Eilen ensiavussa ollessani tajusin

Jouduit aina viemään ensiapuun?

Onko teillä vakavasti sairas lapsi, vai erityisen kömpelö? miten niitä ensiapu reissuja oli useita?

Miksi ihmeessä tarvittaisiin kaksi vanhempaa yhden lapsen kanssa asioimaan ensiapuun? Kyllä minä olen aina pärjännyt yksin tai mies on pärjännyt yksin ne pari kertaa, jotka lapsia on päivystyksessä käytetty. Ikinä ei ole käynyt mielessä, että korvakipuisen/korkeassa kuumeessa olevan/kätensä teloneen lapsen kanssa tarvittaisiin kaksi aikuista.

Voi sua, marttyyria. *jaksuhalit*

Vierailija kirjoitti:

Jouduit aina viemään ensiapuun?

Onko teillä vakavasti sairas lapsi, vai erityisen kömpelö? miten niitä ensiapu reissuja oli useita?

Oli keuhkokuumetta, korvatulehduksia yms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jouduit aina viemään ensiapuun?

Onko teillä vakavasti sairas lapsi, vai erityisen kömpelö? miten niitä ensiapu reissuja oli useita?

Oli keuhkokuumetta, korvatulehduksia yms.

Ja noiden takia ensiapuun?

Mä en edes ole ikinä kyseenalaistanut pärjäämistäni ilman miestäni, kun olen mennyt lapsen kanssa lääkäriin.

Käytkö itse töissä? Arvostatko yhtään sitä, että mies tuo leivän pöytään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jouduit aina viemään ensiapuun?

Onko teillä vakavasti sairas lapsi, vai erityisen kömpelö? miten niitä ensiapu reissuja oli useita?

Oli keuhkokuumetta, korvatulehduksia yms.

Korvatulehdukset ei ensiapuun kuulu. Resurssien tuhlaamista. Lapsiperheissä pitää löytyä korvakipuiselle ensiapu kotoa.

Taisit pariutua vääränlaisen miehen kanssa? Ei vika yksin miehessä ole, olisit sinäkin voinut valita kumppanisi sopivammaksi. Mutta kyllä oivalsit oikein: maailmassa on paljon miehiä, jotka ovat hyviä ja omistautuneita isiä ja joille lapset ovat kaikista tärkeimpiä!

Vierailija kirjoitti:

Käytkö itse töissä? Arvostatko yhtään sitä, että mies tuo leivän pöytään?

Arvostan ja kovasti.

No mitä sitten? Olen minäkin vienyt lapsen päivystykseen yksinäni, samoin mies. Ei ole järkeä lähteä molempien istumaan sinne tuntikausiksi, ainakaan koko ajaksi. Eikä meillä ole joka korvatulehduksen takia sinne edes viety, joten kertoja ei ole monia. 

Korvatulehdus ei muuten ole sellainen vaiva, että sen takia välttämättä tarvitsisi lähteä ensiapua ruuhkauttamaan.

Prototyyppi kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jouduit aina viemään ensiapuun?

Onko teillä vakavasti sairas lapsi, vai erityisen kömpelö? miten niitä ensiapu reissuja oli useita?

Oli keuhkokuumetta, korvatulehduksia yms.

Ja noiden takia ensiapuun?

Mä en edes ole ikinä kyseenalaistanut pärjäämistäni ilman miestäni, kun olen mennyt lapsen kanssa lääkäriin.

Meillä mennään korvakipuisen kanssa päivystykseen eli ensiapuun, sinne annetaan kaikki ko.päivän akuuttiajat. Vaihtoehtona on yksityinen päivystys.

Vierailija kirjoitti:

Taisit pariutua vääränlaisen miehen kanssa? Ei vika yksin miehessä ole, olisit sinäkin voinut valita kumppanisi sopivammaksi. Mutta kyllä oivalsit oikein: maailmassa on paljon miehiä, jotka ovat hyviä ja omistautuneita isiä ja joille lapset ovat kaikista tärkeimpiä!

Joo eikä se ole pelkästään tuo ensiapu/ lapsiasia vaan monet, monet muut asiat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jouduit aina viemään ensiapuun?

Onko teillä vakavasti sairas lapsi, vai erityisen kömpelö? miten niitä ensiapu reissuja oli useita?

Oli keuhkokuumetta, korvatulehduksia yms.

Korvatulehdukset ei ensiapuun kuulu. Resurssien tuhlaamista. Lapsiperheissä pitää löytyä korvakipuiselle ensiapu kotoa.

Totta. Korvakipuiselle lapselle särkylääkettä ja sitten voi seuraavana päivänä varata ajan lääkärille noin 3 kk päähän. Siinä vaiheessa korva on parantunut tai sitten lapsi on kunnolla sairas ja kuuroutuu hiljalleen.

Vierailija kirjoitti:

Prototyyppi kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jouduit aina viemään ensiapuun?

Onko teillä vakavasti sairas lapsi, vai erityisen kömpelö? miten niitä ensiapu reissuja oli useita?

Oli keuhkokuumetta, korvatulehduksia yms.

Ja noiden takia ensiapuun?

Mä en edes ole ikinä kyseenalaistanut pärjäämistäni ilman miestäni, kun olen mennyt lapsen kanssa lääkäriin.

