut rajoittaa katselut puoleen tuntiin, mutta pari kertaa on jo lipsunut. Typy on niin suloinen, kun silitttää telkkua ja totisena toistaa:" Muumimuumi" . Ja yhden jakson jälkeen " Lisää lisää" .
Töihin pitäisi ottaa yhteyttä. Ei innostaisi yhtään.
Keilin
Heippa:)
Tää taas harrastaa kotiäidin tärkeystöitä ja siivoaa makuuhuoneen kaappeja. Saatiin se yksi uusi kaappi lisää ja totesin että nyt vihdoin käyn läpi mun järkyttävän kokoisen vaatearsenaalin ja laitan jotain pois. Heh. Vaatteita alkaa olla kohtuullisia pinoja kolmelle eri kokoiselle Aavikselle, vaan vielä en taida uskaltaa heittää pois noita pienimpiä(jos vaikka joskus mahtuis....) enkä ihan suurimpiakaan (jos vaikka joskus se toinen...) niin, että pakkaan niitä sitten säilytyslaatikoihin ja vien varastoon miehen mumman vintille. Onneksi siellä on tilaa ja osa lämmitettyä. Nyt on koko olohuone täynnä laatikoita ja vaatteita, ajattelin päikkäriajan olla tehokas.
Tealle hali täältäkin!
Ayap: Mietinkin miten teillä. Meillä on kanssa ruokahommelit aivan persiillään ja kaiken hyvän lisäksi Motti on alkanut haluta samoja ruokia kuin me syödään. Ruisleipä, jugurtti, juusto jne. aiheuttaa isoimmat huudot. On mieli aika matala koko perheellä.
Motti on kipeä, outo tauti. Naama näpyillä, lämmöt koholla, kauhea väsy ja nenä vuotaa. Ehkä yhteyttä algeeriaan, ehkä ei. Ja kumman paljon mustelmia, huomasin eilen. Onneksi ensi viikolla on lääkäri.
Nyt hommiin, voimia arjen aherrukseen kaikille.
Aavis ja Motti
Vielä ei kaduta, mutta kohta tulen varmaan parkumaan teille täysillä. Tuntuu taas, että multa vaaditaan ihan liikaa ja itku on herkässä. Palautuuko tässä enää ikinä takaisin normaaliksi ihmiseksi:( Välillä tuntuu, että olen ihan saamaton paskiainen enkä huolehdi lapsistanikaan, kun en vaan jaksa koko ajan tehdä jotain. Esikoisen puheterapiaharjoituksetkin jää aina tekemättä ja sitten minä olen siellä terapeutille nolona selittämässä, ettei taaskaan olla tehty mitään. Sitten terapeutti taas ahdistelee mua painostamalla harjoituksiin. Juu, kotiäidin elämä on helppoa :´(
Nyt pitää mennä soittelemaan esikoisen lääkäriajasta ja ruinaamaan lausuntoa tarhapaikkaa varten. Tuntuu, että on suuri ponnistus saada soitettua sairaalaan ja voin taata, että itku tulee pettymyksestä, jos asia ei edes hoidu kerralla. Tänään mietin, että HUS ei ainakaan auta masentuneita äitejä paranemaan masennuksesta, kun kaikkien asioiden hoitaminen on niin hemmetin vaikeaa.
No niin, itken myöhemmin lisää...
T: Ynis
Ei tosi nuku typy vielä..eilenki kesti ja jouduin sit herättää..Ei kiva!
Yö jostain syvältä...Pojalla oli " juttuja" nukkumaan pääsin puol1,typy huus 1-2 sit nukuttiin 3tuntii ja 5eteenpäin oli taas sellasta torkkua ja huutoa!En tiedä miks?En jaksa miettiä?!
Niinku Ynis laitto väsynä on enempi nälkä...Kokoajan pitäs saad ajotain.Onneks oli muskari ni ehti vaa aamupalan ja sit päväruualle kotii..
Muskarissa typy otto ekan kerran pukemis raivot...Kiva ku jännetuppi taas oireilee ni helppo pukee rimpuileva ipana!
Jännetuppeen lepoa ja väsyyn unta...Helppo toteuttaa!!
Väsynä rasittaa nuo typynkin puuhat niin paljon...Keikkuu tuolilla ja menee sängyn alle ja iskee pään ja Riisuu vaatteet ja pukee ITE!ja raivoaa housujen kans..Ois hetken aloillaa!
