Mitä mä suren?
Multa kuoli sukulainen. Ihan paska tyyppi eläessään, joka ei tullut juuri kenekään kanssa toimeen ja oli muutenkin mulkku. Ajattelin, että ei tunnut missään, mutta nyt kuitenkin surettaa ja itkettää kamalasti. En saa oikein kiinni, että mitä tässä surraan. Keittiöpsykologeja paikalla?
Kommentit (6)
No sitä mäkin mietin, mutta ei pitäis olla tähän tyyppiin liittyen ainakaan tiedostomattomia. Ap
Ehkä sinua harmittaa, että hän kuoli siten, että sinulle jäi hänestä noin negatiiviset mielikuvat. Ehkä hänellä oli elämässään haasteita/vaikeuksia, joiden vuoksi oli hankala tyyppi. Ehkä toivoisit, että olisit oppinut tuntemaan hänestä muitakin puolia..
Nii, toi se varmaan on ja sit mua lisäksi surettaa, että hänellä oli kaiken kaikkiaan aika paska elämä ja se ei siitä muuksi muuttunut. Olis ehkä toivonut jonkinlaista onnellista loppua tai jotain.
Mä itken hautajaisissa vaikka en edes tietäisi ja tuntisi vainajaa. Suru tarttuu.
Lopullisuus. Kuolemantapaus herättää vähintään tiedostamattomia ajatuksia kaiken katoavaisuudesta.
Jos sulla on traumoja?