- MARRASMURUT UUTEEN VIIKKOON (10) -

Väsymys kans kovaa ja välillä alamahaa särkee muuten olo hyvä nyt ei pahoinvoinnista tietoakaan ja hyvä niin.

Täällä molemmat lapset kuumeessa :(

Soitin neuvolaan päivällä, ajan sain 29.3., saa vielä reilut 3 viikkoa odotella...



Muuten oireet ennallaan, väsyttää (ihmettelen kovasti, miten effica jaksat yövuorot!), huimaa, rinnat kipeät, kahvi etoo ja maha on turvonnut pallo. Kohta saa vetää mammahousut jalkaan. Todella _ärsyttävää_!!! Ottaisin vaikka pahoinvoinnin mieluummin kuin tuon pallon... Ei ihan huvittaisi jäädä mahasta kiinni rv 7 ;) Ja etenkään kun kyse ei tietenkään ole mistään oikeasta vauvamahasta, vaan jostain kummasta turvonneesta pötsistä!



No, ei voi mitään... Muuten illat kuluu verhoja ommellessa ja tavaroita paikoilleen laittaessa, ei meinaa muuttotouhut loppua millään... Viikonloppuna on tiedossa pientä remppaa, että onhan tässä onneksi muutakin mietittävää.



Tällaista tänään :)



Marrastoive rv 6+1

Päivällä on välillä hankala päästä koneelle - nuo lapset kun eivät oikein tykkää äidin nettisuffailusta ;)



Mitään kummempaa ei kuulu - pohdiskelen tässä alkuraskauden ultraan menoa - tietääkö kukaan millä viikolla kannattaisi mennä, 7+ vai 8+ (tiedän kuitenkin, että raskaus on noilla viikoilla eikä esim 1-2 viikkoa myöhemmillä)...



Tämä odottavan aika on niiiiiin pitkää - kokoajan vähän pelottaa, jos kaikki ei menekkään hyvin ja toisaalta yrittää toivoa ja luottaa, että kaikki menee hyvin...



Tämä äidin elämä on yhtä odotusta ja pelkoa:

Ensin yritetään ja odotetaan plussaa

Sitten toivotaan, että kaikki menee hyvin

Sitten onkin synnytys ja taas toivoo, että kaikki menee hyvin

Ja sitten on elinikäinen pieni huoli lapsista...



Näin ehkä hivenen kärjistettynä, mutta välillä tuntuu tuolta....

Tämä on mulle kolmas raskaus, enkä muista että olisi vielä tässä vaiheessa muissa raskauksissa ollut tälläistä.. itkettää, kiukuttaa, väsyttää.. Mietinkin, josko meille nyt tulisi se tytöntylleröinen, kun ukkovalta on vielä tässä perheessä.. Pahoinvointia on ollut ihan pikkusen, lähinnä kuvottaa ruuanlaitto :/

Eli väsyttää. Ja tätä kuvotusta on nyt kestäny viikon, ja mie haluaisin perua koko jutun. Tai no en ehkä sentään.Mutta ois kiva löytää jotain mikä helpottais oloa. Ja tämä olo on pilannu multa jo monta herkkuruokaa, ei ole reilua. :/



[b]Vaavaa[/b]: Vai oot sieki saanu kokea sen leskeyden ihanuuden. ;) Koskas se sun mies on siellä ollu? Mun ukko tuli vasta marraskuussa pois, oli vuoden. Ja se oli Camp Villessä. Olihan se vuosi yhtä tuskaa, mutta onneks se toi sentäs ihanan auton. ;D



Kauhee ku teillä muilla tuntuu olevan neuvolat vasta kuukauden päästä ja mulla se on jo perjantaina. En käsitä kuin se terkka edes anto mulle sen ajan heti. ...Tai no eipäilen että se pikaseen laski rv:t 28:n päivän kierron mukaan, mikä tarkottais että ne ois pe noin 8. Ja oikeasti ne onkin vasta noin 6. Ei haittaa, toivottavasti saan kaikkea ihanaa luettavaa. Että unohtus tämä oksetus.



