Ärsyttää kun en ikinä voi seurustella :(

Teille parikymppisille kokemattomille tiedoksi, että ei ole vielä myöhäistä! Mä aloin olla mun miehen kanssa meidän ollessa 24- ja 25-vuotiaita. Olin hänen ensimmäinen! Ja olen vieläkin se ainut (ja oikea), 13 vuoden jälkeen <3

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korosta hyviä puoliasi. Ihon parantamiseenkin on keinoja. Äläkä tee niin, kuten olen nähnyt nettideiteissä, että käytät jo nimimerkkinä jotain rumaLuuseri.

Ainoat asiat joissa olen hyviä on asioita joita naiset ei arvosta lainkaan.

Olen hyvä pelaamaan tietsikalla ja pleikkarilla ja olen myös aika hyvä pelaamaan jalkapalloa.

aloittaja

Pelaavia tyttöjäkin on paljon. Pelaa jotain missä pääsisit juttelemaan heille.

30+ enkä ole edes pitänyt miestä kädestä. Joskus on käynyt mielessä että en halua vielä 50 vuotta tätä. Että olisko parempi... No, toistaiseksi roikun täällä. Täytyyhän elämässä muutakin olla. Vaikka turhalta tuntuukin.

Vierailija kirjoitti:

Harrastatko jotain?

Tietokoneella ja pleikkarilla pelaamista sekä jalkapalloa.

aloittaja

Vierailija kirjoitti:

Toi on kyllä typerin neuvo ikinä: "laita iho kuntoon". Kas kummaa eipä ookaan tullut mieleen. Mun mielestä mun finninaam on kivan näköinen. Ei sitä aina noin vain laiteta kuntoon, mutta helppo se on siloposkena sanoa.

Ihan hyvä neuvohan tuo on. Akneen saa lääkärin reseptillä useita toimivia lääkkeitä, mm avitcid, skinoren, roaccutan. Ihotautilääkärille mars vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuli paha mieli puolestasi.. Rakkaus asiat ovat vaikeita, valitettavasti. :(

Kyllä minä olen sitä mieltä, että kaikille löytyy kumppani. Jotkut vain löytävät omansa toisia nopeammin. 

Oletko koskaan tapaillut ketään? Minkä ikäinen olet?

Olen 20 vuotias ja en ole koskaan tapaillut ketään naista, yksikertaisesti koska olen niin ruma rillipää. Enkä uskalla pyytää ketään naista ulos, koska mä oon erittäin ujo ja tää tuntuu nololta myöntää, mut mä osittain pelkään naisia ja torjutuksi tulemista, se tunne on ihan karsea!

Mä kerran yritin pyytää yhtä tyttöä yläaste aikana leffaan mutta tää nauro mulle päin naamaa ja seuraavana päivänä kuulin ruokatauolla kun hän kertoi kavereillensa "Olisitte nähneet kun se rumilus jääty ihan täysin ku mä hajosin sille" Sen yks kaveri tokas heti perään "Hyi vittu se on niin hirvee jätkä, et en koskis siihen vaik olis ainoo poika maailmassa". Tän jälkeen mä lintsasin koulusta ja itkin monta päivää. Ja en ole koskaan harrastanut seksiä, en ole ikinä pitänyt naista kädestä kiinni saatika suudellut.

aloittaja

Voi sua. Mutta uskoisitko, että tosi monella tytöllä on ihan samanlaisia kokemuksia? Ehkä jopa sinä olet suhtautunut ihan vastaavalla tavalla siihen koulun rumaan, kiusattuun luuserityttöön? No, sillä ei nyt ole väliä, mutta: oman ulkonäön kohentamiseen on kyllä keinoja. Ne vaan eivät auta sen sisäisen arkuuden kanssa kovin pitkälle. Onko sulla mitään harrastuksia, joissa olisi mahdollista tavata naisia?

No meidän futisjengis ei ole yhtään naisia.

Jotenki vaan tuntuu et kaikki naiset saa miehiä niin helposti.

aloittaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuli paha mieli puolestasi.. Rakkaus asiat ovat vaikeita, valitettavasti. :(

Kyllä minä olen sitä mieltä, että kaikille löytyy kumppani. Jotkut vain löytävät omansa toisia nopeammin. 

Oletko koskaan tapaillut ketään? Minkä ikäinen olet?

