Uusperheessä asuvien lasten erilainen elintaso

Vierailija kirjoitti:

No jo on vaikeaa. Meilläkin on uusperhe, mutta perheen muodostamme minä ja nykyinen mieheni ja meidän lapsemme (yhteiset ja omat yhtälailla).  En ole enää 12 vuoteen ollut minkäänlainen perhe ex-mieheni kanssa, joten hänen tulonsa ja elintasonsa ei liity minuun enää mitenkään. Lapset asuvat 90% meillä, joten isällään vain vierailevat. Ex ei ole koskaan maksanut lasten menoja eikä ostanut heille mitään, enkä sitä enää odotakaan (lapset jo teinejä). Kaikille perheemme lapsille ostetaan tasapuolisesti kaikkea. Kenellekään se ei ole ollut ongelma emmekä erottele kumman lapsista on kyse, jos jotain täytyy hankkia.

Mutta tämähän ei ole alkuperäisen tilanteen mukainen ollenkaan.

Alkuperäinen tilanne oli sellainen, että nuo ex-puolisot ovat läsnä lasten elämässä, toinen varakkaana, toinen köyhänä. Tuon köyhän ex-puoliso on kyseessä olevan uusperheen äiti, hänkin pienituloinen. Tuon rikkaan ex-puoliso on uusperheen isä, hänkin rikas. Eli ollaan asetelmassa köyhät ja rikkaat saman katon alla lapsineen.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän, että tuosta köyhemmästä tuo varmaan tuntuu pahalta, mutta jos miettisin tilannetta omalla kohdalla: mies ja lapsieni isä löisi hynttyyn yhteen joku tapatyöttömän kanssa, niin ihan en ymmärrä miten näiden lasten asiat esim. mulle kuuluisi. Edelleen omat lapset harrastaisivat juuri sitä, mitä haluavat ja heillä on ne vaatteet ja puhelimet mitkä minun mielestäni ovat tarpeelliset, ja jotka siis heille hankkisin, ihan omalla palkallani. Ja nyksän lapset kulkee ihan niissä kamoissa, mitä heidän äidillään on varaa kustantaa, jos ex-mieheni haluaa talkoisiin osallistua hän osallistuu sillä osalla varallisuuttaan, joka ei ole tarkoitettu meidän lasten hyvinvointiin.

Minä minä minä, kusipää kasvattaa uutta entistä kusipäisempää sukupolvea, kokoomuslaisia? Mä en erottelisi SAMAN PERHEEN lapsia, se on SAIRASTA. Toivottavasti joudut itse tuohon asemaan niin oppisit ihmisten tavoille, ollaan nääs tultu jo alas puusta teitä muutamaa apinaa lukuunottamatta.

Vierailija kirjoitti:

Lapselle opetetaan, että on erilaisia ihmisiä, perheitä ja erilaisia varallisuustasoja. Ei lapsi kärsi tuosta tilanteesta sen enempää kuin että jollain kaverilla tai naapurilla on enemmän. Jos opetetaan, että kaikkien kuuluu saada aina yhtä paljon, ollaan myöhemmin ongelmissa, koska kaikki nyt vaan eivät saa.

Mistä asti perhe on ollut sama asia kuin naapuri tai kaveri?! Haloo...

Voi hyvää päivää,

Meillä ei ole koskaan rahat loppu, eivät edes vähissä. Uusi mieheni on sattunut syntymään oikeaan perheeseen, minulla yksi lapsi aiemmasta suhteesta. Ex-mies oli hyvätuloinen. itse keskituloinen.

