Mikä on ollut kauhein työpaikkasi?

Erään tuppukylän ISS. Työaikani oli joka päivä klo 7-10 JA klo 14-19. Neljän tunnin palkaton ruokatauko siis keskellä päivää. Päivästä riippuen 4-6 eri siivouskohdetta työpäivän aikana. Yksi kohde oli valtava avokonttori täynnä työntekijöitä työntouhussa... ehkä 30 työpistettä vieri vieressä, ja niistä jokaisesta piti pyyhkiä pölyt ja lattia päivittäin. Oli äärimmäisen kiusallista puikkelehtia siellä välissä hiki pitkin naamaa valuen ja toimistotyöntekijöiden niskaan hengitellen. Harva poistui työpisteeltään tai edes väisti, kun tulin siivoamaan. 

Eräs lypsytila Nivalassa. Sain osakseni nyrpeää ilmettä ja puhdasta piilovittuilua. Tulin useasti kotiin itkien. Olin harjoittelijana, en tiedä, johtuiko asenne siitä, etten tilan omistajan mielestä osannut tarpeeksi/oppinut asioita tarpeeksi nopeasti mutta joka tapauksessa noin ei käyttäydytä ketään kohtaan, miten siellä käyttäydyttiin. Parhaani tein ja sen parempaan en pystynyt.

Terveyskeskus Rantsilassa, jossa olin siivoojana. Siellä piti tehdä töitä vanhojen, selvästikin elämäänsä ja työhönsä kyllästyneiden akkojen kanssa, jotka eivät puhuneet mulle joko a) yhtään mitään tai b) kauheaa äkäistä huutoa "NO ETKÖ OSAA, ETKÖ YMMÄRRÄ, ETKÖ TIEDÄ!!??" ja olin siis harjoittelijana tuollakin.

Vierailija kirjoitti:

Vuokatin Hesburger!

En ihmettele. Vuokatti, Sotkamo sairaita paikkoja.

Sentraali, kajaani. Palkka surkea, kaikki vkolopput töissä, asiakkaat vittuilee eikä esimiehet ymmärrä rivityöntekijöiden työstä mitään, eivät edes tiedä kaikkea mitä alaiset tekee. En suosittele!!!

Kesätyö vanhainkotiapulaisena.Työyhteisö oli inhottava ja työ itsessään masentavaa,kiinnyin vanhuksiin ja surin kun he kuolivat.

Kotikolmoset oy! Kauheat esimiehet, kusettivat ja nylkivät työtä tekevää. Vieläkin tulee kylmiä väreitä kun miettii.ja uusia myyjiä vaan vanhojen tilalle odottamaan omaa ulos savustustaan

HR alan konsulttifirma pääkaupunkiseudulla. Orjatyötä!

Eräs koruliikeketju. Myyntilukujen perään kytättiin koko ajan - siis useita kertoja päivässä. Aina kun tuli joku ostamaan eurolla jotain, nousi oikein hikikarpalot otsalle kun tiesi miten se laskee myyntilukuja. Kaikille piti myydä väkisin lisätavaraa, myös lapsille ja asiakkaita piti kytätä selän takana jatkuvasti. Aivan uskomattoman ahdistava paikka, irtisanouduin kuukauden jälkeen tyhjän päälle, koska olin niin ahdistunut ennen töitä, töissä ja töiden jälkeen...

Sen jälkeen menin myyntityöhön toiseen firmaan missä asiakkaille ei tarvinnut myydä väkisin ja myyntilukuja ei seurattu vartin välein, kummasti siinä rentoutui ja työkin sujui paremmin.

Uskon, että suurin osa ihmisistä ei ymmärrä sitä kuinka raskasta myyjän työ voi ollakkaan. Onneksi nykyisin teen ihan muuta.

Opetusalalla ei ole epätavallista, että rehtorina on ääliö, jolla itsellä huikeat 3 kk opettajakokemusta.

1900-luvulta.

Onneksi on OAJ ja luottamusmiehet.

Tälainen kysely kyllä kertoo aina enemmän vastaajasta kuin työnantajasta, myös rekryissa☺ Tervesin ahkera mansikanpoimija useammalta kesältä y-a ajoilta ja 17v 3:lla eri kaupan alan markkinajohtajalla esimiesasemassa olleena. -83.

Ps. Se parjatuin ei kotimainen on parasta bestiä ollut useamman vuoden 😍

Itsepalvelukirppis Tampereella. Tavallaan ihan kiva työ ja porukka, mutta olisi pitänyt tehdä palkatonta ylityötä päivittäin ja muutenkin työehtoja poljettiin ankarasti (ei taukoja, vaarallinen ohjeistus esim. näpistelijöiden kiinniottoon jne).

Eräs autoliike jossa olin autosihteerinä. 15 automyyjää ja minun piti hoitaa kaikkien kauppojen paperit yms muut liikkeen paperityöt. Jatkuvasti jono asiakkaita tai myyjiä pisteelleni ja aina myyjät (aikuiset miehet kuin kakaroita tuossa liikkeessä) ruikuttamassa milloin mistäkin.

Yksi päivä sain tarpeekseni, haistatin pitkät ja häivyin. Kävin vuoden päästä katsomassa niin minun tilallani olikin KAKSI autosihteeriä.

