Lue keskustelun säännöt.
Meneekö siivousvimma/ tavaran karsiminen joillakin jo yli?
29.09.2016 |
Yksi kaveri on ihan hurahtanut tavran karsimiseen ja heittää kaiken mahdollisen pois jos sille ei juuri nyt ole käyttöä. Asuu tilavassa rivarissa, eli säilytystilaa on ihan kohtuullisesti. Missään ei ole mitään esillä ja silti valittaa että on liikaa tavaraa/ vielä pitää päästä eroon kaikesta "ylimääräisestä"
Meidän lapsilla on ikäeroa muutama vuosi; hänellä vielä pk-ikäisiä lapsia, omani ovat kohta yläkoulussa. Tarjosin kaverin lapsille yhtä lelusettiä (ei mitään isoa eikä tilaa vievää) ja vastaus oli "en edes kysy lapsilta, varmaan haluaisivat mutta juuri siivosin leluja pois, nyt on vähän vähemmän romua enkä halua yhtään lelua lisää" Ja tiedän että lasten huone on jo nyt sisustuslehteen sopiva; kaikki paikallaan ja paikka kaikelle. No, myin ko setin sitten 5€:lla kirppispalstalla, meni parissa minuutissa.
Jäi vähän surettamaan pk-ikäisten lasten puolesta; onko lelujen suhteenkin ihanne "ei juuri mitään"? Vähemmän on enemmän jne. Miksi lapset ei saa leikkiä ja olla luovia; sotkea settejä ja sekoittaa pehmoja lego-leikkeihin ja ottaa ritarilinnaa piirustusleikkiin mukaan? Mitä jää lapsuudesta mieleen jos kaikki on romua ja arvotonta/ pois heitettävää?
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mummolassa on lelutaivas ja muistan aina sanoa lapsenlapsille, että mummo ostaisi teille näitä samanlaisia nukkekoteja, leikkiautoja, junaratoja jne., mutta teidän äidin mielestä teille ei saa ostaa leluja.
Miksi haluat tietoisesti kaivaa maata tyttäresi/miniäsi jalkojen alta omien lastensa kasvattajana? Kuulostaa siltä, että yrität ostaa lastenlastesi kiintymystä tavaran avulla ja mustamaalata heidän äitiään heille. Lapsiparat ovat pelinappuloina joissain aikuisten keskinäisissä valtapeileissä :( Tuolla tavalla et ainakaan millään lailla tue perheesi hyvinvointia!
Voi kuule, minusta olisi ihanaa, jos saisin kuukaudessa edes yhden lapsenlapsivapaan viikonlopun. Mitä mahtaa miettiä perheensä hyvinvoinnista miniä, joka selittää lapsilleen,miten kiva heidän on mennä mummolaan, kun siellä on niitä leluja. Enemmän ne reppanat äidin läsnäoloa kaipaavat kuin leluja, joten junarata on käytännössä korvike läsnäolevalle vanhemmalle.
No siinä tapauksessa se on perhekokouksen paikka poikasi ja miniäsi kanssa. Ilmoitat heille selkeät rajat, milloin voit ja jaksat hoitaa lastenlapsia.
Etkö ymmärrä, että lapsenlapsesi ovat niitä, jotka nykytilanteessa eniten kärsivät - ei miniä! - , kun kaadat katkeruutesi heidän niskaansa muistuttelemalla, että "äiti ei teille leluja anna, mutta täällä mummolassa saatte".
Ilman muuta lapsenlapset kärsivät, koska he joutuvat soittamaan mummolaan ja sanomaan, että haluavat tulla viikonlopuksi. Ja kärsiihän se miniäkin kamalasti, kun joutuu olemaan viikonlopun laivalla tai kylpylässä tai kavereitten kanssa mökillä eikä saakaan olla lastensa kanssa, kun paha isoäitit tavaralla houkuttelee lapset pois kotoaan.
