Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi se Hintikka tekee lisää lapsia kun ei jaksa hoitaa entisiäkään?
03.10.2016 |
Juuri hiljattain aiheesta avautui ja onnistui syyttämään kaikkia läheisiään siitä ettei nämä hoida hänen lapsia? Onko nyt sitte joku syyllistyneistä suostunu hoitamaan kahta räkänokkaa viikonlopun niin eiko oitis uutta putkeen?
Kommentit (265)
Hintikka haluaa, että koko kylä ja mummut ja vaarit päälle hoitavat hänen lapsensa, kuten ennen on ollut tapana. Hintikka vaan ei nyt suostu ymmärtämään sitä, että me mummot ollaan nykyään nuorekkaita ja meneviä, emmekä omenapuun katveessa tarjoile keksejä ja itsetehtyä herukkamehua sukkia kutoen ja valmiina lapsosten kera viikonloppuisin pelailemaan, touhuilemaan ja pullaa leipomaan. Toinen juttu on sitten ne sairaat ja huonokuntoiset isovanhemmat, joita syyllistetään myös.
Mä olen töissä käyvä isoäiti, ja olen kahta erittäin raisua poikaa jo vuosia lasten yökyläilyin hoidellut, siivonnut jopa kotiaan ja ruokaa vienyt ja laittanut. Siinä on kuulkaas tekemistä. Ja kun sen avun pitäisi olla heti minuutissa puhelinsoiton päässä, kun eihän teillä nyt mitään menoa voi perjantai-iltaisin olla, eihän, mihin te muka menisitte???
Vaikka kuinka lapsia rakastankin, en halua, enkä etenkään jaksa alkaa oman lapseni perheen äidiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpas täällä katkeraa porukkaa suuria ikäluokkia lyttäämässä. Minä taas syytön teitä keski-ikäisiä. Suomen lapsettomuusongelma alkoi 20-25 vuotta sitten - miksi ihmeessä ette tehneet niitä lapsia tarpeeksi ääliöt? Nyt minä ja minun sukupolveni joudumme pyyhkimäön teidän aiheuttamanne paskan, en usko että koskaan tulen saamaan eläkettä tulevaisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo kelpaa laittaa kakaroita maailmaan - yllätys yllätys! - ja sitten syyllistää koko ympäristönsä yhteisöllisyyden puutteesta. Kysyttiinkö edes isovanhemmilta että haluaako ne lisää hoidettavia... Montako sukulaista oli paikalla kun lasta laitettiin alulle?
Voiko joku nyt linkata että missä hän on mistään avautunut ja valittanut? Itse muistan häneltä tästä aiheesta yhden erittäin loistavan kirjoituksen:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/10/marja-hintikka-isovanhemmuus-hu…
Minusta tämä oli ihan erinomaista pohdintaa siitä, miten maailma on muuttunut aivan hurjasti lapsiperheiden ja tukiverkostojen näkökulmasta.Niin on muuttunutkin mummojenkin elämä. Ennen lapset synnytettiin nuorempana ja mummot oli 40-55-vuotiaita kotiäitejä. Naisten työssäkäynti yleistyi 60-70-luvulla ja sekin nuorten naisten keskuudessa, eikä suinkaan mummojen. Eikä siihen aikaan lapsia "hoidettu" vaan he leikkivät keskenään, vanhempien lasten valvoessa ja mummon tehtäväksi jäi lähinnä ruuanlaitto ja petin petaaminen.
Tämän päivän mummoista suurin osa on työelämässä, heillä on vaativa ja alati uudistuva työ, eläkeiän noustessa, oma ja puolison terveys reistailee, molemmalla on vielä iäkkäät vanhemmat ja appivanhemmat, jotka tarvitsevat apua arkisiin askareihin ja siinä sivussa pitäisi hoitaa lastenlapsiaan ja tehdä kotitöitä.
Jos nuoret ja terveet lapsiperheen vanhemmat ovat väsyneitä, niin moni mummo on jo jaksamisen äärirajoilla ja monet sairastuvat stressistä johtuviin sairauksiin, kun aika ei riitä, eikä lepoon ja yöuneen jää aikaa, kun pitäisi revetä joka paikkaan ja syyllistetään, kun voimavarat hiipuvat, eikä mikään apu riitä tai ole tarpeeksi.
Hintikka on 38-vuotias, joten erittäin suurella todennäköisyydellä hänen äitinsä on kyllä yli 60-vuotias ja eläkkeellä.
