Hoitaako/onko isovanhemmat hoitanut noin 2v lasta?
Onko isovanhemmat hoitaneet lapsianne, kun lapsi on ollut hieman yli 2v? Onko aloite tullut teiltä vai isovanhemmilta?
Kommentit (56)
Kyllä meillä on isovanhemmat hoitaneet kaikenikäisiä lapsia satunnaisesti. Kovin usein ei ole ollut tarvetta.
Vain pieniä hetkiä kun ei ole ollut tarvetta muuhun. Yökylään lapsi saa mennä, kun itse osaa sitä pyytää. Isovanhemmat ois varmasti ottaneet vauvan jo päivän ikäisenä yökylään mutta minä en anna. Saavat luvan odottaa että lapsi osaa itse pyytää päästä yöksi.
Mulla on äitinä ne rajat ja isovanhemmat on tärkeitä mutta me ollaan ne vanhemmat ja päätetään asioista.
Kyllä meillä lapsi on ollut hoidossa isovanhemmillaan, vaikka ei ole ollut tarvetta. Tärkeitähän ne lapselle toki ovat, kyllä mä kyläilen ystävillänikin vaikka ei ole tarvetta, ihan vaan seuran vuoksi. Ihme ajattelutapa tuo "pakko olla tarve" että se lapsi saa viettää laatuaikaa isovanhempiensa kanssa ilman että äiti tai isä on vieressä.
On hoitaneet, jopa yön yli pari kertaa. Mulla on nuoret ja energiset vanhemmat joista on ihana viettää aika lastenlasten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Onko isovanhemmat hoitaneet lapsianne, kun lapsi on ollut hieman yli 2v? Onko aloite tullut teiltä vai isovanhemmilta?
Mikä kysymyksesi pointti on? Haluatko kysyä, että voiko 2 v antaa isovanhemmille hoitoon vai mitä?
Meillä isovanhemmat hoitavat lapsia tarvittaessa. Välillä isovanhemmat ehdottavat ja välillä lapset menevät yökylään, jos käymme vaikkapa jossain iltamenossa.
Varmaan perheitä on erilaisia, osalla isovanhemmat ovat kaukana tai sairastelevia ja eivät voi osallistua hoitoon. Meillä onneksi on isovanhempien apu lähellä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meillä lapsi on ollut hoidossa isovanhemmillaan, vaikka ei ole ollut tarvetta. Tärkeitähän ne lapselle toki ovat, kyllä mä kyläilen ystävillänikin vaikka ei ole tarvetta, ihan vaan seuran vuoksi. Ihme ajattelutapa tuo "pakko olla tarve" että se lapsi saa viettää laatuaikaa isovanhempiensa kanssa ilman että äiti tai isä on vieressä.
Joo kylässä toki käydään ja aikaa vietetään isovanhempien kanssa, mutta mielestäni se on eri asia kun hoitoon meneminen.
Meillä puhutaan "hoitamisesta" silloin kun on vanhemmilla joku meno.
Meillä on joitain jokusen tunnin pätkiä ollut. Isovanhemmat pyytävät yökylään, mutta en tahdo vielä antaa. Heräilee herkästi, enkä halua että lähaluaaummolaan huutamaan yöksi. Menee koko rytmi sekaisin ja kumminkin myös vauva talossa niin ei voiteta yökyläilyllä vielä. Haluan myös että lapsi itse haluaa jäädä mummolaan yöksi, ei sen takia että mummo haluaa.
Meillä kaikki isovanhemmat ovat yli 70-vuotiaita ja hyvin ovat jaksaneet hoitaa ainoaa lastenlastaan, jo alle 1-vuotiaasta asti. Ei toki yökylässä ihan noin pienenä, mutta 2-vuotiaana kyllä.
Ei se isovanhemmillakaan iästä ole kiinni vaan ihmisestä.
Tyttäreni on käynyt mummon ja ukin luona yökylässä yksivuotiaasta saakka. Asuimme isovanhemmilla puoli vuotta vesivahingon vuoksi ja lapsi oli heidän kanssaan lähes yhtä paljon kuin meidänkin ikäkuukausina 7-13kk. Nykyisin lapsi on isovanhemmilla noin yhden viikonlopun kuukaudesta ja välillä reissaa heidän kanssaan ympäri maailmaa ja suomea. On nyt kolmevuotias ja tälläkin hetkellä isovanhempien kanssa viikon reissulla.
Toiset isovanhemmat pitäsivät tyttöä ihan yhtä mielellään, mutta asuvat niin kaukana, että se on käytännössä mahdotonta. He käyvät kerran parissa kuukaudessa kylässä, jolloin ovat yötä. Silloin käymme yleensä miehen kanssa kahdestaan syömässä ja/tai leffassa.