TEalle hali!
Kiva Ayap et teilläkin pöpö hellittää!
Pe raahaudun kyllä paikalle hyvän seuran ja herkun perässä :-) Muuta en tällävkolla taida jaksaa!
Yks ärsyttävä paperipino odottaa selvitystä!Onneks illal jumppa,jos vähä mieltä virkistäs.
jatu
jokainen kauppaanjäänyt suklaa on hurraa-huudon arvoinen! Hurraa! Hyvä sinä! Laihispuolella on pinontynkä, tule mukaan jos haluat...
Aavis, ruvetaanko katselemaan meille jotain viihtyisää hourulaa? Minä ainakin alan olla tarpeessa.
Ei näin lyhyttä muistia voi olla kellään... piti muutakin, mutta en muista.
joskus mietin et poikahan ainaki muistaa mietn äiti oli vähä epätasapainonen ja ailahtelevainen ja aina niiiiin väsyny et mitäköhän traumoja se sille jäättää??Taitaa kyllä oireilla jo nyt..jos ne kaikki temppuilut on sitä!
jatu
Ayap, laihispinoon en viitsi. Se on ihan turhaa, jos ei oikeasti ota itseään niskasta kiinni ja laihduta.
Sairaalaan soitto onnistuikin ekalla kerralla ja miellyttävän kuuloinen ihminen oli jopa puhelimessa. Laittaa lausuntopyynnön eteenpäin. Toivottavasti saadaan se ja ajoissa myös. En jaksa uskoa, että asiat etenis näin helposti. Sitä ei vaan usein tapahdu!
Miksi meidän tk:ssa on th:t niin tympeän kuuloisia puhelimessa. On pitänyt kuukauden päivät soittaa itelle uusi resepti, kun on " jääneet lääkkeet ottamatta" tältä mammalta. Voin ainakin rehellisesti myöntää, jos joku tuliskin kuittailemaan, että onko pillerit jääneet ottamatta. On ne! Enkä jotenkin jaksa välittää siitäkään.
Jatu, jos Ayap ja Aavis perustaa oman hourulan, niin perustettaisko me oma? :) Voitais siellä pähkäillä mitä olemme tehneet väärin:)
T: Ynis
Hörppäsen aamukahvit tänään virtuaaliseurassa, kun lihaa ja verta oleva seura on kaikki koulutuksessa. Raskaanaolevia sijaisia ei tarvitse kouluttaa, onneksi. Kahdeksan tuntia kokouksessa olisi mun nykyisessä tärkeysjärjestyksessä raivokohtauksen aiheuttavaa ajanhukkaa.
Hurjan kivaa lukea, että moni tuttu mamma on ruudun takana aika säännöllisesti, vaikka ei kirjoitakaan aktiivisesti. Olette siis ikäänkuin hengessä mukana. Kiitos Lilan uutisten ja onnittelijoiden, että eilen riitti luettavaa.
Vaatteista sellaista, että meillä on nyt käytössä myös ensimmäiset Reimatecit talvipukuna, kun Kukkanen sai lahjaksi sellaiset. Minun luontainen piheyteni iskee haalariasioissa päälle, kun tuntuu niin kamalan isolta summalta laittaa vaatteisiin kerralla yli sata euroa. Anoppi on yleensä hoitanut paljon vaatepuolta kirpputoreilta, ja siksi ei haalareista yleensä ole ollut pula.
Värit vaatteissa on silti perinteiset pojalle. Kävin lastenvaatteita viikonloppuna lävitse, ja totesin, että jos meille syntyy tyttö, heivaan melkein kaikki isot vaatteet eteenpäin. Värivalikoima on lähinnä tummansinistä ja tummansinistä ja tummansinistä. Mitenkään tarkoituksellisesti ei olla tähän päädytty, mutta kun valikoima on pojille yleensä sen lisäksi harmaata tai vihreää, on sininen kuitenkin vienyt voiton.
Siten olen värikulttuurin syövyttämä, että tumma sininen tytön vaatteissa on hyvä mauste, mutta päävärinä synkkä. Olenpa asenteellinen!
Jaahans, pitää vissiin lopetella, kahvikin loppui. Hauskaa päivää kaikille ja peukut pystyssä Teukille, jotta pääsisit maailman tärkeimmän työn pariin.
Kukkuu ja Ihmelapsi, potkis potkis