Koulussa oli liikkatunnilla ollut tanssia, kukaan tyttö ei ollut halunnut vapaaehtoisesti olla mun pojan parina

Vierailija kirjoitti:

No poikasi opiskelee hyvän ammatin, hankkii vähän lihaksia ja hilloa takataskuun. Entiset kiusaaja räkänokat taantuvat luusereiksi ja poikasi tulee olemaan kovaa valuuttaa naismarkkinoilla. Näin kävi itsellekin. 

Vihjaatko että naiset ovat muka noin pinnallisia, pienimunainen runkkari?

Tuon ikäisenä poikia ei pitäisi tanssit kiinnostaa. Tuollaisesta tanhupetteristä joka itkeä tihrustaa joka asiaa tulee luultavasti homppeli. Ei tuon ikäisten poikien pitäisi enää märistä.

Vierailija kirjoitti:

Jos poikasi on kiusattu, niin he pelkäävät vain maineensa puolesta. Ei tarkoita että poika olisi vastenmielinen.

Koska naiset hakevat aina statusta miehestä. Ensin se on sosiaalinen suosio, sitten lääkärin tms. ammatti tai julkkisstatus. Mutta hei, jos joku mies täällä kyselisi asiasta niin mammojen vastaus olisi, että kyllä hyvä mies naisille kelpaa. No ei kelpaa.

Vierailija kirjoitti:

Kiusaamsita jo sinänsä tuo paritanssin sisällyttäminen koululiikuntaan.

Minusta jonkinlainen kokemus paritansseista kuuluu yleissivistykseen, mutta paha pelisilmän puute opettajilta, että tuosta parin valinnasta on sallittu muodostua tilanne, jossa muut voivat sorsia yksittäisiä oppilaita.

Meillä aikoinaan yläasteella 90-l. alkupuolella paritanssit hoidettiin niin, että pojat yhteen riviin ja tytöt toiseen vastapäiseen, ja  sitten tanssittiin sen kanssa, joka oli vastassa. Välillä sitten partnerin vaihto, eli kenenkään ei tarvinnut erikseen kysellä toisia tanssiin eikä nirsoilla parin valinnassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No poikasi opiskelee hyvän ammatin, hankkii vähän lihaksia ja hilloa takataskuun. Entiset kiusaaja räkänokat taantuvat luusereiksi ja poikasi tulee olemaan kovaa valuuttaa naismarkkinoilla. Näin kävi itsellekin. 

Vihjaatko että naiset ovat muka noin pinnallisia, pienimunainen runkkari?

Kyllä ne sitä näyttäisivät vähän olevan.

Ei muakaan kukaan koskaan hakenut. Joskus opettaja sitten tanssitti, kun aina jäin yksin istumaan. Olin ujo ja vähän kiusattukin tyttö.

Eipä nuihin viitsinyt osallistua yläasteella ja lukiossa. Tyttöpareilla menivät vanhojentanssit suurelta osin meidän koulussa.

M39

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarkista ensimmäisenä: Peseytyykö poikasi, haiseeko hiki, haiseeko hengitys, onko hilsettä. Entäs kädet; onko syyliä.

Teinien elämässä tälläiset ulkonaiset seikat ovat ratkaisevia. Jos poika leimautuu siivottomaksi hän ei kelpaa. Hän voi muuten olla kuinka ihana tahansa.

Niin ja sitten muutama lisäkysymys: onko poikasi ujo, nössö, epätyylikäs, uskaltaako puhua tytöille?

Koska nämä asiat myös tekevät pojasta luuserin naisten silmissä. Muuten hän voi olla kuinka ihana tahansa.

Jos poika on sosiaalisen hierarkian pohjalla, on hän paskaa suurelle osalle naisista. Ne kiusaajat, jotka ovat hänet sinne pohjalle painaneet, alkavat yleensä seurustella jo todella nuorena ja voi olla vaikka kuinka monta tyttöä pyörityksessä. 

Mutta tämä on tietysti vain minun lassukkafantasiaani?

-mies

Vierailija kirjoitti:

No olisko voinut tanssia jonkun pojan kanssa?

Sikamainen kommentti.

Vai että vielä pitäisi lyödä lyötyä noin alentavalla tavalla ja altistaa nuorimies vielä homoepäilyjenkin kohteeksi. Hyi h--vetti!

Ei mitään homoilua koulun tanssiopetuksiin, vanhaintansseihin eikä mihinkään muuhunkaan koko koulussa ylisummaan.

Kuinka tavallista. Keskustelu kääntyykin tyttöjen/naisten ongelmiin, sillä nehän ovat niitä oikeita ongelmia ne!

