Millaiset asiat, ajatukset yms ovat yrittäneet lannistaa ja painaa mieltäsi alas tänään?
Miten olet taistellut niitä vastaan, vai oletko taistellut vastaan?
Kommentit (32)
Leikin pirteää vaikka vieläkin joka solullani huudan eksäni perään! Lyökää mua viä lapiolla!
Aivan järkyttävät kuukautiskivut. Sattuu ja muutenkin ärtynyt olo.
Mulla on töissä yksi tyyppi top-jaksolla, ja hän ei oikein jaksa kuunnella ohjeita. Tunnen itseni huonoksi ohjaajaksi, kun en jaksa jankuttaa samoja asioita kerta toisensa jälkeen.
Olen jo luovuttanut. Tarvitaan enää rohkeutta.
Lapsi vaikuttaa sairastuvan, kurkku on kipeä. Kuumetta ei ole, mutta olen taistellut tautia vastaan Panadolilla. En haluaisi jäädä kotiin sairasta lasta hoitamaan, kun töissä on huomenna alkamassa uusi projekti, jossa pitäisi "välttämättä" olla läsnä.
Vierailija kirjoitti:
Olen jo luovuttanut. Tarvitaan enää rohkeutta.
Elämiseen tarvitaan rohkeutta, ei kuolemiseen.
Se, että tulen tuskin saamaan töitä kyn valmistun. Alalla olu suomen viidenneksi lupaavimmat työllistymisnäkymät, kun aloitin neljä vuotta sitten. Työkkärin tilaston mukaan tämä siis työllistäisi ainakin 15 vuotta loistavasti. Nyt sitten ollut jättimäiset irtisanomiset ja tuskin palkataan juuri ketään moniin vuosiin, varsinkan vastavalmistuneita, kun kortistossa on satoja rautaisia ammattilaisiakin tarjolla.
Meillä alkoi töissä isot YT:t. Olenkohan kohta työtön? Ajatus työttömyydestä on ikäiselleni karmiva. Olen tehnyt työtä 35 vuotta tauotta, mutta eläkettä ei ole vielä kertynyt sen vertaa, että sillä oikeasti tulisi toimeen. Nyt jos jää työttömäksi tai tulot putoaa, mulla saattaa kaikesta tähänastisesta raatamisesta huolimatta olla loppuelämän köyhyys edessä.
Tuputusta: voi että on ikävää ettei näe sukulaista. Asiahan voisi olla mikä tahansa?
Vierailija kirjoitti:
Olet surkea, tyhmä, ruma, hyödytön.. et osaa mitään. Olet täysin epäonnistunut surkimus. Häpeä.. itseinho. Ahdistus. Rauhoittavat lääkkeet auttoivat muutaman tunnin. Taistelin sitä vastaan etten turvautunut alkoholiin. Siinä ainakin onnistuin. Kunpa pääsisi pois.
Sinkku, ei ystäviä, epänaisellinen arka kummajainen.. en sovi minnekään.
Tämä oli ihan kuin minun suustani, olen vakavasti masentunut ja ahdistunut. Päässäni on pakko-ajatuksia lähestulkoon ympäri vuorokauden eikä niitä saa sieltä pois mitenkään.
Olen sairastelun vuoksi jäänyt jälkijunaan ikäisteni elämästä ja tuhlannut arvokkaita vuosia, enkä saa otetta yrittää kiriä siihen vaiheeseen missä pitäisi olla, koska olen niin yksin tässä joten saamattomuus on kasautunut kun ei kukaan kuitenkaan välitä mitä teen (paitsi mainitakseen, että ai etkö sä vieläkään ole saanut mitään aikaiseksi). Mikään ei kiinnosta tai tahdonvoimaa löydy tarpeeksi, jotta jaksaisin yrittää pelkästään itseni takia, ei sillä että mitään osaisinkaan. Todennäköisesti päädyn "isona" vain rappiojuopoksi sillan alle.
Yritän ajatella, että kyllä tämä tästä, normaalia väsyneempi päivä vain.