Lapsi rakastaa isovanhempiaan. Minusta on ihanaa, että hänellä on läheinen ja erityinen suhde heihin kaikkiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meillä lapsi on ollut hoidossa isovanhemmillaan, vaikka ei ole ollut tarvetta. Tärkeitähän ne lapselle toki ovat, kyllä mä kyläilen ystävillänikin vaikka ei ole tarvetta, ihan vaan seuran vuoksi. Ihme ajattelutapa tuo "pakko olla tarve" että se lapsi saa viettää laatuaikaa isovanhempiensa kanssa ilman että äiti tai isä on vieressä.
Joo kylässä toki käydään ja aikaa vietetään isovanhempien kanssa, mutta mielestäni se on eri asia kun hoitoon meneminen.
Meillä puhutaan "hoitamisesta" silloin kun on vanhemmilla joku meno.
Aa ok, kyllä meillä isovanhemmat lasta hoitaa aina kun lapsi on siellä ilman vanhempiaan. Oli vanhemmilla menoa tai ei.
Ei ole hoitaneet, lapsi on päiväkodissa noin klo 8-16 arkipäivinä, enempään ei ole ollut hoitotarvetta. Mummolassa käydään 1-2 kertaa viikossa, joten eikähän se ihmissuhde synny, vaikka me vanhemmat olemme samaan aikaan paikalla.
Minä olen hoitanut lapsenlastani 3kk iästä lähtien kuten hänen toiset isovanhempansa myös. Lapsi nauttii mummojen ja pappojen seurasta tosi paljon.
Asumme lähellä tyttären perhettä ja olemma saaneet olla paljon lapsenlapsen kanssa ihan vauvaiästä asti. Kausina, jolloin lapsi on valvottanut ja heräillyt yöllä, olen pyytänyt lapsen meille yökylään ihan siksi, että vanhemmat saavat nukkua kunnolla. Itseäni yön tai kahden heräily ei haittaa, koska tiedän taas kohta saavani nukkua ehjät yöunet. Meillä on läheinen suhde lapseen ja hän tulee aina mielellään mummolaan.
Hoitaisivat, mutta meidän lapsi on aina ollut vieraampia kohtaan vähän varautunut ja isovanhemmat asuu eri paikkakunnalla. Päiväkodissa viihtyy,mutta sielläkin sijaisia vierastaa. Tuttu kummi hoitaa häntä usein, kun nähdäänkin viikon-parin välein, eli on lapselle hyvin tuttu. Toki isovanhemmat siellä vieraillessa esim saunan ajan hoitaa ja käyvät pihalla keskenään yms. Varmaan sitten kun jo kommunikoi kunnolla niin jätetään hoitoon pidemmäksi aikaa.
Eiköhän näissä merkkaa eniten lapsen temperamentti, välimatka/tuttuus ja isovanhempien kunto. Suurimmassa osassa perheitä varmaan tuon ikäiset isovanhemmilla hoidossa. Kunto ja ikäkään ei kulje käsikädessä, esim jos on paljon sairauksia ja vaikka reilusti ylipainoa niin ei kunto ehkö riitä hoitamaan alle 3-vuotiasta vaikka olisi ikää 60, kun taas joku 70v voi olla elämänsä kunnossa. Itse en henkkohtaisesti jättäisi pientä lasta sellaisen hoitoon joka ei tarvittaessa voisi juoksemalla juosta perään, vaikka ymmärränkin monien isovanhempien kaipuun hoitaa lapsenlasta. Toki myös henkisellä kunnolla väliä. Ja toki nämä asiat pätee keneen tahansa jolle lapsen jättää hoitoon
Joo, ne tutuimmat ovat hoitaneet esikoista 1v9kk iästä ja kuopusta 2v3kk iästä satunnaisesti. Yökylään ovat menneet vasta vähän myöhemmin. En osaa sanoa kenen aloitteesta, aina on ollut selvää että apua saa ja että pyydetään kun tarvitaan / lapset tuntuu asialle kypsiltä. Ihanaa kun lapsilla on rakkaita tärkeitä aikuisia meidän lisäksi ja ihana kum saa välillä olla puolison kanssa kahden <3 Ja on muistettu kiittää isovanhempia!
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meillä lapsi on ollut hoidossa isovanhemmillaan, vaikka ei ole ollut tarvetta. Tärkeitähän ne lapselle toki ovat, kyllä mä kyläilen ystävillänikin vaikka ei ole tarvetta, ihan vaan seuran vuoksi. Ihme ajattelutapa tuo "pakko olla tarve" että se lapsi saa viettää laatuaikaa isovanhempiensa kanssa ilman että äiti tai isä on vieressä.