Mistä ihmeestä joku on saanut päähänsä, että yli 60-vuotiaat olisivat kaikki eläkkeellä...
Koska juuri he ovat sitä suurta ikäluokkaa, joka on kahminut itselleen isot eläkkeet ja myös jäävät eläkkeelle aikaisin. Itse työskentelen akateemisessa ammatissa, eikä täällä ole ketään ollut yli 61-vuotiaana enää töissä. Kaikki sukulaiseni eläköityneet 58-62 -vuotiaina.
Että oikein akateemisella alalla....
Suuret ikäluokat ovat nyt iältään 67-71 vuotiaita.
Ja 61v. ei kuulu suuriin ikäluokkiin, vaan on syntynyt 1955.
Suomessa eläkeikä on 63 vuotta.
Jos sukusi jäsenet ovat päässeet eläkkeelle 58-60 vuotiaina, niin heillä eläkeikä on perustunut ammaattiin esim poliisi, palomies, lennonjohto yms.
Tai sitten he ovat itse maksaneet itselleen vapaaehtoisen eläkevakuutuksen, joka käytetään ennen työeläkettä.
Monet työnantajat maksoivat näitä vapaaehtoisia eläkevakuutuksia työntekijöilleen vielä 80-luvulla. Meidänkin firmassa on näitä vanhempia työntekijöitä, joita on lähivuosina jäänyt tai jäämässä eläkkeelle 58-vuotiaana. Meille nuoremmille ei sitten ole minkäänlaisia etuuksia luvassa ja töitäkin pitäisi varmaan painaa päälle 70-vuotiaaksi.
Nyt levität ihan virheellistä tietoa. Suomen lain mukaan jo useamman vuoden ajan on voinut jäädä vapaaeht. eläkevakuutus eläkkeelle Aikaisintaan 62-vuoden iässä.
Tuo 58 vuotta oli varmaa 90-luvulla ja vuoden 2000 alussa 60 vuotiaana ja viimeisen 10vuoden aikana 62 vuotta.
Ja toisaalta ihmettelen miten eläkeikä vaikuttaa lapsiperheen jaksamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Hintikkahan halusi nimenomaan herättää keskustelua.
Miksi nyt sitten muka ei saisi keskustella siitä, miksi keski-ikää vauhdikkaasti lähestyvä, kiireistä työtä tekevä kunnianhimoinen nainen haluaa aina vaan lisää lapsia, vaikka on ymmärrettävästi jo ihan uupunut aiemmistakin lapsistaan? Miksi hän uskaltaa uhota itse olevansa superisovanhempi tulevaisuudessa, kun ei mitenkään voi tietää omasta terveystilanteestaan ikääntyessään - eikä lastensa lisääntymisikiä ja lisääntymistahtia? Miksi hän on niin syyttävä ja ilkeä vanhempaa sukupolvea kohtaan; joiden vaivoista ja tilanteesta ei varmasti voi tarkkaan mitään tietää?
Onko keskustelun herättäminen ja ihmettely monopolisoitu toimittajille?
Jos Hintikan lapset tekevät lapsia yhtä innokkaasti kuin äitinsä ja isänsä, niin lapsenlapsia kertyy yhdeksän kappaletta. Jos jokaista hoidat kerran kuussa, niin jo on kolmannes kuukaudesta mennyt siihen.
Vierailija kirjoitti:
Onpas täällä katkeraa porukkaa suuria ikäluokkia lyttäämässä. Minä taas syytön teitä keski-ikäisiä. Suomen lapsettomuusongelma alkoi 20-25 vuotta sitten - miksi ihmeessä ette tehneet niitä lapsia tarpeeksi ääliöt? Nyt minä ja minun sukupolveni joudumme pyyhkimäön teidän aiheuttamanne paskan, en usko että koskaan tulen saamaan eläkettä tulevaisuudessa.
Kuule. Isot ikäluokat ne tekivät liian vähän lapsia. Mummini teki kolme lasta, hänen kolme lastaan tekivät vain kolme lasta yhteensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anteeksi nyt vaan te mummot täällä teillä on ihan hirveä asenne!!
Minä ja minun elämäni. Turha tulla itkemään tänne jos kukaan ei teitä tuu katsomaan vanhainkotiin.