Olen 20 vuotias ja en ole koskaan tapaillut ketään naista, yksikertaisesti koska olen niin ruma rillipää. Enkä uskalla pyytää ketään naista ulos, koska mä oon erittäin ujo ja tää tuntuu nololta myöntää, mut mä osittain pelkään naisia ja torjutuksi tulemista, se tunne on ihan karsea!

Mä kerran yritin pyytää yhtä tyttöä yläaste aikana leffaan mutta tää nauro mulle päin naamaa ja seuraavana päivänä kuulin ruokatauolla kun hän kertoi kavereillensa "Olisitte nähneet kun se rumilus jääty ihan täysin ku mä hajosin sille" Sen yks kaveri tokas heti perään "Hyi vittu se on niin hirvee jätkä, et en koskis siihen vaik olis ainoo poika maailmassa". Tän jälkeen mä lintsasin koulusta ja itkin monta päivää. Ja en ole koskaan harrastanut seksiä, en ole ikinä pitänyt naista kädestä kiinni saatika suudellut.

aloittaja

Voi sua. Mutta uskoisitko, että tosi monella tytöllä on ihan samanlaisia kokemuksia? Ehkä jopa sinä olet suhtautunut ihan vastaavalla tavalla siihen koulun rumaan, kiusattuun luuserityttöön? No, sillä ei nyt ole väliä, mutta: oman ulkonäön kohentamiseen on kyllä keinoja. Ne vaan eivät auta sen sisäisen arkuuden kanssa kovin pitkälle. Onko sulla mitään harrastuksia, joissa olisi mahdollista tavata naisia?

No meidän futisjengis ei ole yhtään naisia.

Jotenki vaan tuntuu et kaikki naiset saa miehiä niin helposti.

aloittaja

Niinhän ne saakin, varsinkin jos mennään pois pk-seudulta. Miehiä on enemmän kuin naisia ja miehet tekevät kaikki aloitteet. Ei tarvitse naisena juuri muuta kuin olla tavoitettavissa ja sitten valita tarjolle tulevista miehistä paras.

Olen samanlaisessa tilanteessa. Olen pian parikymppinen ja olen elämässäni käynyt tasan yksillä treffeillä. Löysin henkilön Tinderistä ja hän oli ensimmäinen, joka edes pyysi tapamaamaan. Itse en olisi halunnut edes mennä, mutta kaverini patistelivat. 

Nimimerkistäni huolimatta en ole mikään kamalan läski. Toki, ainahan kroppaa voisi parannella, mutta syömisongelmien vuoksi koen sen liian raskauttavaksi tällä hetkellä. Ihan normaali, sopusuhtainen keho minulla kuitenkin on. Kasvoiltani olen ihan ok, meikillä jopa nätti/söpö. Akne minullakin oli, enää (onneksi) vain arvet jäljellä muutamaa satunnaista finniä lukuunottamatta. Silmälasejakin käytän aina lukiessa.

En ole koskaan ollut ns. poikien suosiossa. Olin aina se, joka roikkui muiden perässä enkä koskaan saanut edes ala-asteella sitä "alaks?" viestiä. Yläasteen loputtua ja riparilla oli "leikki", jossa nimettömänä kirjoitettiin jokin positiivinen kommentti toisesta. KAIKKI muut tytöt saivat kehuja ulkonäöstä tyyliin "söpö", "kaunis" tai muuta. Minun silmiä kehuttiin, mutta tunnistin käsialasta kehujan olevan silloinen paras ystäväni. Minua koskevat kommentit olivat enemmänkin "hiljainen mut ihan ok", "mukava mut en tunne" ja sen tyyppisiä.

Ala-asteella kun harjoiteltiin paritansseja en koskaan saanut paria vapaaehtoisesti. Opettajan piti pakottaa jonkun tanssimaan kanssani. Lopputuloksena se, että tanssipari ei suostunut pitämään minusta edes kiinni vaan peitti kätensä huppariin ja piti noin sentin rakoa käsien välissä. Ajattelin, että yläasteella tilanne on toinen. Ei kuitenkaan ollut. Pidin toivoa vielä yllä ja odotin innolla sitten lukion wanhojen tansseja. Yllätys yllätys, en saanut paria enkä myöskään tanssinut wanhoja.

