Ärsyttää kun en ikinä voi seurustella :(

Vierailija kirjoitti:

Tuon asenteen takia luultavasti jäät  sinkuksi. Vielä voit valita toisin ja jopa vaurastua vaikka tulosi ovatkin alhaiset. Voit jopa kouluttaa itseäsi lisää. Lakkaa valittamasta ja ota kohtalosi omiin käsiisi.Ei mulla muuta.

Niin taitaa käydä. Mä olen itse tyytyväinen omaan työhöni ja mua ei opiskelu ikinä ole natsannut. Mulla oli 8 luokalla lähes 200 poissaoloatuntia, ku mä lintsasin niin paljon.

Menin joko pelaamaan jalkapalloa tai kauppakeskuskeen kavereiden kanssa.

ap

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta ymmärrän tuskaasi, mutta paras neuvo sinulle olisi, että lakkaa olemasta tuollainen kusipää! Miksi edes haluaisit tyttöystävän, jos naiset on niin kamalia?!

Millä logiikalla ajattelet näin: "miesten pitää käydä monta vuotta salilla, tienata rahaa ihan hitosti ja olla hyvässä työssä sekä olla korkeasti koulutettu ja aivan helvetin komea." Tuon ajatuksen mukaan suurin osa ihmisistä ei seurustelisi koskaan. Katso vaikka tuntemiasi miehiä, ihan varmasti monenlaisilla miehillä on tyttöystävä tai vaimo. Ei se ole salilla käyvien korkeasti koulutettujen miljonäärien etuoikeus. Mutta yleensä pitää olla mukava.

Lähes kaikilla mun kaverilla on tyttöystävä ja osalla on ollut, vain yks ei oo mun lisäks seurustellut ikinä. Muutama on kihloissa ja pari on mennyt naimisiinkin jo, toinen näistä on se mun paras kaveri. Nää kaikki mun kaverit on oikeasti (no homo) komeita ja ovat pärjänneet naisten kanssa aina, varsinkin se mun bestis joka on oikeasti tosi komea, hän on aivan samannäköinen kuin se toisen maailmansodan lentäjä ässä Erich Hartmann. Aika moni näistä on vielä opiskelijoita yliopistossa ja osa käy inttiä just nyt. Se mun paras kaveri opiskelee ite just nyt amkissa, sitä ennen se työskenteli banaaninkypsyttäjänä aika pitkään.

ap

Vierailija kirjoitti:

Ap, olet ärsyttävä vinkuja. Kun kerran ne silmälasit ovat päässäsi saaneet aivan käsittämättömät mittasuhteet, "kukaan nainen ei ikinä rakastu rillipäähän/ sen kaveritkin vaan haukkuisi rillipäätä/ vanhemmatkin sanoo ettet ota rillipäätä" (btw, ihan käsittämätöntä tuubaa, vaikka kuinka monella parisuhteessa olevalla ihmisellä, niin miehellä kuin  naisellakin, on lasit. Myös mun miehelläni), niin mene ja hanki piilolinssit! Eipähän tartte kitistä enää. Ja jos kerran ammattikaan ei naisille kelpaa, hanki uusi. Vitun yksinkertaista.

No itse tykkään omasta työstäni, johtuen sen yksinkertaisuudesta sen verran paljon, etten oo muihin töihin halunnut mennä. Tää silmälasikammo lähti siitä ku mua on aina halveksittu niiden takia ja mun yks kaveri, silloin ku sillä oli ne joutui jatkuvan pilkan kohteeksi. Sen seurustelukumppanin veli yritti hakata sen, ku se ei sietäny sitä "kun nörtti vikittelee sen siskoa". Tappelua ei onneks ikinä tullu ku se mun kaveri eros siitä muijasta.

ap

Vierailija kirjoitti:

Nyt ihotautilääkärille hakemaan kunnon lääkkeet, piilolinssit optikolta, ja sitten mietit tosissasi että haluatko edes itsesi takia olla työssä jota et arvosta. Jos et, niin uutta koulutusta hakemaan mars. Olet vielä niin nuori että kerkeät hyvin vaihtaa. Ja kyllä, sinulla on valta muuttaa itseäsi ja elämääsi.