Mitäs mieltä täällä muuten ollaan uudesta [b]äitiyspakkauksesta[/b]? Mun mielestä se on tosi nätti, kyllä se menee tytöllekki (ainaki paremmin ku vaaleanpunanen pojalle) , vaikka ensisilmäyksellähän tuo näytti melko poikamaiselta. . Mua vaan naurattaa ku tälläkin palstalla tuntuu joillekki olevan henki ja elämä se yks paketti, jossa on loppu peleissä melko vähän vaatteita kun miettii kuinka paljon vaatteita lapsi tulee ensimmäisinä kuukausina/vuosina tarvitsemaan. Eli melko paljon saa sit ite ostella mieleisiään vaatteita.



Noh, meitä on joka junaan. ;D



Mariposa rv5+1

Mulla on kamala ahdistus koko ajan päällä.Unentarve on vähäinen,viime yönäkin nukuin jopa 3 tuntia.Ainut mikä oire tänäänkin on ollut niin on nuo mahakivut..nekin tällä hetkellä niin kovia, että epäilyttää tosissaan..lisäksi eilen illalla ja tänään tunsin muutamia supisteluja oikealla puolella.Ja miusta ei sellaisia pitäisi vielä olla..???Pahoja aavistuksia..

Iloita ja rentoutua en osaa yhtään, tämä alkaa olla pieni painajainen..en olisi koskaan uskonut, että kokisin jotain tälläista..



Tsemppiä teille muille!

Elähän nyt vaivu synkkyyten ennen ku on aihetta! Ihan normaalia voi olla pikku supparit ihan alusta asti, kohtu kasvaa siellä kohinalla. Niin kauan ku mitään oikesti vakavaa ei tapahdu (esim vuotoa), yritä rakas ihminen rentoutua.Tiiän et on vaikeeta.. Mulla on itellä ollu kans välillä ikäviä tuntemuksia siellä täällä mutta olen päättäny että en niillä stressaa (vaikka se tm olikin vasta ja kaikki tuoreessa muistissa), koska stressaamalla voin vaan pahentaa tilannetta. Voimia!!

Olo on edelleen mainio. Oireina pelkästään menkkamaiset tunteet alavatsalla sekä repäisykivut. Ihmetyttää, sillä kolmessa aiemmassa raskaudessa on pahoinvointi ollut rajua, viimeisimmän lapsukaisen kohdalla oli pahoinvointia koko raskauden ajan, joka aamu! Tähän saakka olen nauttinut oireettomuudesta, mutta toisaalta olen myös hieman huolestunut:voiko raskaudet todella olla näin erilaisia? Nyt siis rv 5+2.

Väsymystä, kuvotusta ja masu on turvonnut todella paljon jo. Ja sellaisia repäisykipuja tuntuu silloin tällöin.Täytyy hommata uusia housuja, että voi ihmisten ilmoilla liikkua. Kai se maha pullahtaa heti ku on aiemmista raskauksista jo venynyt.. Rinnat on myös turvonneet ja arat. Koulussa oli eilen vaikea päivä kun pahoinvointi tuli niin voimakkaana ja kun yritin sitten olla niinku ei mitään. Tässä vaiheessa ei haluais paljastaa asiaa vielä koko luokalle. Tänään onneks vapaapäivä :D

Nämä alkuraskauden oireet kun läpäisee niin sitten varmasti helpottaa. Aimmat raskaudet ovat molemmat menneet hyvin, ilman mitään ongelmia ja minulla on takana kaksi keisarinleikkausta. Ensimmäinen lapsi oli liian iso syntymään alakautta ja toinen kääntyi mahassa perätilaan viikko ennen La:ta. Joten luultavasti tämäkin vauva leikataan, jos on paljon yli 3kg. Mä kyllä haluaisin kokea myös sen ns. oikean synnytyksen sitten aikanaan, mutta asiat menee niinkuin tarkoitus, nyt toivon vaan että vauva pysyy mukana loppuun asti.