Anteeksi sekava teksti. En tiedä mitä yritin sanoa vai yritinkö sanoa mitään. Et ole yksin.

LÄSKI kirjoitti:

Olen samanlaisessa tilanteessa. Olen pian parikymppinen ja olen elämässäni käynyt tasan yksillä treffeillä. Löysin henkilön Tinderistä ja hän oli ensimmäinen, joka edes pyysi tapamaamaan. Itse en olisi halunnut edes mennä, mutta kaverini patistelivat. 

Nimimerkistäni huolimatta en ole mikään kamalan läski. Toki, ainahan kroppaa voisi parannella, mutta syömisongelmien vuoksi koen sen liian raskauttavaksi tällä hetkellä. Ihan normaali, sopusuhtainen keho minulla kuitenkin on. Kasvoiltani olen ihan ok, meikillä jopa nätti/söpö. Akne minullakin oli, enää (onneksi) vain arvet jäljellä muutamaa satunnaista finniä lukuunottamatta. Silmälasejakin käytän aina lukiessa.

En ole koskaan ollut ns. poikien suosiossa. Olin aina se, joka roikkui muiden perässä enkä koskaan saanut edes ala-asteella sitä "alaks?" viestiä. Yläasteen loputtua ja riparilla oli "leikki", jossa nimettömänä kirjoitettiin jokin positiivinen kommentti toisesta. KAIKKI muut tytöt saivat kehuja ulkonäöstä tyyliin "söpö", "kaunis" tai muuta. Minun silmiä kehuttiin, mutta tunnistin käsialasta kehujan olevan silloinen paras ystäväni. Minua koskevat kommentit olivat enemmänkin "hiljainen mut ihan ok", "mukava mut en tunne" ja sen tyyppisiä.

Ala-asteella kun harjoiteltiin paritansseja en koskaan saanut paria vapaaehtoisesti. Opettajan piti pakottaa jonkun tanssimaan kanssani. Lopputuloksena se, että tanssipari ei suostunut pitämään minusta edes kiinni vaan peitti kätensä huppariin ja piti noin sentin rakoa käsien välissä. Ajattelin, että yläasteella tilanne on toinen. Ei kuitenkaan ollut. Pidin toivoa vielä yllä ja odotin innolla sitten lukion wanhojen tansseja. Yllätys yllätys, en saanut paria enkä myöskään tanssinut wanhoja.

Anteeksi sekava teksti. En tiedä mitä yritin sanoa vai yritinkö sanoa mitään. Et ole yksin.

Ehkä nuorena ne pojut ketkä sinusta kiinnostuis on vaan liian ujoja sanomaan sitä ja ne rohkeammat pojat kiinnostuu toisenlaisista tytöistä.

Haluaisin vain kannustaa teitä kaikkia! Itse olen noin tuplasti sen ikäinen kuin ap. Tapasin aviomieheni vasta nelisen vuotta sitten. Teidän ikäisenänne minulla ei ollut mitään kokemuksia seurustelusta. 

Jos vain on mahdollista, niin ehdottaisin satsaamista omaan itseen. Kun itsellä on hyvä olla, se säteilee ulospäin ja vetää muita puoleensa. Mistä asioista todella nautit? 

Kuten jotkut tuolla aikaisemmin ottivat esille, niin joku harrastus, uusikin voisi olla hyvä. Sitä kautta voi tutustua uusiin ihmisiin, oppia uusia asioita ja tietyllä tavalla tehdä itsestään mielenkiintoisemman toisen ihmisen silmissä. 

Olin 22v, kun tapasin nykyisen mieheni, olen nyt 40v. Hän oli siis ensimmäinen mies, jonka kanssa olin koskaan seurustellut. Silloin tuntui kyllä, että en tule koskaan miestä saamaan. Harrastimme molemmat lavatansseja ja siellä tutustuimme.

Suosittelen sinuakin aloittamaan jonkin harrastuksen, jossa voi tavata myös tyttöjä. Varmaan ajattelet lavatansseista, että se on ihan mummojen juttu, mutta jos menet tanssikouluun tai -kurssille, siellä käy kyllä, paikasta riippuen myös nuoria. He ovat tulleet sinne tanssimaan, eivätkä ole niin läheisyyskammoisia kuin kouluikäiset. Ja monessa paikassa ei tarvitse olla omaa paria. Itsellänikin itsetunto parani harrastuksen myötä kovasti. Olin hirveän ujo, enkä aikaisemmin uskaltanut jutella vieraiden ihmisten kanssa, mutta tuo harrastus on ollut ihan luonteva tapa lähestyä myös vastakkaista sukupuolta, ja yhteisestä harrastuksesta riittää aina juttua.