Mä käytän päivittäin finninpoistoaineita. Itse olen tyytyväinen työhöni, kun se on niin simppeliä. Olen siis varastotyöntekijä ollut jo 2 vuotta. Ite teen siis keräystä, vastaanottoa, toimitusta, kuljetusta (pakulla ajelen joskus tavaraa) lemppausta, liha,kala,kana ja tuoretuotteiden käsittelyä ja banaaninkypsyttämistä ja välillä trukilla ajoa pihalla. Tarkoitin vaan lähinnä sitä, että naiset ei arvosta ko. ammattia yhtään, koska varastomiehet ovat "juntteja ja kouluttamattomia" sekä "varastotyö on juntein ammatti ikinä". Näin ainakin yks mun kaverin kihlattu on sanonut mulle.

ap

Kyllä oot osittain oikeassa siinä, että naisille ammatilla ja koulutuksella on väliä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin 22v, kun tapasin nykyisen mieheni, olen nyt 40v. Hän oli siis ensimmäinen mies, jonka kanssa olin koskaan seurustellut. Silloin tuntui kyllä, että en tule koskaan miestä saamaan. Harrastimme molemmat lavatansseja ja siellä tutustuimme.

Suosittelen sinuakin aloittamaan jonkin harrastuksen, jossa voi tavata myös tyttöjä. Varmaan ajattelet lavatansseista, että se on ihan mummojen juttu, mutta jos menet tanssikouluun tai -kurssille, siellä käy kyllä, paikasta riippuen myös nuoria. He ovat tulleet sinne tanssimaan, eivätkä ole niin läheisyyskammoisia kuin kouluikäiset. Ja monessa paikassa ei tarvitse olla omaa paria. Itsellänikin itsetunto parani harrastuksen myötä kovasti. Olin hirveän ujo, enkä aikaisemmin uskaltanut jutella vieraiden ihmisten kanssa, mutta tuo harrastus on ollut ihan luonteva tapa lähestyä myös vastakkaista sukupuolta, ja yhteisestä harrastuksesta riittää aina juttua.

No teidän naisten on 100 kertaa helpompi saada miestä kuin toisinpäin. Ei teidän tarvitse kuin laittaa meikkiä naamaan ja tulla puhumaan miehelle niin sepä se.

Sen sijaan, että meidän miesten pitää käydä monta vuotta salilla, tienata rahaa ihan hitosti ja olla hyvässä työssä sekä olla korkeasti koulutettu ja aivan helvetin komea.

Mut joo, mä en osaa lainkaan tanssia ja yläasteella itsenäisyyspäivän tansseissa kukaan tyttö ei halunnut mun kanssa tanssia, koska olin "oksettavan ruma nörtti". No lopulta jouduin tanssimaan erään naispuolisen koulunkäyntiavustajan kanssa ja mulle naurettiin tästä ja monet tytöt piti mua todella säälittävänä sen jälkeen.

ap

Joo, tämä sama ajatusmaailma tuntuu paljastuvan aina kun vähän pintaa raaputtaa. Naisilla on helppo pariutua ja kaikki on helppoa, miesparalla kaikki on vaikeaa. Naiset ovat vain rahan perään jne. Kuule, en usko että ongelma oli ulkonäkösi, kun yläasteella se tyttö sanoi että et kelpaisi vaikka olisit viimeinen poika maailmassa. Hän vain näki jo silloin että et ole mukava tyyppi. Ei kukaan järkevä nainen koske tikullakaan tuollaiseen katkeraan naisvihaajaan. Ja ei, se että katkeruutesi johtuu jostain ei tee siitä katkeruudesta hyväksyttävää eikä neutraalia asiaa. Olen sanonut tämän ennenkin: kukaan ei ole kusipää niin kauan kuin elämä kohtelee hyvin. Vasta kun tulee vaikeuksia, nähdään kuka on kunnon ihminen.

Huomaa, että ap on vielä henkisesti teini. Silmälaseilla ei ole paskaakaan väliä kun se oikea tulee kuvioihin. Tuossa iässä  moni vielä nauttii nuoruudesta ja menoista. Vasta 30:n hujakoilla kumpikin sukupuoli vakiintuu ja parisuhteessa nousee ne tärkeämmät tekijät esiin kuin ulkonäkö ja silmälasit.

Nauti ja tee töitä ja elä. Älä surkuttele, kyllä elämä järjestyy kunhan kypsyyttä tulee. Itsensä surkuttelijat ovat vihoviimeisiä joihin jaksaa tutustua.

Noi yläasteen aikaiset ja alle 20v kokemukset voi jättää oman onnensa nojaan ja keskittyä tulevaisuuteen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt ihotautilääkärille hakemaan kunnon lääkkeet, piilolinssit optikolta, ja sitten mietit tosissasi että haluatko edes itsesi takia olla työssä jota et arvosta. Jos et, niin uutta koulutusta hakemaan mars. Olet vielä niin nuori että kerkeät hyvin vaihtaa. Ja kyllä, sinulla on valta muuttaa itseäsi ja elämääsi.