Typerä järjestely laittaa oppilaat itse valitsemaan parinsa. Meidän koulussa tytöt ja pojat laitettiin satunnaisesti riveihin vastakkain ja vastapuolella ollut tuli pariksi. Kurja homma poikasi kannalta, yläasteella varsinkin pintapuoliset asiat alkaa ottaa liikaa valtaa nuorten keskuudessa.

Toinen oli se leikki, missä oli sisärinki ja ulkorinki. Sitten musiikki soi ja kun musiikki loppui, niin piti halata sitä joka osui kohdalle. Kummasti mulle ei koskaan riittänyt halailuparia. Sitä leikkiä sitten jatkettiin ja jatkettiin ja ohjaajakin huusi väliin, että: Ei aina sama ihminen saa jäädä ilman paria! Oli kyllä tosi mukavaa. En kyllä tajua miksi edes suostuin tuollaiseen. En varmaan uskaltanut lähteä poiskaan.

Oppilaiden parittaminen ja tanssittaminen pakollisella liikuntatunnilla on seksuaalista häirintää.

Ihan normia, ei mullakaan ollut ikinä tanssiparia muutenkun pakotettuna ja vanhoja en tanssinut koska en saanut paria. 

Ei minunkaan kanssa kukaan tanssinut vapaaehtoisesti, ei edes lukiossa. Sympatiat pojallesi.

Mitä omia yläaste aikoja muistelen niin sekä tytöissä että pojissa oli näitä jotka jäi aina ilman paria. Syinä oli mm huono hygienia, sosiaalinen kömpelyys.. Mutta parastahan oli se että näillekkään ei nuo vastakkaisen sukupuolen parittomat kelvanneet. Siinä on turha itkeä kuinka ilkeitä muut ovat itseään kohtaan jos itse alentuu ihan samalle tasolle ja vain ne luokan kauneimmat/komeimmat kelpaa pareiksi. Valitettavasti se oma markkina-arvo on mikä on ja jos sitä ei hyväksy niin yksinhän sitä jää.

Olisi saanut kyllä opettaja parittaa ensin ja sen jälkeen järjestelmällinen parinvaihto pyörimään.

Jotenkin liikutuin. Kai olen väsynyt, yläkouluaikana nuoret niin alttiita sosiaaliselle vertailulle. Ihanaa, että kertoi sinulle. Jatkaisin keskustelua, onko kiusaamista, miksi? Johonkin voi vaikuttaa, esim pukeutuminen ja harrastukset. 

ja totta on, että voit tsempata nuorta miestä, että 25v. ylöspäin on normaalinäköisen, vastuuntuntoisen, kiltin ja fiksun miehen perässä kiinnostuneita enemmän kuin ehtii treffata. Tältä pohjalta ponnisti eksäkin "big boss" -asemaan, ja valinta olikin sitten hänen. 

Kyllä kokemusta on 80 luvulta. En ollut "suosittu" silloin ja se näkyi mm. kavereiden määrässä- Toisaalta ei se määrä vaan laatu. Ikinä ei tullut kutsuja kotibileisiin. Tämä vaikutti itsetuntoon negatiivisesti. Olin normaali poika ulkonäöllisesti.

Naiset tuli kuvioihin vasta myöhemmin... reilu parikymppisenä. Ulkonäkökin iän myötä alkoi "charmiintumaan". Olenkin erittäin usein kuullut paranee kuin viini... alkoi naista tarttumaan hihaan kuin kärpänen paperiin ja itsetunto parani jopa meni yli. Ei tullut enää koskaan pakkeja, sama nyt.

Nyt reilu nelikymppisenä mietin, että useat "sosiaaliset" ongelmat johtui lapsuudesta ja siellä kokeneesta epäonnistumisista. Edelleen on tiettyjä "vaikeuksia" vaikkakin tarinalla on hyvä loppu.

Tärkeintä olisi että ketään ei syrjitä, vaikka se ei tässä maailmassa toteudu.

Vierailija kirjoitti:

Kasvattajana niitä lapsia kestämään pettymyksiä! Jos tuo on pahin pettymys tähän mennessä elämää niin luulen että saa itkeskellä suht usein jatkossa

Koulun pitää huolehtia että tällaista syrjimistä ei tapahdu. Suvaitsemattomuus ja epäoikeudenmukaisuus tuppaa tarttumaan kaltoinkohdeltuun. Pettymystään purkava poika nähdään sitten 10 vuoden päästä uusnatsien riveissä hakkaamassa, jihadistina ISISn riveissä tai vauva-palstan lassukka-postaajana.