Mariposa: Mun mies oli kans campVillessä, se oli puoli vuotta (sekin aika tuntu kamalan pitkältä) se oli 2003 tai 2004 syksyllä. Olihan siinä se hyöty että näki miten suhde kestää ja tunteet myös syvenivät sen puolen vuoden aikana paljon. Kyllä se puoli vuotta oli rankka kokemus ja vuosi olis ollut vielä kamalampaa.



Tsemppiä kaikille ja hyvää oloa!

T.Vaavaa 5+2

Täällä vointi ihan hyvä ja viikkoja tasan kuusi. Tänään soitan neuvolaan ja ensi viikon alussa varaan yksityiseltä ultran. Väsyttää siis koko ajan ( muissakin raskauksissa väsyttänyt alussa ja lopussa), pissattaa koko ajan (yölläkin joutuu nousemaan) ja minä, joka kuljen talvellakin tosi vähissä vaatteissa, olen koko ajan kylmissäni. Mahassa on tuntemuksia koko ajan: jomotusta ja repäisyjä. Tämä turvotus ja ilmavaivat on ihan kamalia! Näitä en muista edellisistä... Ensimmäinen lapseni on poika ja olin todella viikoilla 13+5 ennenkuin raskaus varmistui. Olin todella hyvävointinen koko raskauden ajan ja kiloja tuli vain 4,5. Toinen lapseni on tyttö ja hänestäkin voin hyvin. Lopussa oli kamala närästys, joka ei antanut nukkua öisin. Kiloja tuli vain 1,5. Molemmissa alkuraskauksissa olen oksentanut vain kerran.Jälkimmäisessä raskaudessa oli myös niitä häpyluun (?) kipuja ja käytin tukivyötä. Molemmista olen jäänyt noin 2 kk ennen synnytystä äitiyslomalle. Mutta nyt aamupalalle!

EFFICA JA PYRY 6+0

Ihanaa. Nyt jopa tuntuukin siltä, että tuolla voisi jotain elämää olla. Tähän asti on ollut aika vähäiset oireet. Tänä aamuna (5+2) huomasin viimeraskaudesta tutun hassun alkuraskauden oireen: aamulla herätessäni yläluomet ovat hieman turvoksissa ja näytän hyvin " eteeriseltä" :D Rinnat ovat nyt hyvin arat. Ulkona kävellessäni tuntui selkeää paineen tunnetta kohdun seudulla. Väsy on myös lisääntynyt (lämpöäkin varmaan taas on)... Töitä tehdään Pepsi maxin voimalla, pihatyöt jäi tekemättä ja kämppäkin aivan kaaostilassa. No, ei tämä vielä ole lähelläkään sitä pahinta väsymystä. Viime raskaudessa (olisiko ollut rv7) eräänäkin päivänä vain nukuin, ja kun nukkumisen välissä kävin vähän silittämässä vaatteita tuntui, kuin olisin valvonut 3 vrk putkeen ja juossut sinä aikana 3 maratonia :D. Pelolla odotan samaa... Tämä on ihanan kamalaa aikaa.

on kyllä uskomatonta.. olen nukkunut pitkät yöunet ja tänään koko päivän, ainoastaan aamulla olin hereillä kaks tuntia. Ja tuntuis että vois nukkua iltaan asti.. Vähän pelottaa miten pahaksi tää väsymys menee kun mulla on noita viikkoja vasta 5+2 ja aiemmissa raskauksissa oireet ovat olleet voimakkaimmillaan vk 7 eteenpäin.

Nostan hattua kaikille alkuraskauden aikana töissä käyville naisille. Varsinkin ravintoloissa/keittiöissä työskenteleville..

Mutta nyt mun on aika tehdä jotakin, pitänee aukaista kiltisti ruåtsin kirjat ja alkaa päntätä..



T.Vaavaa

Juu, en minäkään käsitä, miten joku jaksaa olla edes 8h töissä tässä tilanteessa. Viime raskaudessa tein vaapamuotoisia hommia koulussa - 4h pystyin juuri ja juuri tekemään niitä, sitten olisi otsa paukahtanut pöytään, jos en olisi lähtenyt kotiin. Nytkin onneksi saan tehdä vapaasti töitä kotosalla, ei ole kelloon sidottua.