Mä käytän päivittäin finninpoistoaineita. Itse olen tyytyväinen työhöni, kun se on niin simppeliä. Olen siis varastotyöntekijä ollut jo 2 vuotta. Ite teen siis keräystä, vastaanottoa, toimitusta, kuljetusta (pakulla ajelen joskus tavaraa) lemppausta, liha,kala,kana ja tuoretuotteiden käsittelyä ja banaaninkypsyttämistä ja välillä trukilla ajoa pihalla. Tarkoitin vaan lähinnä sitä, että naiset ei arvosta ko. ammattia yhtään, koska varastomiehet ovat "juntteja ja kouluttamattomia" sekä "varastotyö on juntein ammatti ikinä". Näin ainakin yks mun kaverin kihlattu on sanonut mulle.

ap

Että yksi kaverin kihlattu sanoi noin, joten "naiset ei arvosta". Minäpä räjäytän sitten maailmankuvasi ihan säpäleiksi. Serkkuni ja yksi kaverini ovat onnellisesti naimisissa varastotyötä tekevien miesten kanssa. Eli KAKSI naista. Tai ehkä he pitävät junteimpana työnä, mutta menivät silti naimisiin. Mutta eihän tämä sinua kiinnosta. Et sinä halua parannusta elämääsi. Haluat valittaa. Pidät enemmän elämästäsi väärinymmärrettynä uhrina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt ihotautilääkärille hakemaan kunnon lääkkeet, piilolinssit optikolta, ja sitten mietit tosissasi että haluatko edes itsesi takia olla työssä jota et arvosta. Jos et, niin uutta koulutusta hakemaan mars. Olet vielä niin nuori että kerkeät hyvin vaihtaa. Ja kyllä, sinulla on valta muuttaa itseäsi ja elämääsi.

Mä käytän päivittäin finninpoistoaineita. Itse olen tyytyväinen työhöni, kun se on niin simppeliä. Olen siis varastotyöntekijä ollut jo 2 vuotta. Ite teen siis keräystä, vastaanottoa, toimitusta, kuljetusta (pakulla ajelen joskus tavaraa) lemppausta, liha,kala,kana ja tuoretuotteiden käsittelyä ja banaaninkypsyttämistä ja välillä trukilla ajoa pihalla. Tarkoitin vaan lähinnä sitä, että naiset ei arvosta ko. ammattia yhtään, koska varastomiehet ovat "juntteja ja kouluttamattomia" sekä "varastotyö on juntein ammatti ikinä". Näin ainakin yks mun kaverin kihlattu on sanonut mulle.

ap

Että yksi kaverin kihlattu sanoi noin, joten "naiset ei arvosta". Minäpä räjäytän sitten maailmankuvasi ihan säpäleiksi. Serkkuni ja yksi kaverini ovat onnellisesti naimisissa varastotyötä tekevien miesten kanssa. Eli KAKSI naista. Tai ehkä he pitävät junteimpana työnä, mutta menivät silti naimisiin. Mutta eihän tämä sinua kiinnosta. Et sinä halua parannusta elämääsi. Haluat valittaa. Pidät enemmän elämästäsi väärinymmärrettynä uhrina.

Hieno juttu, että meillä varastomiehilläkin on mahdollisuus, mikä näiden naisten koulutus oikeen on? Yliopistotasoako? Niinkuin 90% nykyajan naisilla on?

ap

up

Vierailija kirjoitti:

En ole ikinä elämässäni seurustellut, enkä koskaan tulekaan ja tuntuu vaan, että naisia ei yksinkertasesti löydy mistään :(. En löytänyt kouluaikanani, opiskeluaikanani, työelämässä niitä nyt ei ainakaan voi löytää. Baareista, yökerhoista ja ravintoloista ei ainakaan voi löytää. Osittain siks ku oon aivan helvetin ruma pitsanaama rillipää. :( Kesällä olin parhaan kaverini häissä hänen bestmanina ja tunsin niin suurta kateutta kun hän meni naimisiin ja hänen vaimonsa on vielä niin kaunis. Samalla kun itse tietää että ei koskaan kykene vastaavaan. Joo ja naiset ei muutenkaan huolis mua koska mul on alhainen koulutus ja duunarityö.

Oletko kokeillut hakea seuraa deittisivustolta? Se saattaisi sopia sinulle, koska voi tutustua rauhassa ja on helppo löytää samanhenkistä seuraa. Kannattaa ainakin harkita sitä.