Nyt 21 vuotiaalla pojallani oli todella paha akne. Puolen vuoden lääkekuurin jälkeen ja vuosi lääkkeen lopettamisesta on iho kasvoissa parantunut ja kaunis. Ei jälkeäkään rumasta aknesta. Mars lääkäriin.

No tuolla asenteella naiset harvemmin kiinnostuvat kenestäkään, oli ulkonäkö ja ammatti sitten mikä tahansa.

Nyt kaivat sieltä mielen sopukoista vähän positiivisuutta ja itsevarmuutta. Hoida iho kuntoon, syö terveellisesti, liiku, jätä maitotuotteet pois (aiheuttaa monelle aknea), hanki sellaiset silmälasit, jotka näyttävät hyvältä ja ovat muodikkaat (itse itseasiassa pidän laseista miehillä, että ei huono näkö ole todellakaan mikään este seurustelulle...). Tai käytä piilareita. 

Taidat muutenkin arvostaa elämässä pinnallisia ja ulkonäkökeskeisiä asioita vähän liikaa, eli suosittelisin miettimään arvomaailmaasi hiukan uusiksi ja keskittymään esim. siihen, millainen ihminen olet/haluat olla ja millaisia piirteitä arvostat muissa ihmisissä. Kehitä itseäsi, hanki vaikka joku uusi itseäsi kiinnostava harrastus, jossa tapaat uusia ihmisiä. Sitä kautta saat varmasti rohkeutta ja varmuutta. Ei se ulkonäkö ole loppupeleissä se, miksi joku sinusta kiinnostuu ja haluaa susta aviomiehen itselleen. Se, miten kohtelet muita ihmisiä ja millaiseksi saat heidän olonsa tuntemaan on niin paljon tärkeämpää, kuin ulkokuori. 

Mulla oli ihan samat fiilikset nuorempana (no, varhais teini-iässä ja kai pari vuotta myöhemminkin), ja olen nainen. Suoraan sanottuna vihasin itseäni ja ajattelin ettei kukaan koskaan halua mua seurustelukumppaniksi. No, aknen hoidin pois (ruokavalio on tosi tärkeä tässä), aloin liikkua enemmän mikä auttoi näkemään itseni positiivisemmassa mielessä ja kehonkuvakin sekä yleinen mieliala muuttui, panostin hieman enemmän ulkonäkööni koska se toi mulle itselleni hyvän mielen ja itsevarmuutta. Lopetin itsesäälissä rypemisen ja ainaisen itseni mollaamisen ja en voi kuin suositella. En jaksa tän enempää jaaritella, mutta olen nyt kohta 21-vuotiaana onnellisesti naimisissa ja suht tyytyväinen itseeni vaikka suunnittelin 14-kesäisenä itsemurhaa, kun olin niin hirveä ihminen, epäonnistunut ja kaiken lisäksi vielä "ruma".

Kaikki lähtee susta itsestä, jos joka päivä heräät ja ajattelet kuinka ruma, paska ja huono olet niin totta kai karkotat kaikki naiset sun luota. Jos susta taas huokuu itsevarmuus, iloisuus ja lämmin fiilis niin naiset kyllä aistii sen. Tsemppiä, toivottavasti alat nähdä itsesi erilaisessa valossa ja vinkkinä: jos sua häiritsee joku asia sun ulkonäössä etkä sen takia voi olla itsevarma, TEE sille asialle jotain. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuli paha mieli puolestasi.. Rakkaus asiat ovat vaikeita, valitettavasti. :(

Kyllä minä olen sitä mieltä, että kaikille löytyy kumppani. Jotkut vain löytävät omansa toisia nopeammin. 

Oletko koskaan tapaillut ketään? Minkä ikäinen olet?