Minulla on juuri sopivasti oireita niin että uskaltaa uskoa että tosiaankin on raskaana: rinnat ovat pinkeät ja arat, ja iltaisin paleltaa. Pahoinvointia ei ole vielä. Sen sijaan maha on turvonnut, niin että näyttäisi olevan paljon enemmän kuin 5 (!) viikkoa raskaana.... tänään yksi työkaveri kysyi suoraan että olenko raskaana kun maha niin pullottaa.... en voinut muuta kuin myöntää mutta pyysin ettei kertoisi vielä muille....



Omalle gynekologille ultraan suunnittelen meneväni kun on 7 viikkoa täynnä niin näkee sydämen sykkeen.

Kovasti väsyttää ja lämöt edelleen koholla. Pojalla ei enää kuumetta mut tyttö on aika kipeä vielä, onneksi saa nukuttua niin saan minäkin levättyä siinä samalla. Surku tulee pientä ku on niin kipeä :(

Kotikin ihan kaaoksessa kun ei ehi/jaksa mitään tehä mut onneks se on vaan tää alku tämmöstä, et helpottaa sit jossain vaiheessa :)

Joku taisi kysellä et mitä mieltä uudesta äitiyspakkauksesta niin innolla ainakin ootan et sitä pääsis lähempää tutkiskeleen.



Eipä täne oikein kummempia..lepäilemään taas tonne pienen potilaan viereen..



Tuuli rv5

Tänään vein näytteen vielä terv.keskukseen, jotta saan papereihin merkinnän.Plussaahan se oli.

Soitin äitiysneuvolaan, sieltä sain jotenkin tylyä kohtelua.Tai ainakin itse niin koin.Terkkari sanooi vaan, että jos pelottaa niin kovasti niin varaa yksityiselle aika enkä saanut vielä varata neuvolaaikaa,koska edellinenkin raskaus meni kesken niin turhaa varata vielä,oli kommentti.Jäi jotenkin paha maku suuhun eikä tuolta puolelta ole mitään tukea odotettavissa.Tuntuu vähän, että yksin tässä ollaan pelkojen kanssa.

Varasin sitten lapsettomuusklinikalta ultran, joka on tasan kahden viikon päästä.Siellä oli kaikki ajat tosi varattuja lääkärille,mutta kätilö lupasi ultrata ja jos jokin on pielessä niin lääkäri tulee heti paikalle kuitenkin.

Tuntuu etten saa millään päätäni kuntoon..

Neljättä tässä sitten odotellaan, ihan tuli yllätyksenä tämä raskaus (isosisarukset 5v, 3.5v ja 2v) Todellisuudessa kuuluisin tuonne lokakuun pinoihin, mutta vanhasta kokemuksesta tiedän, että marraskuun puolelle se menee.



Viikolla 7 menen ja olo kuin ensikertalaisella, kun edellisestä odotuksesta on jo senverran aikaa (aiemmat lapset syntyneet 1v4kk ikäeroilla ja nyt tulee 3 vuotta ikäeroa), aiemmin on aina ollut paha olo, toistaiseksi ei vielä kuvota, palelee ja väsyttää vaan tolkuttomasti, kipuja alavatsalla, päätä särkee ja närästää, tuttua touhua. Silti pitäisi jaksaa tehdä töitä iltaisin ja päivisin hoitaa lapsia ja kotia, ei jaksais.



Alkushokista toivuttuani on kyllä aika ihanaa taas odottaa pientä ihmistä :0)



Täytyy teille kaikille sanoa varoituksensanana, että marraskuun lapsilla on tulinen luonne! En itse usko horoskooppeihin, mutta kaikki tuntemani skorpionit ovat hankalia ihmisiä ja nuorimmaiseni on skorpioni ja vastaavanlaista luonnetta saa hakea! Osaa olla aivan hurmaava, mutta ei anna periksi tippaakaan! Kolmas lapsi vie kaiken huomion, välillä tuntuu että hänessä on enemmän työtä kuin kahdessa vanhemmassa vaikka mitään enkeleitä eivät hekään uhmassaan ole..



