Koulussa oli liikkatunnilla ollut tanssia, kukaan tyttö ei ollut halunnut vapaaehtoisesti olla mun pojan parina

Voi ei. Tuollaiset pieneltä tuntuvat jutut ovat oikeesti isoja teinille. Minä olin nuorempana lihava, ja kasvoista näki kyllä etteivät pojat halunneet tanssia kanssani. Tuntui tosi kurjalta, vaikkei kukaan mitään ääneen sanokaan.

Yläaste on tuollainen. Sulla on väärät kengät - hyi älä puhu mulle. Sulla on viisi senttiä liian pitkä tukka - hyi älä istu mun viereen. Oi niitä aikoja.

Vierailija kirjoitti:

Olisi saanut kyllä opettaja parittaa ensin ja sen jälkeen järjestelmällinen parinvaihto pyörimään.

Eikö parittaminen ole kiellettyä?

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin liikutuin. Kai olen väsynyt, yläkouluaikana nuoret niin alttiita sosiaaliselle vertailulle. Ihanaa, että kertoi sinulle. Jatkaisin keskustelua, onko kiusaamista, miksi? Johonkin voi vaikuttaa, esim pukeutuminen ja harrastukset. 

ja totta on, että voit tsempata nuorta miestä, että 25v. ylöspäin on normaalinäköisen, vastuuntuntoisen, kiltin ja fiksun miehen perässä kiinnostuneita enemmän kuin ehtii treffata. Tältä pohjalta ponnisti eksäkin "big boss" -asemaan, ja valinta olikin sitten hänen. 

Ei kannata hirveesti valehdella, että ei tule pettymyksiä tulevaisuudessa. Voi vaikka sanoa, että vähän paremmat mahdollisuudet, mitä nyt teininä.

Onko poikasi pienikokoinen? Tossa iässä pojat voivat olla pari vuotta kehityksessään tyttöjä jäljessä. Se vaikutti Oman lapseni sosiaaliseen asemaan luokan hierarkiassa. Just nyt ei auta mutta tämä korjaantuu kyllä.

Kamalaa huomata millaisia kiusaajia ja toisen surulle naureskelijoita täällä on. Toivottavasti eivät saa lapsia, ettei vahingossa periydy.

Muistan itsekin kun jäin ilman paria kiusaamisen takia, vaikka joidenkin luokkamme poikien kanssa hyvin tulinkin toimeen: minut jätettiin yksin juuri silloin kun ei olisi pitänyt. Kyllä se oli tosi ikävää ja kaihertaa vielä näin jälkeenpäin.

Onko järkeä pakottaa lapsia tai nuoria tuollaiseen liikuntatunnilla? Tanssinhan pitäisi olla aina vapaa-ehtoista.

Mä niin kiusattuna tyttönä (ja lisäksi että tyttöjä oli poikia enempi) inhosin kaikkea tommoista paritanssi jne. hommaa. Lintsasinkin varmasti surutta, kun ei muistikuvia ole, että osallistunut olisin. Vanhojen tanssit skippasin samasta syystä; miksi nähdä vaivaa, kun ei saa paria kuitenkaan. Toisaalta en ollut mekkotyyppi tmv. ja muutenkin nuo tanssit oli silloin 16-vuotta sitten minusta muutenkin ihan tyhmät.

Aikaa meni, aikuistuttiin ja nyt reilu kolmekymppisenä perheellisenä olin tuon kaiken ehtinyt jo unohtaa.

Istupa alas poikasi kanssa ja jutelkaa. Sano, että olet iloinen siitä, kun poika pystyi sinulle kertomaan tuollaisen hänelle varmasti nolon ja hankalan asian. Kysy miten muuten pojalla menee? Onko kavereita ja miten tyttöjutut muuten?

Ja lopuksi kerro pojalle, että kymmenen vuoden päästä kova jätkä on se, joka on hankkinut itselleen ammatin ja pystyy tarvittaessa kantamaan itsensä ja omien tekemisiensä lisäksi vastuun myös muista. Sellainen mies, jolla on raha-asiat hallussa (ei tarkoita että tienaisi isosti, vaan että menot ja tulot on tasapainossa).

Itse eilen 6-vuotiasta poikaani ohimennen neuvoin, että sellainen mies, joka on kohtelias naisille ja arvostaa naisia tulee pärjäämään elämässä mukavammin.

No sama oli mulla yläasteella, olen kyllä tyttö. Opettajan piti pakottaa joku poika tanssimaan mun kanssa, irvisteli tullessaan. Kai mä sitten olin ruma ja laiha, laudaksi nimitteli luokan ihanat pojat. 

Saatana.