Mainitset, että naiset eivät kiinnostu ulkonäön tai työn vuoksi. Tämä tuskin pitää kuitenkaan paikkaansa. Kumppanin löytymistä taitaa enemmänkin haitata huono itsetunto. Kannattaisi etsiä keinoja sen parantamiseksi. Se auttaisi varmasti myöhemmin myös seurustelukumppanin löytymiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole ikinä elämässäni seurustellut, enkä koskaan tulekaan ja tuntuu vaan, että naisia ei yksinkertasesti löydy mistään :(. En löytänyt kouluaikanani, opiskeluaikanani, työelämässä niitä nyt ei ainakaan voi löytää. Baareista, yökerhoista ja ravintoloista ei ainakaan voi löytää. Osittain siks ku oon aivan helvetin ruma pitsanaama rillipää. :( Kesällä olin parhaan kaverini häissä hänen bestmanina ja tunsin niin suurta kateutta kun hän meni naimisiin ja hänen vaimonsa on vielä niin kaunis. Samalla kun itse tietää että ei koskaan kykene vastaavaan. Joo ja naiset ei muutenkaan huolis mua koska mul on alhainen koulutus ja duunarityö.

Oletko kokeillut hakea seuraa deittisivustolta? Se saattaisi sopia sinulle, koska voi tutustua rauhassa ja on helppo löytää samanhenkistä seuraa. Kannattaa ainakin harkita sitä.

Mainitset, että naiset eivät kiinnostu ulkonäön tai työn vuoksi. Tämä tuskin pitää kuitenkaan paikkaansa. Kumppanin löytymistä taitaa enemmänkin haitata huono itsetunto. Kannattaisi etsiä keinoja sen parantamiseksi. Se auttaisi varmasti myöhemmin myös seurustelukumppanin löytymiseen.

Netti on todella huono paikka miehelle.

Mulla on ihan sama tilanne paitsi akateeminen koulutus ja ihan hyvä asiantuntijatyö. Ei alottaja kannata ainakaan naisten takia kouluttautua. Ei sillä ole vaikutusta

Aivan suotta kadehdit. Jos minulla olisi ollut tämä tieto parikymppisenä koskien elämästä naisen kanssa/avioliitossa, väliin olisi jäänyt. Aivan yliarvostettua touhua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt ihotautilääkärille hakemaan kunnon lääkkeet, piilolinssit optikolta, ja sitten mietit tosissasi että haluatko edes itsesi takia olla työssä jota et arvosta. Jos et, niin uutta koulutusta hakemaan mars. Olet vielä niin nuori että kerkeät hyvin vaihtaa. Ja kyllä, sinulla on valta muuttaa itseäsi ja elämääsi.

Mä käytän päivittäin finninpoistoaineita. Itse olen tyytyväinen työhöni, kun se on niin simppeliä. Olen siis varastotyöntekijä ollut jo 2 vuotta. Ite teen siis keräystä, vastaanottoa, toimitusta, kuljetusta (pakulla ajelen joskus tavaraa) lemppausta, liha,kala,kana ja tuoretuotteiden käsittelyä ja banaaninkypsyttämistä ja välillä trukilla ajoa pihalla. Tarkoitin vaan lähinnä sitä, että naiset ei arvosta ko. ammattia yhtään, koska varastomiehet ovat "juntteja ja kouluttamattomia" sekä "varastotyö on juntein ammatti ikinä". Näin ainakin yks mun kaverin kihlattu on sanonut mulle.

ap

Että yksi kaverin kihlattu sanoi noin, joten "naiset ei arvosta". Minäpä räjäytän sitten maailmankuvasi ihan säpäleiksi. Serkkuni ja yksi kaverini ovat onnellisesti naimisissa varastotyötä tekevien miesten kanssa. Eli KAKSI naista. Tai ehkä he pitävät junteimpana työnä, mutta menivät silti naimisiin. Mutta eihän tämä sinua kiinnosta. Et sinä halua parannusta elämääsi. Haluat valittaa. Pidät enemmän elämästäsi väärinymmärrettynä uhrina.

Hieno juttu, että meillä varastomiehilläkin on mahdollisuus, mikä näiden naisten koulutus oikeen on? Yliopistotasoako? Niinkuin 90% nykyajan naisilla on?

ap

Ei sinulla ole mahdollisuutta, olet liian ikävä ihminen. Saat korkeintaan toisen yhtä ikävän ja katkeran duunarihomman tekijän.