Nyt oikeasti. Miniäsi toimii kertomasi perusteella törkeästi, mutta sinä olet kyllä puolestasi yksi pahimmista marttyyreistä joista olen kuullut. Sun ei mikään pakko suostua tuohon, ja on olemassa tapoja lopettaa tuo ilman, että lyö 3-vuotiaalle luuria korvaan. Esim. sano "ok, annatko äidille/isälle niin mä sovin heidän kanssa asiasta" ja sitten käyt vakavan keskustelun poikasi kanssa. Toi kuulostaa siltä, että haluatkin pitää yllä tuota passiivis-aggressiivista asennetta poikasi perheeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajat vissiin muuttuneet. Muutama vuosis istten kaverini teki lasun yhdestä perheestä, koska ei heillä oli vähän leluja (totuutta en tiedä lelujen määrästä). Tällä itsellä oli aivan tyhjänpäivästä muoviroinaa nurka täynnä ja kaiken kukkuraksi ne lapset eivät osanneet edes leikkiä. Videot ja pelit kasvattivat yms. Eivät ymmärtäneet roolileikkien päälle eikä minkään muiden leikkien.
Vaikuttaa fiksulle sun kaveris. Lasten luovuutta kehittää se, että ne joutuvat itse keksimään lelunsa ja leikkinsä. Liika tavara ei tee ketään onnelliseksi ja nykyihmisillä kun on ylimääräistä tavaraa ihan kauheasti vaikka ei olisi varsinainen hamsterikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa fiksulle sun kaveris. Lasten luovuutta kehittää se, että ne joutuvat itse keksimään lelunsa ja leikkinsä. Liika tavara ei tee ketään onnelliseksi ja nykyihmisillä kun on ylimääräistä tavaraa ihan kauheasti vaikka ei olisi varsinainen hamsterikaan.
Varmaan näinkin mutta ainakin puheidensa mukaan "koko ajan saa huutaa ja rähjätä sotkusta lapsille" Ei kuulosta kovin mukavalta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa fiksulle sun kaveris. Lasten luovuutta kehittää se, että ne joutuvat itse keksimään lelunsa ja leikkinsä. Liika tavara ei tee ketään onnelliseksi ja nykyihmisillä kun on ylimääräistä tavaraa ihan kauheasti vaikka ei olisi varsinainen hamsterikaan.
Varmaan näinkin mutta ainakin puheidensa mukaan "koko ajan saa huutaa ja rähjätä sotkusta lapsille" Ei kuulosta kovin mukavalta
Ja tarina saa koko ajan uusia ja uusia ulottuvuuksia...
Se ainakin kävi selväksi että sinä itse et niin kovin hyvä kaveri ole.
Vaikka "kaverillasi" (vaikutat hirveältä ystävältä) olisikin ongelma, ei ole sinun asiasi setviä sitä selän takana. Olen itse yksi näistä, jotka valittaa, että pitäisi karsia ja raivata. Puhun asiasta paljon, koska en ole saanut urakkaa alkuun kunnolla. Aina silloin tällöin saan jotain moskaa ulos, mutta leluja on yhä kaksi jätesäkillistä ylimääräistä, sillä lapset näköjään valuavat vain rakentaa dubloilla. Pehmoleluja on 24 ja niistä 21 on kaapissa vailla leikkijää. Pitäisi raivata, mutta ei ole tarpeeksi aikaa/jaksamista. Meillä loppupeleissä näyttää, että lapsilla olisi vain pari hassua lelua, vaikka oikeasti kaapeista löytyy kokonaisia sukupolvia hylättyjä leluja.
Mä rakastan myös tilaa ja avaruutta, mutta en ole lasten lelujen määrää rajoittanut juurikaan enkä ikinä heittäisi lempilelujs pois. Mutta voisin kyllä kieltäytyä isosta leikkisetistä, koska haluan tarkkaan harkita jokaista isoa esinettä ennen kuin huolin sen kotiini. Kieltäydyin juuri äitini tarjoamasta nukkekodista, koska haluan ensin raivata joitain lelukokonaisuuksia kellariin/kierrätykseen että lastenhuone ei ole aivan tukossa. Minusta on tärkeää, että lapsilla on myös tilaa leikkiä eikä vain kaikkia mahdollisia tavaroita.