Vanhemmat eivät varmasti teitä pakota tekemään mehua ja siivoilemaan lapsienne kotia. Osa haluaa rakastavan läheisen lapsilleen. Mun mielestä on surulista, että isovanhempani eivät ehdi eläkkeellä tulla tapaamaan minua eri paikkakunnalle. Vaikka ovat siihen kaikella tavalla kykeneviä, mutta omassa elämässä on niin hirveän kiire. Täälläkin niin vahvasti kytee ajatus, että lapset on heti omillaan kun heistä tulee aikuisia ja ei saa valittaa kun ite on hommanut! Hintikan kanssa ihan samaa mieltä, että moni voisi vaihtaa sitä asennetta ja ajatella muitakin kuin itseään.
Minä olen 53v ja teen yövoittoista vuorotyötä. Herranen aika, jos tähän pitäisi ottaa pari, kolme tai enemmäkin villiä tenavaa hoidettavaksi harvoiksi viikonloppuvapaiksi, niin joutuisin varmaan sairaslomalle. Hyvä kun ehtii toipua vapaapäivillä siihen, että jaksaa työelämässä vielä 12 vuotta. Huh huh. Onneksi ei ole vielä lapsenlapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi nyt vaan te mummot täällä teillä on ihan hirveä asenne!!
Minä ja minun elämäni. Turha tulla itkemään tänne jos kukaan ei teitä tuu katsomaan vanhainkotiin.
Vanhemmat eivät varmasti teitä pakota tekemään mehua ja siivoilemaan lapsienne kotia. Osa haluaa rakastavan läheisen lapsilleen. Mun mielestä on surulista, että isovanhempani eivät ehdi eläkkeellä tulla tapaamaan minua eri paikkakunnalle. Vaikka ovat siihen kaikella tavalla kykeneviä, mutta omassa elämässä on niin hirveän kiire. Täälläkin niin vahvasti kytee ajatus, että lapset on heti omillaan kun heistä tulee aikuisia ja ei saa valittaa kun ite on hommanut! Hintikan kanssa ihan samaa mieltä, että moni voisi vaihtaa sitä asennetta ja ajatella muitakin kuin itseään.
Hintikka voisi itsekin ajatella muita kuin itseään.
Vaan kun lähes keski-ikäisenä vasta rupeaa lisääntymään, niin eiköhän se pää ole niin täyteen ladattu minäminää että muuhun ei energiat riitä kuin sydämettömään toisten solvaamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hintikkahan halusi nimenomaan herättää keskustelua.
Miksi nyt sitten muka ei saisi keskustella siitä, miksi keski-ikää vauhdikkaasti lähestyvä, kiireistä työtä tekevä kunnianhimoinen nainen haluaa aina vaan lisää lapsia, vaikka on ymmärrettävästi jo ihan uupunut aiemmistakin lapsistaan? Miksi hän uskaltaa uhota itse olevansa superisovanhempi tulevaisuudessa, kun ei mitenkään voi tietää omasta terveystilanteestaan ikääntyessään - eikä lastensa lisääntymisikiä ja lisääntymistahtia? Miksi hän on niin syyttävä ja ilkeä vanhempaa sukupolvea kohtaan; joiden vaivoista ja tilanteesta ei varmasti voi tarkkaan mitään tietää?
Onko keskustelun herättäminen ja ihmettely monopolisoitu toimittajille?
Jos Hintikan lapset tekevät lapsia yhtä innokkaasti kuin äitinsä ja isänsä, niin lapsenlapsia kertyy yhdeksän kappaletta. Jos jokaista hoidat kerran kuussa, niin jo on kolmannes kuukaudesta mennyt siihen.
Siis voi apua! Ei tullut mieleen että jotkut ehkä haluavat viettää aikaa lastenlapsien kanssa... mun mummi otti meidät vastaan joka iltapäivä ilolla vastaan ja oikein harmistu kun ei vanhempina enää ehditty käymään niin usein. Onneksi mun mummi ajatteli muutakin kuin itseään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En nyt nimenomaan Hintikasta tiedä (osa noista avautumisista kuuluu hänellä varmaan vähän työnkuvaan), mutta suoraan sanottuna mielestäni juuri kenenkään ei pitäisi tehdä kolmea lasta pienillä ikäeroilla. Lapset harvoin saavat siinä kuviossa vanhemmiltaan mitä tarvitsevat herkkinä kolmena ekana vuonna.
