Kummin toimisit jos saisit tietää, että lapsesi on vaihtunut synnytyslaitoksella?
Jos lapsesi olisi kolmevuotias, ja saisit tietää, että hän ei ole biologinen jälkeläisesi, vaan vaihtunut synnytyslaitoksella toisen lapsen kanssa, kummin toimisit? (Huom! tapaukseen ei liittyisi perinnöllisiä sairauksia tms. ongelmia)
Kommentit (63)
meille muutti 8-vuotiaana äitipuolen poika, joka oli sijoitettu 1-vuotiaana äitinsä ongelmien vuoksi...
nyt tämä äitipuoleni, sanotaan vaikka Maija, tunsi olevansa valmis leikkimään kotia isäni kanssa. ja minun kanssani. olin 11-vuotias ja kyllä mieleen ovat jääneet paukkuvat ovet, "sä et oo mun äiti!"-huudot, ilman takkia ulos karkailemiset sun muut. ei ollut kivaa kellään :(
poika oli meillä yhden talven ja kevään, sitten eräänä päivänä kun tulin koulusta kuulin ettei " Sami" asu enää meillä.
joten vastaus on ei, en todellakaan antaisi lastani biologisille vanhemmilleen vaan pitäisin sen ketä olen kasvattanut
Vierailija kirjoitti:
Kummi ei liity tapaukseen.
Entäs kummin kaima?
Biologinen lapsi takaisin. Ja haastan lääkärit + hoitajat oikeuteen. Lapsi sai vakavat traumat, koska joutui elämään väärässä kodissa. Kodinvaihto sinänsä ei lasta tapa, koska huonojen vanhempien (alkoholistit, narkkarit, väkivaltaiset) laiminlyömiä lapsia otetaan huostaan ja lapset viettävät koko lapsuutensa sijaiskodissa. 18-vuotiaana voi häipyä ja aloittaa itsenäisen elämän.
Jos meillä heräisi epäilys lapsen vaihtumisesta, tekisimme heti DNA-testin. Siihen ei tarvitse kysyä lupaa keneltäkään.
Onneksi tiedän 100% että omat on omia, koska sairaalassa olivat molemmat koko ajan itsellä hoidossa.
Jos olisi vaihtunut, tahtoisin pitää sen jota olen hoitanut, mutta tahtoisin myös huolehtia että biologisella lapsella on kaikki ok.
Lapsella on oikeus tietää biologiset vanhempansa. Ettei tule sukurutsaa ja traumoja. Väärien vanhempien kodissa kasvanut lapsi voi aikuisena rakastua omaan sisarukseensa (biologinen täyssisarus) joka kasvoi oikeiden vanhempien kodissa. Näitä tapauksia onkin nähty.
Ei 3v vielä mistään mitään ymmärrä ja sen minkä ymmärtää, unohtaa nopeasti. Tottakai biologinen lapsi itselle.
Tappaisin lapsen. Naisilla on oikeus tappaa siittäjän tietämättä kupeittensa hedelmä, vaikka se olisikin väärä sellainen.
Harva näyttäisi haluavan sen biologisen lapsen itselleen. Jotenkin outoa, Itselle tuntuisi vaikealta elää niin, että tietäisin jossain tuolla olevan biologinen lapseni, kyllä minä hänet haluaisin, omaa lihaa ja verta.
Vierailija kirjoitti:
Harva näyttäisi haluavan sen biologisen lapsen itselleen. Jotenkin outoa, Itselle tuntuisi vaikealta elää niin, että tietäisin jossain tuolla olevan biologinen lapseni, kyllä minä hänet haluaisin, omaa lihaa ja verta.
Tähän lapseen ei ole muodostunut mitään tunnesidettä syntymän jälkeen, koska olisi elänyt eri perheessä.
En haluaisi tuossa tilanteessa biologista lastani takaisin enkä edes tutustua häneen. En myöskään haluaisi lapseni olevan tekemisissä biologisten vanhempien kanssa. Salaisin koko asian.
Jos lapsi ei ole biologisesti JA juridisesti oma, minä en kasvata sitä. En jätä omaisuuttani lapselle, joka on vieraan naisen synnyttämä ja vieraan naisen siittämä ja juridisesti heidän omaisuuttaan (lapsi vaihtunut synnytyslaitoksella).
Jos joku haluaa adoptoida, se on heidän asiansa. Adoptio on vapaaehtoinen prosessi. Lapsen vaihtuminen synnytyslaitoksella on rikos, josta pitäisi tulla laitoksen henkilökunnalle rikostuomio.
Oikoluku korjasi miehen naiseksi. Mitä hittoa? Eikö suomi-englanti sanakirja enää toimikaan. He VS she.
Noh, eläinkunnassa on useita eläinlajeja joilla on vain yksi sukupuoli (naaras). Naaras hankkii jälkeläisiä toiseen naaraan kanssa. :D
Vierailija kirjoitti:
Tappaisin lapsen. Naisilla on oikeus tappaa siittäjän tietämättä kupeittensa hedelmä, vaikka se olisikin väärä sellainen.