No kyllähän sitä laatuaikaa kerkeää viettää leikki-iässäkin. Ymmärrän sinun tavan ja meilläkin 2v lapsi hoidossa muuten vain isovanhemmilla, mutta ymmärrän myös että toiset vievät vain tarvittaessa. Kyllä ne suhteet syntyy ilmankin että lasta viedään alle kolmivuotiaana hoitoon.. Ei kai ketään pidä moittia siitä että itse haluaa lapsensa hoitaa.
Meillä myös olisi otettu hoitoon jo parin päivän ikäisenä, eikä sellainen rehellisesti sanottuna ole mun mielestä normaalia. Meni sitten ekan kerran kun vierastusvaihe oli ohi,eli n. 1v ja siitä lähtien onkin mielellään käynyt. Ymmärrän hyvin vanhempia jotka haluavat edetä lapsentahtisesti asiassa, vaikka ilman kovaa vierastusta meidänkin muksu olisi mennyt aiemmin.
Mummi saa, ukki ei, koska hän on uusissa naimisissa. Miehelläni on kaksi varhaisaikuista lasta ja 1,5-vuotias lapsenlapsi. Mieheni erosi vaimostaan, kun lapset olivat ala-asteikäisiä ja valitettavasti ero ei ollut sopuisa. Lapset jäivät äidin luo asumaan. He olivat teinejä, kun tapasimme. Miehelläni oli eron jälkeen muutama pitkähkö naissuhde ja ex-vaimokin löysi uuden. Lapset eivät oikein hyväksyneet kummankaan vanhemman uusia. Vanhempi heistä käy meillä edelleen kylässä, nykyisin pienen perheensä kanssa. Mutta koskaan ei pyydetä lastenhoitoapua. Mummolla kun on kaikki sängyt, syöttötuolit, lelut sun muut. Nuorempaa ei näy enää koskaan. Ex-vaimo on nykyään taas sinkku ja hyvin omistushaluinen lapsenlapsestaan. Ja kaikkien vuosien jälkeenkin vielä katkera ex-miehelleen ja erityisesti ex-anopilleen. Mieheni mielellään ottaisi lapsenlapsensa joskus päivähoitoon, ja minäkin. Mutta sellaista ei oikein uskalla ehdottaa, ettei syntyisi mitään draamaa. Suurin ongelma olisi varmaan se, että minä myös hoivaisin mummin silmäterää. Monimutkaisia nämä ihmissuhteet!
Vierailija kirjoitti:
Mummi saa, ukki ei, koska hän on uusissa naimisissa. Miehelläni on kaksi varhaisaikuista lasta ja 1,5-vuotias lapsenlapsi. Mieheni erosi vaimostaan, kun lapset olivat ala-asteikäisiä ja valitettavasti ero ei ollut sopuisa. Lapset jäivät äidin luo asumaan. He olivat teinejä, kun tapasimme. Miehelläni oli eron jälkeen muutama pitkähkö naissuhde ja ex-vaimokin löysi uuden. Lapset eivät oikein hyväksyneet kummankaan vanhemman uusia. Vanhempi heistä käy meillä edelleen kylässä, nykyisin pienen perheensä kanssa. Mutta koskaan ei pyydetä lastenhoitoapua. Mummolla kun on kaikki sängyt, syöttötuolit, lelut sun muut. Nuorempaa ei näy enää koskaan. Ex-vaimo on nykyään taas sinkku ja hyvin omistushaluinen lapsenlapsestaan. Ja kaikkien vuosien jälkeenkin vielä katkera ex-miehelleen ja erityisesti ex-anopilleen. Mieheni mielellään ottaisi lapsenlapsensa joskus päivähoitoon, ja minäkin. Mutta sellaista ei oikein uskalla ehdottaa, ettei syntyisi mitään draamaa. Suurin ongelma olisi varmaan se, että minä myös hoivaisin mummin silmäterää. Monimutkaisia nämä ihmissuhteet!
Ehkä ongelma on se,ettei lasten äiti pidä sinusta/luota teihin lapsen hoitajina. Onhan se miehesi lapsi isänsä kanssa lapsuuden viettänyt.. vaikka varmasti olisi makoisa syyttää miehen exää.
Kyllä meillä hoitavat. Suorastaan saa toppuutella, haluaisivat poikaa jatkuvasti yökylään. Silloin tällöin saavatkin ottaa pojan yökylään ja poika nauttii siitä suunnattomasti. On tosi kiintynyt mummiin ja pappaan ja heidän koiraansa. Toki ikä saattaa vaikuttaa, vanhempani ovat vielä nuoria, äitini on vasta 45 vuotias ja isäni vähän päälle viisikymppinen, joten jaksavat varmasti hieman eri tavalla.