Minulla on kolmas tulossa, mutta kahdella ekalla on 5v ikäero ja nuoremmille tulee 3.5v. Vanhemmuus ei koskaan ole ollut liian raskasta, ja olen ehtinyt mielestäni antaa molemmille lapsilleni paljon aikaa ja huomiota.
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi nyt vaan te mummot täällä teillä on ihan hirveä asenne!!
Minä ja minun elämäni. Turha tulla itkemään tänne jos kukaan ei teitä tuu katsomaan vanhainkotiin.
Vanhemmat eivät varmasti teitä pakota tekemään mehua ja siivoilemaan lapsienne kotia. Osa haluaa rakastavan läheisen lapsilleen. Mun mielestä on surulista, että isovanhempani eivät ehdi eläkkeellä tulla tapaamaan minua eri paikkakunnalle. Vaikka ovat siihen kaikella tavalla kykeneviä, mutta omassa elämässä on niin hirveän kiire. Täälläkin niin vahvasti kytee ajatus, että lapset on heti omillaan kun heistä tulee aikuisia ja ei saa valittaa kun ite on hommanut! Hintikan kanssa ihan samaa mieltä, että moni voisi vaihtaa sitä asennetta ja ajatella muitakin kuin itseään.
Jos olen kasvattanut lapseni sen verran huonosti, että kiristävät minua sillä, että jos en ala eläkkeellä lapsenpiiaksi, niin eivät tule katsomaan vanhainkotiin. Niin se on kuule ihan sama. En usko, että tarvitsen sinne ketään tollaamaankaan minua, kun makaan vaipat jalassa ja syötettävänä siellä tajuamatta tästä maailmasta mitään.
Normaalisti kasvatettu lapsi aikuisena ymmärtää myös sen, että hänen ikääntyvät vanhempansa tarvitsevat myös lepoa, eivätkä jaksa hypätä heidän oikkujensa mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ihmettele ettei monella isovanhemmalla ole intoa hoitaa lastenlapsia, kun vanhempien vaatimukset on kasvaneet ihan tolkuttomiksi. Jos vaatii, että kylän on osallistuttava lapsen kasvattamiseen niin pitäisi muistaa, että kylä kasvattaa sitten omalla tavallaan.
Itse en esimerkiksi enää ota kummilapsiani hoitoon, koska on annettu ymmärtää, että ihan perus kotona olo ja leikkipuistossa käynti ei riitä, vaan "kummipäivinä" pitäisi olla aina jotain spesiaalia kuten eläintarhavierailu. Myöskään ei osata hyväksyä sitä, että toisten kotona pätee heidän säännöt, ei ne, mitä vanhempi itse noudattaa lapsensa kanssa kotona. Minun luonani eivät lapset esimerkiksi syö olohuoneen sohvalla vaan keittiössä ja komennan kyllä, jos tätä sääntöä ei noudateta. Ja komennan omalla tavallani, en välttämättä sillä pedagogiikan oppaassa erityisherkille lapsille suositeltavalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ei saa arvostella Hintikkaa koska hänen toimittajaystävälaumansa tulee tänne torppaamaan koko ihmettelyn.
Ei korppi korpin silmää noki.
En ole toimittaja enkä tunne Hintikkaa. Ihmettelen vaan tätä että miten empatiakyvyttömiä, katkeroituneita ja lukutaidottomia ihmisiä täällä onkaan. Kun joku uskaltaa kertoa siitä että lapsiarki on mm. rankkaa niin haukutaan pystyy että mitä helvettiä kun ei pärjää ja kehtaa tehdä vielä lisääkin lapsia.
Mutta mikä ihmeen logiikka siinä on, jos kerran myöntää että kahden kanssa on ollut ongelmia ja että ei jaksa. Sitten ängetään 3 lapsi maailmaan, mitenkä se helpottaa tilannetta?
Onkohan maailmassa yhtäkään jolla EI olisi ollut rankkaa sen ensimmäisen lapsen kanssa? Silti monet tekevät toisen. Edelleen välillä on rankkaa mutta hyvin pärjätään. Jotkut tekevät kolmannenkin. Jälleen välilillä on rankkaa mutta hyvin pärjäävät. Vai onko ongelma nimenomaan tuo että uskaltaa sanoa ääneen sen että välillä tosiaan on rankkaa? Tuostahan Hintikka jutussaan juuri puhuukin jos sen verran vaivautuisit lukemaan! Että pitäisi olla jotenkin sellainen asenne, että menee aivan loistavasti ja vaikka välillä tuntuisikin rankalta niin sitä ei saisi missään nimessä sanoa ja sitä pitäisi yrittää piilotella. Ilmeisesti juuri sen pelossa, ettei sitten haaskalauma lennähdä paikalle muistuttamaan tuosta "avautumisesta" kun jälleen menee hyvin ja hankkii jopa lisää lapsia.