Jospa sitä tällä kertaa kirjoittelis säännöllisemmin kuin edellisellä kerralla. Jaksamista vaan kaikille väsymyksen keskellä! Tämä on onneksi ohimenevää!

Hei teille kaikille!



Täällä vielä yksi marrasmasu joukkoonne! meidän kolmosella laskettu aika 1.11. Tänään siis raskausviikko 5+6. Esikoinen täyttää pian kuusi vuotta ja kakkonenkin on jo 4,5 v. Outoa, mutta ihanaa olla taas raskaana, kun niin kauan on edellisestä kerrasta kulunut! Masu on minullakin jo turvonnut, eikä kaikki housut jalkaan mahdu. Huonoa oloa pitänyt jo viikon verran, tänään tosin hyvä päivä. Tissit on kipeet ja mieli herkkä. Onni, että on muutaman päivän talviloma juuri nyt. Saapi täällä rauhassa totutella uuteen tilanteeseen! Aurinkoisia kevätpäiviä teille kaikille!

Koin ikävän keskenmenon marraskuussa(12+6) ja viime kuussa testi näytti plussa,mutta meni kesken jo 4+6..



Nyt siis tuore plussa ja viikkoja 4+4.

Meillä on neljä tyttöä, 8v,6v,4v ja melkein 2v. Aikaisemmat raskaudet menneet hyvin,saa nähdä pysyykö tämä pieni kyydissä.



Pakko varmaan käydä ultrassa varmistamassa että kaikki ok, tosin kävin myös viime syksynä ultrassa 8+0 jolloin kaikki näytti hyvältä mutta silti meni kesken. Sormet ristiin siis..

Täällä sitä vaan töissä painetaan ja ajatellaan torstain ja perjantain vapaita = ). Kyllä mä täällä jaksan ihan hyvin, mutta toi kuudelta herääminen ottaa kyllä voimille. Minä olen yleensä vähäuninen ja kukun myöhään, mutta nyt olen yleensä jo kymmeneltä pedissä. Tänään pääsen töistä puoli kymmenen illalla ja sitten taas aamuseitsemäksi takaisin... Ei kiva! Mieli vielä muutenkin maassa, kun mies on viettänyt talvilomaa pari viikkoa ja lapset olleet kotona. Siis tuohan on hyvä asia, mutta tänään meni ukolta hermot, kun lapset ei pukeneet kiltisti. Jäi sitten esikoiselta temppukoulu väliin = (. Yllättäen 4v ja 2v välillä takkuaa pukemisen kanssa. Nyt jo unohdin nikin, mutta jollain taisi olla aika samanikäiset lapset kuin minulla. Poika siis 7/01 ja tyttö 11/03. Ja skorpionit ovat juu todella tulista porukkaa! Meillä pojalla tuntuu olevan uhma ainakin hetkellisesti helpottamaan päin, mutta neiti on siinä ihanassa minäitte- vaiheessa. Naureskelinkin tuossa yksi päivä, että lapsilla ikäeroa 2,4v ja kuopus on nyt tuon 2,4v vanha, että jos tässä olisi nyt vielä pieni vauva! Kuopus on siis melkein 3v, kun tämä marrasmuru syntyy ja toivottavasti ainakin auttavasti pukee ja on täysin vaipaton. Odotan kuin kuuta nousevaa pitkiä kävelyjä vaunuissa nukkuvan vauvan kanssa ja imetystä! Ihanaa! Oli muuten aika nätti tuo uusi äitiyspakkaus. Olin jo päättänyt, että ennen pakkausta ota, mutta saa nyt nähdä. Varasin muuten tänään neuvola- ajan, joka on sitten 7.4. Ultra-ajan soitan ensi viikolla. Mutta nyt taas töiden pariin.