Lapset saavat kaiken sen, minkä vanhemmat katsovat tarpeelliseksi. Eli heinoa, ei huippua, vaan ok-kamat kaikille. Rahat menevät sijoituksiin. Luultavasti täysi-ikäisinä lapset arvostavat enemmän asuntovarallisuutta ja osakkeita kuin 12v. saatuja merkkikuteita. Eivät lapset oikeasti tarvitse mitään ihmeellistä, toki haluavat. Loppu on vanhemmista kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapselle opetetaan, että on erilaisia ihmisiä, perheitä ja erilaisia varallisuustasoja. Ei lapsi kärsi tuosta tilanteesta sen enempää kuin että jollain kaverilla tai naapurilla on enemmän. Jos opetetaan, että kaikkien kuuluu saada aina yhtä paljon, ollaan myöhemmin ongelmissa, koska kaikki nyt vaan eivät saa.

Mistä asti perhe on ollut sama asia kuin naapuri tai kaveri?! Haloo...

Siitä asti, kun perhe ei ole ollut enää omat vanhemmat omien lastensa kanssa vaan "perheeseen" kuuluu äiti tai äitipuoli, isä tai isäpuoli, sisko tai siskopuoli, veli tai velipuoli, velipuolen velipuoli, siskopuolen siskopuoli, siskopuolen velipuoli, velipuolen siskopuoli, äitipuolen lapsia tai isäpuolen lapsia. 

Tuollaiset "lapset asuvat 90% ajasta meillä ja ei erotella mitenkään" on harvinaisuuksia. Paljon useammin on niin, että uusperheen lapset ovat erilaisia aikoja "saman perheen jäseniä". Usein on niin, että naisen lapset asuvat siinä äidin uusperheessä enemmän kuin isän uusperheessä, mutta kuitenkin lomailevat ja vierailevat siellä isällä.

Onhan se lapselle karua, jos toinen niistä perheistä joihin kuuluu on "köyhä" ja toinen "rikas" ja osa sisarpuolista on pelkästään "rikkaiden perheiden" lapsia. Ja se on pikkuisen eri asia että ne nallekarkit ei mene tasan naapureiden kanssa kuin että ollaan kahden kerroksen väkeä omien sisarpuolien kanssa. Ja ne uusperheiden vanhemmat kyllä usein olettavat, että lapset suhtautuvat hienosti uusiiin puolisoihin ja sisarpuoliin ja kokevat olevansa "yhtä suurta perhettä", mutta samalla pitäisi sitten osata hyvin kypsästi ja aikuismaisesti ymmärtää että "juu, sinä nyt et pääse minnekään matkoille etkä voi harrastaa laskettelua, mutta nämä sinun sisarpuolet voivat, koska heillä on rikas isä".

Ja tilanteet voivat muuttua, hyvin toimeentuleva exä, joka on maksanut kaikenlaista ylimääräistä lapsilleen menee yhteen naisen kanssa, jolla pari lasta edellisestä liitosta ja tekevät vielä pari yhteistä. Eli elatusmaksut niille ekoille lapsille pienenee ratkaisevasti. Kyllä tällä varmaan on vaikutusta sinne ekojen lasten äidin perheeseen. Kun joku totesi, että exän perheen asiat ei millään lailla kuulu hänelle. Useimmille eroneille exien perhe- ja rahatilanteet kyllä jollain lailla heijastuvat heidänkin uusperheensä elämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapselle opetetaan, että on erilaisia ihmisiä, perheitä ja erilaisia varallisuustasoja. Ei lapsi kärsi tuosta tilanteesta sen enempää kuin että jollain kaverilla tai naapurilla on enemmän. Jos opetetaan, että kaikkien kuuluu saada aina yhtä paljon, ollaan myöhemmin ongelmissa, koska kaikki nyt vaan eivät saa.

Mistä asti perhe on ollut sama asia kuin naapuri tai kaveri?! Haloo...

Siitä asti, kun perhe ei ole ollut enää omat vanhemmat omien lastensa kanssa vaan "perheeseen" kuuluu äiti tai äitipuoli, isä tai isäpuoli, sisko tai siskopuoli, veli tai velipuoli, velipuolen velipuoli, siskopuolen siskopuoli, siskopuolen velipuoli, velipuolen siskopuoli, äitipuolen lapsia tai isäpuolen lapsia. 