Meillä mennään korvakipuisen kanssa päivystykseen eli ensiapuun, sinne annetaan kaikki ko.päivän akuuttiajat. Vaihtoehtona on yksityinen päivystys.

Meillä tk-päivystys ja ensiapu on eriytetty toisistaan. Korvakipuista en tosin ihan ekana lähtisi viemään edes tk-päivystykseenkään, vaan hoitaisin ensin käsikauppalääkkeillä. Eri asia sitten, jos työnantaja vaatii lääkärintodistuksen lapsen sairastumisesta. Tosin sitä ei meillä päivystyksestä edes saa, eli yksityiselle pitäisi mennä tuossa tapauksessa.

Ollanpa täällä taas tuomitsevia.

Minusta on tosi mukavaa, kun mies lähtee seurakseni istumaan päivystykseen. Siellä joutuu kuitenkin olemaan aina melkoisen tovin. On siellä sitten henkisenä tukena ja rauhoittelee lasta, kun minä käyn pissalla tai hakemassa kupposen. Toki olen yksinkin käynyt monet kerrat lapsen kanssa, mutta kivempaa se on kaksi käydä. Varsinkin sen takia, että iltaisin ei juurikaan ole apteekit auki vaan pitää mennä siihen yhteen ainoaan myöhään auki olevaan, ja se on kävelykadulla eikä parkkipaikkoja ole lähettyvillä. Mies on sitten sairaan lapsen kanssa autossa, kun minä käyn apteekissa, eikä tarvitse sairasta lasta rompata ulos autosta ja kantaa pitkin katuja edestakas.

Miksi täällä tuomitaan heti kaikki, jotka haluavat toimia perheyksikkönä eikä jaksaa kantaa koko maailman asioita yksinään?

Vierailija kirjoitti:

Ollanpa täällä taas tuomitsevia.

Minusta on tosi mukavaa, kun mies lähtee seurakseni istumaan päivystykseen.

Mikäpä siinä, jos tuo on miehestäsikin mukavaa seurustella kanssasi päivystyksessä. Kunhan tajuat olla vinkumatta, jos miehesi ei samalla tavalla asiaa näe. Siellä nimittäin ei todellakaan TARVITA teitä kumpaakin. Mies voi hoitaa homman ilman sinua ja sinä ilman häntä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ollanpa täällä taas tuomitsevia.

Minusta on tosi mukavaa, kun mies lähtee seurakseni istumaan päivystykseen.

Mikäpä siinä, jos tuo on miehestäsikin mukavaa seurustella kanssasi päivystyksessä. Kunhan tajuat olla vinkumatta, jos miehesi ei samalla tavalla asiaa näe. Siellä nimittäin ei todellakaan TARVITA teitä kumpaakin. Mies voi hoitaa homman ilman sinua ja sinä ilman häntä. 

Kyllä. Mies haluaa tulla mukaan. Ei ole koskaan kyseenalaistanut, haluanko minä hoitaa homman yksin vai lähdemmekö kaikki. Hän on hyvin läheinen lapsen kanssa ja haluaa hoitaa ja viettää aikaa lapsen kanssa muutenkin. Ikävää, ettei sinun perheessäsi ole näin.

Miksi väsyttää molemmat vanhemmat, kun toinen voi sen aikaa levätä ja hoitaa lasta kotiin tultua. .

Suurin osa korvatulehduksista on virusperäisiä ja täten se on rinnastettavissa flunssaan. Eikä sen takia mihinkään ensiapuun mennä. Ajalella, että jouduin istumaan ensiavussa 5h lapseni kanssa jolla oli 41°c kuume ja munuaisaltaan tulehdus vain sen takia, että löytyy näitä vanhempia, jotka vie liisapetterinsä korvatulehduksen ja kurkkukivun takia ensiapuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ollanpa täällä taas tuomitsevia.

Minusta on tosi mukavaa, kun mies lähtee seurakseni istumaan päivystykseen.

Mikäpä siinä, jos tuo on miehestäsikin mukavaa seurustella kanssasi päivystyksessä. Kunhan tajuat olla vinkumatta, jos miehesi ei samalla tavalla asiaa näe. Siellä nimittäin ei todellakaan TARVITA teitä kumpaakin. Mies voi hoitaa homman ilman sinua ja sinä ilman häntä. 

Kyllä. Mies haluaa tulla mukaan. Ei ole koskaan kyseenalaistanut, haluanko minä hoitaa homman yksin vai lähdemmekö kaikki. Hän on hyvin läheinen lapsen kanssa ja haluaa hoitaa ja viettää aikaa lapsen kanssa muutenkin. Ikävää, ettei sinun perheessäsi ole näin.

Ei tarvitse nokkiinsa ottaa, oletpa herkkänahkainen. Meillä joskus menin minä, joskus vaimo. Toinen jäi kotiin sen ei-sairaan lapsen kanssa. Silti olen läheinen lasteni kanssa, sitä sinun ei tarvitse epäillä. Hassua, että edes kuvittelet että sinun perheesi käytännöllä voi mitata toisten perheiden läheisyyttä. :-)  Taidat olla turhan ylpeä teidän perheen käytännöstä, koska heti olet rientämässä mittaamaan toisten perheiden läheisyyttä sitä vasten.