Olen 20 vuotias ja en ole koskaan tapaillut ketään naista, yksikertaisesti koska olen niin ruma rillipää. Enkä uskalla pyytää ketään naista ulos, koska mä oon erittäin ujo ja tää tuntuu nololta myöntää, mut mä osittain pelkään naisia ja torjutuksi tulemista, se tunne on ihan karsea!

Mä kerran yritin pyytää yhtä tyttöä yläaste aikana leffaan mutta tää nauro mulle päin naamaa ja seuraavana päivänä kuulin ruokatauolla kun hän kertoi kavereillensa "Olisitte nähneet kun se rumilus jääty ihan täysin ku mä hajosin sille" Sen yks kaveri tokas heti perään "Hyi vittu se on niin hirvee jätkä, et en koskis siihen vaik olis ainoo poika maailmassa". Tän jälkeen mä lintsasin koulusta ja itkin monta päivää. Ja en ole koskaan harrastanut seksiä, en ole ikinä pitänyt naista kädestä kiinni saatika suudellut.

aloittaja

Voi sua. Mutta uskoisitko, että tosi monella tytöllä on ihan samanlaisia kokemuksia? Ehkä jopa sinä olet suhtautunut ihan vastaavalla tavalla siihen koulun rumaan, kiusattuun luuserityttöön? No, sillä ei nyt ole väliä, mutta: oman ulkonäön kohentamiseen on kyllä keinoja. Ne vaan eivät auta sen sisäisen arkuuden kanssa kovin pitkälle. Onko sulla mitään harrastuksia, joissa olisi mahdollista tavata naisia?

No meidän futisjengis ei ole yhtään naisia.

Jotenki vaan tuntuu et kaikki naiset saa miehiä niin helposti.

aloittaja

Vali vali vali, miksei (kauniit) naiset tuu hakeen mua kotoa ulos jne. Sun elämä ei kyllä mitenkään muutu jos et ole valmis tekemään siihen itse muutoksia. Mulla on sulle tehtävälista, johon kylläkin varmaan vastaat ettet näiden jälkeen silti saisi ketään koska naiset... Siis;

-ala käymään salilla, personal trainer on hyvä hankinta kun et varmaan tiedä itse mitä pitäisi tehdä

-pidä parempaa huolta hygieniastasi; käy suihkussa päivittäin, harjaa hampaat kaksi kertaa päivässä, käytä vain puhtaita vaatteita

-juo 2l vettä päivässä, lisää kasvisten ja vihannesten syöntiä ja vähennä punaista lihaa, maitotuotteita ja sokerisia ja rasvaisia ruokia

-ota selvää kasvojen puhdistuksesta (puhdistusaine, kasvovesi, kosteusvoide, naamiot) ja jos sulla on akne, mene ihotautilääkärille kysymään neuvoa

-uusi tyyli ja väri hiuksiin jossain trendikkäässä paikassa

-uudet siistit ja tyylikkäät vaatteet

-aloita harrastus, jokin jossa et istu koko päivää koneen edessä. Elä elämääsi, käy matkoilla ja tutustu ihmisiin (miehiin ja naisiin!) Naiset eivät tykkää ripustautujista, sulla täytyy olla oma elämä jotta he uskaltavat lähteä ulos kanssasi

-kaikki alkaa sisimmästä. Niin kuin joku sanoi, itsevarmuus on seksikästä, kunhan ei mene koppavuuden puolelle. Jos sinä pelkäät naisille puhumista, he eivät oikein halua jutella kanssasi.

-opettele puhumaan ihmisten kanssa. Googlaile vaikka että mistä ihmiset puhuvat treffeillä, seuraa uutisia jotta voit keskustella niistä jne. Se oman elämän eläminen auttaa tässä, omista kokemuksista on helppo jutella.

Noni. En jaksanut lukea koko viestiketjua, ehkä joku on jo tämän neuvon antanut. Kokeile ruokavalion muutosta ihosi parantamiseksi. Ihosi voi oireilla vaikka maidolle tai viljalle. Se vaatii ihan oikeasti sitten sitä ihon muutosten tarkkailua ja pitkäjänteisyyttäkin. Itse olin syönyt ikäni ruisleipää jokapäivä ja vaihdoin rukiin kauraleipään yllättävien vatsakipujen vuoksi. Riisin jätin jo aiemmin ja hartioista katosi finnit. Rukiin jättämisen myötä isot syvät finnit katosivat, mutta tilalle tuli aivan pientä kummallista röpelöä. Aikani tarkkailtuani käytin enää hirssiä, ohraa ja tattaria. Oluen ystävänä oli harmi huomata, että myös ohra täytyi jättää pois ja lopuksi hirssi ja tattarikin. Sitten seurasi yllätys: Vehnä ei ole juurikaan kuulunut ruokavaliooni kuin leivonnaisten muodossa jouluisin, nyt voin syödä ainoastaan sitä, jos haluan vatsani voivan hyvin ja ihoni olevan normaali.