Ja tämäkin "perhe" on kasassa vain sen aikaa, kun äiti ja isäpuoli tai isä ja äitipuoli ovat yhdessä. Sen jälkeen koko korttipakka jaetaan taas uudelleen ja osa "perheenjäsenistä" katoaa lapsen elämästä lopullisesti. 

I feel you ap. Mulla just tää tilanne, tienaan itse 20 ke, mies tienaa 150 ke. Mies ei mielellään tarjoa kahdelle lapselleni edes jäätelöitä puistossa. Itseensä ja kahteen melkein aikuiseen lapseensa tuhlaa älyttömiä summia (mopoautot, merkkivaatteet jne.).

Hankalaa on, onneksi miehen lapset ei enää asu meillä, eikä mun lapsilla ole juuri mitään kontaktia heihin = ei tule lapsilleni paha mieli kovin usein.

Miettikää sitä, kun jotkut on kateellisia naapurin uudesta autosta. Meillä ollaan kateellisia perheenjäsenen uudesta kalliista vehkeestä, jollaiseen on varaa vain puolella perheestä. Ja siitä vehkeestä sitten puhutaan sen omistajan puolesta aina puoli iltaa. Koen tämän kiusaamisena.

Asuin lapsuuteni uusperheessä jossa äitini tienaa huomattavasti miestään enemmän. Perheen talous on yhteinen ja minä, siskoni sekä isäpuoleni lapset saimme saman verran.

Joskus harvoin äitini saattoi ostaa minulle jotain kallista jota tarvitsin (esimerkiksi tietokone opiskelua varten) ja tällöin sovimme äidin kanssa että valehtelen saaneeni sen isältäni. Tätä kuitenkin tapahtui harvoin.

Nyt kun me lapset olemme aikuisia on tilanne eri. Isäpuoleni lapset ovat huonosti yhteydessä perheeseeni, joten nyt meitä yhteydessä olevia suositaan. Esimerkiksi minä ja siskoni saamme kalliita joululahjoja, mutta muut lapset jotka eivät edes vaivaudu saapumaan joulupöytään jäävät ilman lahjoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän, että tuosta köyhemmästä tuo varmaan tuntuu pahalta, mutta jos miettisin tilannetta omalla kohdalla: mies ja lapsieni isä löisi hynttyyn yhteen joku tapatyöttömän kanssa, niin ihan en ymmärrä miten näiden lasten asiat esim. mulle kuuluisi. Edelleen omat lapset harrastaisivat juuri sitä, mitä haluavat ja heillä on ne vaatteet ja puhelimet mitkä minun mielestäni ovat tarpeelliset, ja jotka siis heille hankkisin, ihan omalla palkallani. Ja nyksän lapset kulkee ihan niissä kamoissa, mitä heidän äidillään on varaa kustantaa, jos ex-mieheni haluaa talkoisiin osallistua hän osallistuu sillä osalla varallisuuttaan, joka ei ole tarkoitettu meidän lasten hyvinvointiin.

Minä minä minä, kusipää kasvattaa uutta entistä kusipäisempää sukupolvea, kokoomuslaisia? Mä en erottelisi SAMAN PERHEEN lapsia, se on SAIRASTA. Toivottavasti joudut itse tuohon asemaan niin oppisit ihmisten tavoille, ollaan nääs tultu jo alas puusta teitä muutamaa apinaa lukuunottamatta.

Edellinen ei puhunut saman perheen lapsista vaan oman perheensä lapsista. Tottakai lapset voivat harrastaa juuri sitä mitä haluavat, jos äidillä on kerran siihen varaa. Samoin on lasten vaatteiden, puhelimien ja muiden tavaroiden kanssa. Miksi lasten elintason pitäisi laskea, jos heidän isänsä perustaa uusperheen jonkun pienituloisen naisen kanssa? Isä ja isän uusi vaimo huolehtivat omasta perheestään ja jos he pystyvät tarjoamaan lapsilleen vähemmän kuin edellinen kirjoittaja omilleen, niin se ei todellakaan ole edellisen kirjoittajan lasten vika. 