Mutta yliopitostotutkinnon suorittanut, hyvin tienaava kaunotar pitäisi sinullekin vain löytyä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole ikinä elämässäni seurustellut, enkä koskaan tulekaan ja tuntuu vaan, että naisia ei yksinkertasesti löydy mistään :(. En löytänyt kouluaikanani, opiskeluaikanani, työelämässä niitä nyt ei ainakaan voi löytää. Baareista, yökerhoista ja ravintoloista ei ainakaan voi löytää. Osittain siks ku oon aivan helvetin ruma pitsanaama rillipää. :( Kesällä olin parhaan kaverini häissä hänen bestmanina ja tunsin niin suurta kateutta kun hän meni naimisiin ja hänen vaimonsa on vielä niin kaunis. Samalla kun itse tietää että ei koskaan kykene vastaavaan. Joo ja naiset ei muutenkaan huolis mua koska mul on alhainen koulutus ja duunarityö.

Oletko kokeillut hakea seuraa deittisivustolta? Se saattaisi sopia sinulle, koska voi tutustua rauhassa ja on helppo löytää samanhenkistä seuraa. Kannattaa ainakin harkita sitä.

Mainitset, että naiset eivät kiinnostu ulkonäön tai työn vuoksi. Tämä tuskin pitää kuitenkaan paikkaansa. Kumppanin löytymistä taitaa enemmänkin haitata huono itsetunto. Kannattaisi etsiä keinoja sen parantamiseksi. Se auttaisi varmasti myöhemmin myös seurustelukumppanin löytymiseen.

Netti on todella huono paikka miehelle.

Ei ole. Hassua, että miehet aina yleistävät omat ongelmansa koko miessukupuolta koskeviksi. "En löydä naista, eli kukaan mies ei löydä naista."

Naiset eivät epäile hetkeäkään, että vika ei olisi yksinomaan heissä itsessään.

Jospa aloittaisit tykkäämään itsestäsi. Lenkkeile, syö hyvin, tee asioita,joista nautit. Mene elokuviin,teatteriin ja mihin vain.  Tutustu ihmisiini hmisinä,  älä hae kumppania. Omassa elämässäni olen huomannut,että parhaat asiat(kumppanikin) löytyi silloin kun olin päättänyt keskittyä uraani.  Nykyään olen taas sinkku kylläkin.

Minäkään en voi koskaan seurustella. :( Olen 26-v nainen.

Olen nainen, 35-vuotias.

Kouluiässä ja parikymppisenä olin ihan kokematon ja ujo. En meikannut, en satsannut ulkonäkööni mitenkään erityisesti. Kadehdin itsevarmoja tyttöjä, jotka kulkivat merkkivaatteissa, meikkasivat, vaikuttivat niin paljon kokeneemmilta kuin minä. Pitivät poikien kanssa hauskaa ja oli milloin mitäkin draamaa. Mä vain urheilin, se oli mun maailma. Olin hyvin kiltti (=tylsä siinä iässä).

Nyt kun ikää on kertynyt, on tilanne muuttunut ihan päinvastaiseksi. Viimeisen sanotaan 5-7 vuoden ajan minulla olisi ollut vientiä vaikka kuinka. Meikkaan edelleen tosi vähän, juhliin sitten vähän enemmän. Koska olen aina urheillut paljon, mulla on varsin hyvä kroppa. Iho on myös nykyään ainakin hyvä, olen aina syönyt terveellisesti enkä koskaan ole tupakoinut.

Olen ollut ihan hämmentynyt miesten huomiosta. Minuun ihastutaan erittäin helposti (en halua kehua, vaan näin nykyään on). Ja suurin osa vaikuttaneet ihan kunnon miehiltä.

Löysin nykyisen mieheni ihan sattumalta ja se oli kliseisesti rakkautta ensi silmäyksellä. Hän on opettanut minut nauttimaan naiseudestani ja hän rakastaa minua. Minusta on tullut paljon itsevarmempi ja tykkään paljon enemmän pukeutuakin naisellisesti, ihan omaa miestäni varten. Muiden huomiota en kaipaakaan.

Eli, kaikki se nuorena tunnettu tuska ja ahdistus oli aivan turhaa. Minäkin itkin parikymppisenä sitä, etten koskaan tapaa jetään enkä saa perhettä. Vaan kun se joku osuu kohdalle niin se osuu. Minun neuvoni on, että ei pidä väkisin etsiä ketään vaan tehdä niitä asioita jotka antavat itselle hyvää mieltä ja tyydytystä, sekä pitää hyvä huoli itsestä. Meille on nyt toinen lapsi tulossa :-)

Tsemppiä!