Tsemppiä Ap. Käy ensin vaikka ruoka-aineiden allergiatesteissä.

Jos oltaisiin Englannissa, niin dr Pixie ja kumppanit määräsi steroidipistoksia ja salvaa akneen. Miten lie Suomessa?

Aijaa. Olen itse kaunis nainen ja mun mielestä silmälasit on seksikkäät miehellä..

Ihoa voi yrittää hoitaa ja muuta pintaa "kiillottaa" mutta mua henk koht kiihottaa ja kiinnostaa kiltit, älykkäät ja itsevarmat miehet. Ei todellakaan tarvi olla mikään kiiltokuvapoika.

Nuoremmille tytöille saattaa usein ollakkin väliä sillä onko pojalla finnejä, rillit tai huono palkka. Olisi älytöntä päättää päivänsä siksi että nuorena on hankalaa. Nuoruutta kestää vähemmän aikaa kuin muuta elämää, eli surkea tilanteenne tulee päättymään tulevaisuudessa, siitä voitte olla ihan varmoja jos kuitenkin korvien välissä asiat on suhteellisen ok. Lähemmäs 30 vuotiaat naiset ja sitä vanhemmat arvostavat miehessä muitakin asioita, kuten hyviä tapoja, kuuntelemisen taitoa, tervettä maalaisjärkeä ja huumorintajua. Eläkää elämäänne, tehkää asioita joista nautitte, hankkikaa elämänkokemuksia yms, kyllä teidät vielä joku huomaa, onnelliset ja iloiset ihmiset huomataan lopulta kun pinnallisuus väistyy.

Ei luoja, poika on kakskymppinen ja vinkuu kun ei ikinä saa naista :DD

Vierailija kirjoitti:

Olin 22v, kun tapasin nykyisen mieheni, olen nyt 40v. Hän oli siis ensimmäinen mies, jonka kanssa olin koskaan seurustellut. Silloin tuntui kyllä, että en tule koskaan miestä saamaan. Harrastimme molemmat lavatansseja ja siellä tutustuimme.

Suosittelen sinuakin aloittamaan jonkin harrastuksen, jossa voi tavata myös tyttöjä. Varmaan ajattelet lavatansseista, että se on ihan mummojen juttu, mutta jos menet tanssikouluun tai -kurssille, siellä käy kyllä, paikasta riippuen myös nuoria. He ovat tulleet sinne tanssimaan, eivätkä ole niin läheisyyskammoisia kuin kouluikäiset. Ja monessa paikassa ei tarvitse olla omaa paria. Itsellänikin itsetunto parani harrastuksen myötä kovasti. Olin hirveän ujo, enkä aikaisemmin uskaltanut jutella vieraiden ihmisten kanssa, mutta tuo harrastus on ollut ihan luonteva tapa lähestyä myös vastakkaista sukupuolta, ja yhteisestä harrastuksesta riittää aina juttua.

No teidän naisten on 100 kertaa helpompi saada miestä kuin toisinpäin. Ei teidän tarvitse kuin laittaa meikkiä naamaan ja tulla puhumaan miehelle niin sepä se.

Sen sijaan, että meidän miesten pitää käydä monta vuotta salilla, tienata rahaa ihan hitosti ja olla hyvässä työssä sekä olla korkeasti koulutettu ja aivan helvetin komea.

Mut joo, mä en osaa lainkaan tanssia ja yläasteella itsenäisyyspäivän tansseissa kukaan tyttö ei halunnut mun kanssa tanssia, koska olin "oksettavan ruma nörtti". No lopulta jouduin tanssimaan erään naispuolisen koulunkäyntiavustajan kanssa ja mulle naurettiin tästä ja monet tytöt piti mua todella säälittävänä sen jälkeen.

ap