Minusta on tärkeää että opetetaan jakamaan. Rikkaampi lapsi voi hyvin antaa omastaan vähempiosaiselle sisarukselleen. Tai vaikka rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Minusta on tärkeää että opetetaan jakamaan. Rikkaampi lapsi voi hyvin antaa omastaan vähempiosaiselle sisarukselleen. Tai vaikka rahaa.

Ei todellakaan tarvitse antaa. Ei ole mitään "sisarusta", vaan joku nobody jonka kanssa pakosta joutuu asumaan saman katon alla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän, että tuosta köyhemmästä tuo varmaan tuntuu pahalta, mutta jos miettisin tilannetta omalla kohdalla: mies ja lapsieni isä löisi hynttyyn yhteen joku tapatyöttömän kanssa, niin ihan en ymmärrä miten näiden lasten asiat esim. mulle kuuluisi. Edelleen omat lapset harrastaisivat juuri sitä, mitä haluavat ja heillä on ne vaatteet ja puhelimet mitkä minun mielestäni ovat tarpeelliset, ja jotka siis heille hankkisin, ihan omalla palkallani. Ja nyksän lapset kulkee ihan niissä kamoissa, mitä heidän äidillään on varaa kustantaa, jos ex-mieheni haluaa talkoisiin osallistua hän osallistuu sillä osalla varallisuuttaan, joka ei ole tarkoitettu meidän lasten hyvinvointiin.

Minä minä minä, kusipää kasvattaa uutta entistä kusipäisempää sukupolvea, kokoomuslaisia? Mä en erottelisi SAMAN PERHEEN lapsia, se on SAIRASTA. Toivottavasti joudut itse tuohon asemaan niin oppisit ihmisten tavoille, ollaan nääs tultu jo alas puusta teitä muutamaa apinaa lukuunottamatta.

Juuri näin. Itsekin ajattelen, että jos mieheni löytää uuden vaimon, kuka on vaikka työtön ja hänellä on pari kolme lasta, maksan tietenkin tämän naisen lapsillekin saman elintason, kuin omilleni. Eli jos ostan omalle tytölle kalliin puhelimen, maksan tietenkin ex-mieheni nyxän lapsille samanlaiset puhelimet.

Jos lähden tyttöni kanssa kahden viikon ulkomaanmatkalle, maksan tietenkin ex-mieheni uuden vaimon lapsille myös ulkomaanmatkan. En halua kannattaa sellaista minä, minä ajattelua, missä olisi SAIRASTA ajattelua, että lapset olisivat eriarvoisia. Kun ennen olen elättänyt vain yhden oman lapsen, niin tottakai alkaisin elättää miehen nyxän lapsiakin eli vaikka neljä lasta, ettei tulisi SAIRASTA ERIARVOISUUTTA heidän perheessään

Luojan kiitos ettei ole tullut eroa ja lapset ovat jo melkein aikuisia.

Itse en koskaan mistään hinnasta alkaisi virittelemään mitään uusperhekuvioita enkä voisi kuvitella itseäni äitipuolena. Jos jäisin yksin syystä tai toisesta niin taidan tyytyä elämään yksin niin ei tule turhia ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Minusta on tärkeää että opetetaan jakamaan. Rikkaampi lapsi voi hyvin antaa omastaan vähempiosaiselle sisarukselleen. Tai vaikka rahaa.

Lapsilla harvemmin on rahaa, jota antaa. Ja jos ajatellaan tavaroita, niin sinustako rikkaamman perheen lapsen pitäisi luopua vaatteistaan, kännykästään ja muista tavaroistaan ja antaa ne köyhemmän perheen lapselle? Entä ulkomaanmatkat ja harrastukset? Nuo kaikkihan ovat asioita, joita lapsen vanhempi lapselleen kustantaa eikä lapsi voi niitä pois antaa tai tavaroiden kohdalla joutuu olemaan sitten itse kokonaan ilman. 