Kukaan poika ei suostunut minun parikseni, ei edes silloin kun vaihdettiin pareja ja opettaja komensi poikia ottamaan sellaisen tytön joka ei äsken päässyt tanssimaan. Se tarkoitti minua, koska olin ainut. Silläkään kertaa kukaan ei hakenut minua. Eipä tullut mieleenkään alkaa itkeä. Olin kyllä jo siihen ikään mennessä tajunnut, että en ole suosittu enkä ottanut siitä paineita.

Kerro hänelle että oikeat ystävät ja oikea rakkaus eivät syrji. Onko hänellä ystäviä koulusta tai muualta?

Tyttönä oli tanssitunnilla ihan sama kokemus. Opettaja pakotti käsistä ohjaamalla parin tanssiasentoon kanssani ja seuraavat pari päivää sain kuulla, miten pari oli joutunut olemaan suihkussa kaksi tuntia ja oksentamaan kun oli koskenut minuun.

Jotenkin kuvittelin, että nämä tanssitunnit olisivat jo taaksejäänyttä elämää. Tuossakin tilanteessa muistan pojan kommentoineen ja yökkineen suoraan opettajan edessä, mutta opettaja ei sanonut koko asiaan mitään.

Oletko ihan varma että poikasi käyttäytyy kunnolla koulussa? Ei tarvitse haista tai olla aknenaamainen ollakseen vältelty jos poikasi jutut ovat tunnilla tasoa "höhöhöhö pillu!!! Naiset keittiöön!!"

Vierailija kirjoitti:

Jätkä itkee kun ei saa tanssia. Ihan selkeä ruskean reiän ritari.

Jätkä kirjoittaa raapustaa nettiin anonyyminä tänne  noin hölmön kommentin-ihan selvä ruskea-aivoisen merkkihän tuo on jo,  tuollainen...

Vieläkö se on tuollaista. Omista kokemuksista on 35 vuotta aikaa. Olin se joka jäi parittomaksi sekä tyttöjen keskenään harjoitellessa että silloin, kun tytöt ja pojat treenasivat yhdessä.

Onneksi lukiossa sain vaihtaa ympäristöä, oli mahdollisuus aloittaa alusta uusien ihmisten kanssa. Tanssia en osaa vieläkään.

Vierailija kirjoitti:

Onko järkeä pakottaa lapsia tai nuoria tuollaiseen liikuntatunnilla? Tanssinhan pitäisi olla aina vapaa-ehtoista.

Hiihdonkin pitäisi olla vapaaehtoista.

Hervoton ketju !

Kaikkihan sen tajuaa että paritanssissa yläasteella valitaan ensin ne suositut tytöt / pojat.  Rääppeet jää viimeiseksi.

Miksi ihmiset ei ole huolissaan siitä miltä niistä rumista / läskeistä tytöistä tuntuu kun jäävät pareitta ? Eihän niillä väliä, mutta voi kauheeta kun POIKA jää ilman paria !

Minäkin tanssin tytön kanssa. Kaksi rumaa tyttöä yhdessä. No hätä. Hyvin on mennyt eikä haitannut yhtään, ettei poikia tarjolla.

Kerro pojallesi että hänellä on vielä kaikki hyvä ja ihana edessä.  kannusta häntä olemaan oma itsensä.  >Jos hän on hieman nörtti niin helposti tytöt eivät tässä iässä ainakaan kaikki arvosta hiljaista ujoa nörttipoikaa.  Mutta kunhan aika kuluu niin kylläpä kelpaa.  Tytöilläkin kasvaa järki päähän ja poika tutustuu useampiin tyttöihin kuin mitä omanluokkalaisiin.  Kannustaminen tässä vaikeassa vaiheessa on tärkeintä ja tulevaisuuden uskon luominen että kaikki on joskus vielä paremmin kun tämän vaiheen kestää.  Onko hänellä kivoja poikakavereita?

Kun mä olin ylä-asteella 8v sitten niin silloin ei ollut kuin ehkä 3 poikaa joiden kanssa tytöt suostui tanssimaan. Kyllähän se vähän pahalta tuntui kun tuli tunne että olen ruma tai jotain.. Mut eipä ne tytötkään sen helpommalla päässeet. Mun tuo pakollinen tanssi on ihan tyhmää! Meillä perusteltiin häillä sitä että sitten isona kun menette naimisiin niin osaatte tanssia. En ole menossa ja en muista miten tanssitaan, jos menisin naimisiin ja on se tanssi tanssittavana niin kaipa mä kävisin tanssitunnilla opettelemassa puolison kanssa

Vierailija kirjoitti:

Onko järkeä pakottaa lapsia tai nuoria tuollaiseen liikuntatunnilla? Tanssinhan pitäisi olla aina vapaa-ehtoista.

Sammakkoeläinten ja Ranskan maantiedon pitäisi olla kans vapaaehtoista. Mulle jäi traumat lentopallosta, joten ei siihenkään saisi pakottaa.