Naisilla on oikeus (Suomen lain mukaan) tappaa lapsi ja saada hyvin lievä tuomio. Tälle rikokselle on nimikin. Lapsensurma. On toki selvää, että miehiä raivostuttaa lainsäädäntö, joka suojelee naisia (lasten synnyttäjiä). Jos mies tappaa lapsen, hänet tuomitaan automaattisesti kovemmalla asteikolla. Hän ei ole synnyttänyt, imettänyt eikä kokenut sitä fyysistä kipua mikä naiselle jää jokaisesta synnytyksestä. Fyysinen kipu on vakava rasite (stressin lähde) joten naisella voi "napsahtaa päässä" ja hän tappaa lapsensa. Ihan vaan hetken mielijohteesta.
Vierailija kirjoitti:
Harva näyttäisi haluavan sen biologisen lapsen itselleen. Jotenkin outoa, Itselle tuntuisi vaikealta elää niin, että tietäisin jossain tuolla olevan biologinen lapseni, kyllä minä hänet haluaisin, omaa lihaa ja verta.
Lapsen liha ja veri ei ole sinun. Rakkaus lapseen on muuta kuin biologiaa. Lapsen kiintymys vanhempaan ei riipu biologiasta ja geeneistä.
"Pitäisin tyttäreni siitä huolimatta, että saisin varmaankin terveen tilalle. En kertoisi kenellekään, ettei lapsi ole minun, koska pelkäisin menettäväni hänet sille toiselle parille. Ja mikä takaa, että saisin biologisesti oman lapseni takaisin?"
Ai mikäkö takaa? Suomen laki. Suomen perustuslaki takaa sen, että synnyttäjällä on oikeus saada oma biologinen lapsi takaisin. Sairaalan henkilökunnalla ei ole mitään oikeutta vaihtaa vauvoja, niin että synnyttäjä lähtee sairaalasta kotiin väärän lapsen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tappaisin lapsen. Naisilla on oikeus tappaa siittäjän tietämättä kupeittensa hedelmä, vaikka se olisikin väärä sellainen.
Naisilla on oikeus (Suomen lain mukaan) tappaa lapsi ja saada hyvin lievä tuomio. Tälle rikokselle on nimikin. Lapsensurma. On toki selvää, että miehiä raivostuttaa lainsäädäntö, joka suojelee naisia (lasten synnyttäjiä). Jos mies tappaa lapsen, hänet tuomitaan automaattisesti kovemmalla asteikolla. Hän ei ole synnyttänyt, imettänyt eikä kokenut sitä fyysistä kipua mikä naiselle jää jokaisesta synnytyksestä. Fyysinen kipu on vakava rasite (stressin lähde) joten naisella voi "napsahtaa päässä" ja hän tappaa lapsensa. Ihan vaan hetken mielijohteesta.
Lapsensurma ei ole enää rikoslaissa.
Vierailija kirjoitti:
Ajatelkaa, miten hirveä tilanne se olisi, jos ilmenisi, että se toinen perhe on jollain tapaa huono esim. päihdeongelmia, välinpitämättömyyttä, huutoa ja riitaa, on hajoamispisteessä tms. Huh. Olisi tosi vaikeaa luovuttaa rakastamani kolmevuotias sellaiseen sakkiin. Toisaalta olisi hirveää tietää, että synnyttämäni lapsi olisi joutunut sellaisen keskelle, vaikka hänet oli tarkoitettu minulle.
Valinta olisi sietämätön. Yrittäisin kaikin tavoin sellaista diiliä, että saisin molemmat lapset itselleni. Vaikka eihän se tietenkään onnistuisi. :(
Valitsisin kuitenkin loppujen lopuksi, että vaihtaisin lapset ,ja biologinen lapsi tulisi minulle ja sosiaalinen lapsi siirtyisi oman biologisen perheensä pariin.
No tommosessa tilanteessa, että se toinen perhe olisi joku päihdeongelmainen ymv, niin vaatisin sen oman lapseni sieltä itselleni, ja aivan varmasti myös saisin sen, koska sehän olisi kiistatta minun.
Ja sitten alkaisin taistella siitä toisesta lapsesta, saadakseni pitää senkin. Perusteet olisi juuri nuo, että biologiset vanhemmat on ei-sopivia vanhemmiksi ja että lapsi on jo ollut minulla niin kauan, että sille on parempi jatkaa minun lapsenani edelleen ja tietysti täytyisi tapella sitten eri tahojen kanssa siitä vuosikausia, näinhän se aina menee. Yrittäisin adoptoida lapsen itselleni, vaikka se varmaan olisikin vaikeata.
Mutta ainakin yrittäisin.
Jos molemmat perheet olisi ihan ok, niin kyllä olisi vaikea tilanne ja yhdessähän siinä täytyisi sitten toimia ja sopia keskenään.
Haluaisin oman lapseni. Ei kukaan muu voi ymmärtää meidän erikoista geeniperimää. Mutta ihan kauhea tilannehan toi olisi. Kyllä siinä lapset sais traumoja helposti. Pitäis miettiä paljon kuinka toteutetaan.
Oon kyllä varma, että noin ei vois käydä. Tunnistaisin oman lapseni.
Mulla on vuoden ikäinen tytär ja en todellakaan edes harkitsisi vaihtamista. Luultavasti en myöskään haluaisi tutustua ollenkaan biologiseen lapseeni enkä haluaisi, että omani biologiset vanhemmat tutustuisivat "kasvatti"lapseeni. Miettikää nyt miten sekaisin lapset menisivät yhtäkkiä tälläisestä järjestelystä.