Syökää kaikki paskaa.

Aina ennenkuin lyö hynttyyt yhteen jonkun kanssa, pitäisi sopia, miten perheen menot jaetaan. Erityisen tärkeää tämä on silloin, jos puolisoilla on merkittävä tuloero ja/tai toisella tai molemmilla on lapsia edellisistä suhteista. Uusperhe sopii siis omien rahojensa käytöstä jo ennenkuin muutetaan saman katon alle. Uusperhe ei kuitenkaan voi sopia kummankaan exän tai exien sukujen rahankäytöstä, joten lapset on ihan oikeasti hyvä jo alusta lähtien opettaa siihen, että toiset ovat eri suvuista ja siten heillä saattaa olla myös erilaisia asioita, joita saavat. 

Vierailija kirjoitti:

Minusta on tärkeää että opetetaan jakamaan. Rikkaampi lapsi voi hyvin antaa omastaan vähempiosaiselle sisarukselleen. Tai vaikka rahaa.

Entä, jos se köyhempi lapsi ei ole sisarus? Jos se on isän uuden naisen lapsi tämän naisen edellisestä suhteesta? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapselle opetetaan, että on erilaisia ihmisiä, perheitä ja erilaisia varallisuustasoja. Ei lapsi kärsi tuosta tilanteesta sen enempää kuin että jollain kaverilla tai naapurilla on enemmän. Jos opetetaan, että kaikkien kuuluu saada aina yhtä paljon, ollaan myöhemmin ongelmissa, koska kaikki nyt vaan eivät saa.

Mistä asti perhe on ollut sama asia kuin naapuri tai kaveri?! Haloo...

Siitä asti, kun perhe ei ole ollut enää omat vanhemmat omien lastensa kanssa vaan "perheeseen" kuuluu äiti tai äitipuoli, isä tai isäpuoli, sisko tai siskopuoli, veli tai velipuoli, velipuolen velipuoli, siskopuolen siskopuoli, siskopuolen velipuoli, velipuolen siskopuoli, äitipuolen lapsia tai isäpuolen lapsia. 

Moniko naapuri ja kaveri teillä asuu? Meillä ei kyllä yhtään. Ja vaikka lapsi olisikin vain osan ajasta niin jos paikka ei ole hänelle koti niin miksi edes käy? Eihän hän silloin edes kuulu näemmä perheeseen. Kyllä te olette säälittäviä, ihmisyys ei merkitse mitään edes lasten ollessa kyseessä. Niin ja olkoon puolikkaita tai ei niin PERHE nukkuu saman katon alla, ainakin sivistyneen ja empatiaan kykenevän luulisi ajattelevan näin. Raha ja minä...ei ihme että kaikki on täällä päin helvettiä. Pitäs tunkea ne rakkaat tavarat ja rahat teille arkkuun mukaan, oikeasti ja jokaikiselle. Niin älkää tulko vinkumaan sitten kun perhe taas hajoaa (ylläri...) että nyt mä ymmärrän mikä oli tärkeintä ja muuta paskaa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on tärkeää että opetetaan jakamaan. Rikkaampi lapsi voi hyvin antaa omastaan vähempiosaiselle sisarukselleen. Tai vaikka rahaa.

Entä, jos se köyhempi lapsi ei ole sisarus? Jos se on isän uuden naisen lapsi tämän naisen edellisestä suhteesta? 

Ootko sä ihan tosissas? Jos se samassa talossa asuu/nukkuu niin se on "sisarus". Ei ihme että ihmiset on mitä on, eihän tällä nykytouhulla voi muuta kuin kasvaa kieroon...narsismi räjähtää käsiin jos tää on se miten te lapsianne kasvatatte/kohtelette...huhhuh...