Minä minä! Minun lapseni on ollut aina ns. helppo lapsi. Nukkui jo pienenä vauvana täydet yöunet. Kasvanut ja kehittynyt normaalisti. Terve, ei edes mitään allergioita eikä yliherkkyyksiä. On nyt koululainen, paljon kavereita ja yksi ohjattu harrastus (3-4 krt/vko).
Alusta lähtien olen saanut kuulla monelta eri taholta, kuinka vaikeat ajat vielä koittavat. "Odotahan vaan, sitten kun..." tai "kyllä niitä yövalvomisia vielä tulee".
Silti en ole halunnut toista lasta. Ehkä juuri siksi, että kaikki on mennyt niin hyvin. Elämä on erittäin helppoa yhden kouluikäisen kanssa. Toista kertaa tällaista tuuria ei ehkä kävisi, ainakaan en aio ottaa riskiä siitä että elämämme mullistuisi.
Meillä tuo onnistui 3 kertaa. saatiin meidän vanhempien oloisia ns. helppoja lapsia, joiden kanssa ei ole vielä toteutunut tuo "odotahan, kunhan se ...".
Joskus tuntuu siltä, että vanhemmat Hintikan tavoin rehvastelevat sillä, miten vaikeaa ja hankalaa heillä on, nukkua ei saa ja parisuhde on katkolla, mutta tässä vaan jaksetaan, kun on pakko. Tosin lapsen kanssa ei ikinä voi mennä samaan aikaan nukkumaan, vaan täytyy hillua somessa yli puolenyön ja sitten itkeä, kun mies ei tee kotitöitä eikä sen äitikään tule siivoamaan.
Niin paljon asennekysymys. Elämäntaidot, rytmi, kurinalaisuus. Niin sanottu elämänhallinta. Lapset ovat erilaisia, mutta suurin tekijä näissä "vaikeissa" ja "helpoissa" on vanhempien korvien välissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hintikkahan halusi nimenomaan herättää keskustelua.
Miksi nyt sitten muka ei saisi keskustella siitä, miksi keski-ikää vauhdikkaasti lähestyvä, kiireistä työtä tekevä kunnianhimoinen nainen haluaa aina vaan lisää lapsia, vaikka on ymmärrettävästi jo ihan uupunut aiemmistakin lapsistaan? Miksi hän uskaltaa uhota itse olevansa superisovanhempi tulevaisuudessa, kun ei mitenkään voi tietää omasta terveystilanteestaan ikääntyessään - eikä lastensa lisääntymisikiä ja lisääntymistahtia? Miksi hän on niin syyttävä ja ilkeä vanhempaa sukupolvea kohtaan; joiden vaivoista ja tilanteesta ei varmasti voi tarkkaan mitään tietää?
Onko keskustelun herättäminen ja ihmettely monopolisoitu toimittajille?
Jos Hintikan lapset tekevät lapsia yhtä innokkaasti kuin äitinsä ja isänsä, niin lapsenlapsia kertyy yhdeksän kappaletta. Jos jokaista hoidat kerran kuussa, niin jo on kolmannes kuukaudesta mennyt siihen.
Hei hei hei. Hintikalla kaksi ekaa poikia. Luultavasti saavat lapsia aikaisintaan 30-vuotiaina, varmaan paljon myöhemminkin. Hintikka on tuolloin 65-vuotias, tai paljon yli. Helposti yli 70-vuotias. Pitää olla aika hyväkuntoinen hoitajamummoksi.
Eiköhän se jaksa siinä missä muutkin, mutta trendikkäästi valittaa.
Jostain syystä nämä nykypäivän "vahvat ja itsenäiset" naiset ovat kovia märisemään ja syyttelemään muita. Kyllä on naisetkin mössöytyneet, jos on miehetkin.
Oma anoppini on sanonut, ettei hoida meidän lapsiamme koska haluaa viettää aikaa miehensä kanssa. Että nyt on heidän vuoro elää omaa elämäänsä. Tämä olisi täysin ok, onhan hän rehellinen sentään, mutta hän näkee mielellään miehen siskojen lapsia ja hoitaa heitä.
Kun anoppi on itse vanhainkodissa, sanonko minä hänelle että voivoi, en minä ehtiä tulla häntä katsomaan kun nyt viimein minulla ja hänen pojallaan on aikaa toisillemme? Ja niitä lapsenlapsiakin (toivottavasti) on, että heitäkin haluamme nähdä. Olisiko se sitten yhtä reilua?
Mikä tyyppi tämä hintikka oikein on, kun tuntuu ihan kuin HÄN olisi keksinyt äitiyden...eikä maailmassa olisi muita äityleitä kuin hän!?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpas täällä katkeraa porukkaa suuria ikäluokkia lyttäämässä. Minä taas syytön teitä keski-ikäisiä. Suomen lapsettomuusongelma alkoi 20-25 vuotta sitten - miksi ihmeessä ette tehneet niitä lapsia tarpeeksi ääliöt? Nyt minä ja minun sukupolveni joudumme pyyhkimäön teidän aiheuttamanne paskan, en usko että koskaan tulen saamaan eläkettä tulevaisuudessa.
Kuule. Isot ikäluokat ne tekivät liian vähän lapsia. Mummini teki kolme lasta, hänen kolme lastaan tekivät vain kolme lasta yhteensä.
Juuri oli väestötutkija julkisuudessa puhumassa kuinka just keski-ikäiset eivät tehneet tarpeeksi lapsia. Eli me nuoret ollaan kusessa teidän takia ja tullaan kiroamaan teitä. Kuktalusikka perseessä syntyneet, me nuoret synnyttiin laman keskellä ja nyt kun astutaan työelämään, taas laman keskelle! Te keski-ikäiset pidätte ahneita kourin kiinni töistänne. Että syyttömiä ette ole tekään, hannuhanhet
Tunnistin niin itseni Hintikan "mummokateus-kirjoituksesta". Meillä työssäkäyvät vanhemmat, kaksi lasta (joista ensimmäinen oli todella vaativa, itkuinen, sairasteleva jne. vauva) ja ei tukiverkkoja juuri. Ilman on opittu pärjäämään. Sellainen perhe, jolla tukiverkot ja avut on tarjolla ollut aina, ei tiedä miten onnellisia ovat; kaikki se on heille aina ollut itsestäänselvyys. On joku, joka voi tulla lasten kanssa hetkeksi, että äiti pääsee vaikka vain maitokauppaan, siivoamaan rauhassa tmv. Mummot ja ukit käyttävät lapsia uimassa, ottavat kylään jne. Meillä ei ole.
Nyt lapset 2v. ja 6v. Kunhan vaipoista päästään, niin tuntuu että selvittiin. Toinen lapsi oli ekan hankalan jälkeen todella tyytyväinen, terve ja helppo. Vaativasta esikoisestakin kasvoi vauva-ajan jälkeen oikein ihana tapaus. Ei erityislapsia kumpikaan.
Minä 33v,mies 34v. Leikkaukseen joutuessani ainoa (ja onneksi tarjolla ollut) apu oli kaupungin kotipalvelu.
Meillä on selvää, että lapsilukumme on täynnä; jos olisi tukiverkot lähellä (omat vanhempani; nuoret mutta asuvat kaukana, mielellään vaikka kerran kuussa auttaisivat, joka meille olisi jo paljon) niin sitten ehkä vielä yksi voitaisiin harkita. Toisaalta kaksi tervettä lasta on lottovoitto.
Marian ja jokaisen oma asia lapsiluku on, mutta ihmettelen toki itsekin että miksi ihmiset eivät osaa järjellä miettiä näitä asioita.
Alue: Aihe vapaa
Tunnetusti ihmiset, jotka käyttävät näin alkeellisia argumentointi - keinoja tai useita huutomerkkejä sanoman korostukseen, eivät voi olla kovin älykkäitä. Akateemisiakin koulutuksia on monen tasoisia, tämä henkilö ei varmasti mitään niistä haastavinta/merkittävintä ole kyennyt saavuttamaan, siksi pakko korostaa oman suvun juuria. Mikähän sinä mahdat olla.. Veikkaan, että teet konttorirotan töitä. Säälittää reppana, keski-ikäinen ja katkera.