Ennen siis tein kuten arvelinkin yksin, kahden työt.

JYSK!! En vaan kykene kusettamaan asiakkaita kirkkain silmin että "tää on tosi hyvä tuote" kun samaan aikaan näet kuinka paljon niitä samoja tuotteita kannetaan takas kun niissä on jotain vikaa/ei toimi/hajos heti. Ja lisäksi työilmapiiri oli vähintäänkin erikoinen, kulissit pidettävä kunnossa mutta seläntakana sellaista kieroilua ja paskapuhetta että vieläkin kuvottaa.

Onneksi lähdin ja takaisin en mene :)

Klaukkalassa yksi päiväkoti.

Työntekijät ottivat minut kohteeksi.

Tein silloin kaiken väärin, ihan kaiken.

Jouduin mennä psykologin puheille etten tee itselleni mitään :(

Asuin yksin, enkä tuntenut Klaukkalassa silloin ketään.

Onneksi ymmärsin itse irtisanoa ja muuttaa pois sieltä.

Pieni metallifirma. Tuotantolinjan työntekijät ja johtaja ihania, mutta konttorin naiset aivan mielipuolia; Kilvan haukkuivat toisiaan selän takana ja päin naamaa. Opettivat asiat ristiin tahallaan ja irvailivat pikkuvirheistä. Kielenkäyttö oli teinix-tasoista ja epäammattimaista. Kollega nolasi minut toimittajaneuvottelussa, kun olin keittänyt kahvia väärin ?!?... Häivyin muutaman kuukauden jälkeen, etten muutu itse samalaiseksi . Olisi ollut vakituinen paikka ja hyvä palkkakin. Huhhuh, en suosittele kellekään.

Hotellisiivous työnantajana Sol. Ihan kamalaa. Olen jopa hieman järkyttynyt miten 2010-luvulla voi olla vielä tuollaisia firmoja olemassa.

Siwa.

Eräs S-ryhmän lounasravintola. Suosittu mesta. Meni kahden viikon määräaikaissijaistuksen jälkeen boikottiin omalta osaltani. Olin 19 v.

11 h päivä, 13-00 (piti olla 9 h, 2 h ylitöitä). Ei taukoja. Jos halusi juoda vettä, se piti tehdä keittiön puolella liikkeessä, ei saanut pysähtyä juomaan. Ulkona reilut +25 astetta lämmintä, sisällä ja etenkin keittiössä paljon enemmän. Olin siis vuokrafirman kautta plokkarina mutta jouduin välillä myös törkeän alimiehityksen vuoksi tarjoilemaan. Kun viiden tunnin päättömän juoksemisen jälkeen tiedustelin vuoropäälliköltä missä vaiheessa olisi sopivaa pitää ruokapaussi, ilmoitti hän että "meillä ei ole vuokratyöntekijöillä ollut tapana pitää taukoja." Ok, tein siis pidempää päivää kuin vakityöntekijät mutta vain heidän työpäiväänsä sisältyi tauko. Huom. heilläkin vain yksi noin vartin paussi.

Edellämainittu tilanne ratkesi muuten onneksi sillä, että mestan kokki raivostui vuoropäällikölle kun sattui kuulemaan keskustelumme. Se huusi pää punasena että "tää tyttö on juossu täällä pää kolmantena jalkana monta tuntia ja tehny enemmän ku meijän omat tyypit. Nyt hän istuu alas, lukee vaikka iltalehteä tai mitä ikinä ja mä teen listalta sitä ruokaa mitä hän haluaa syödä, onko selvä!" Vuoropäällikkö poistui takavasemmalle ja mä sain syödä aurajuustohampparini rauhassa.

Ps. Vinkuivat mua takaisin töihin sen parin viikon jälkeen, eivät kuulemma olisi halunneet enää muita tuurareita ollenkaan. Kieltäydyin kohteliaasti.

Eräs kehitysvammaisten palvelukoti. Olin ensimmäisessä hoitoalan työssä ja olin nähnyt vain "suloisia downeja". Asukkailla oli todella syviä kehityshäiriöitä. Kaikilla ei esim. toiminut nielurefleksi ja heitä syötettiin letkuin. Vaippoja piti vaihtaa koko ajan. Jos laitettiin "mahantoimitus", ulostetta tuli koko päivän kainaloihin asti.

Sain säännöllisesti lyöntejä asukkailta ja minua kuristettiin. Olin varuillani koko ajan. Sitäkin pahempaa oli jatkuva melu ja huuto.

Vierailija kirjoitti:

Eräs kehitysvammaisten palvelukoti. Olin ensimmäisessä hoitoalan työssä ja olin nähnyt vain "suloisia downeja". Asukkailla oli todella syviä kehityshäiriöitä. Kaikilla ei esim. toiminut nielurefleksi ja heitä syötettiin letkuin. Vaippoja piti vaihtaa koko ajan. Jos laitettiin "mahantoimitus", ulostetta tuli koko päivän kainaloihin asti.

Sain säännöllisesti lyöntejä asukkailta ja minua kuristettiin. Olin varuillani koko ajan. Sitäkin pahempaa oli jatkuva melu ja huuto.

Kerran yksi asukas sotki huoneensa seinät ulosteella. Hän voiteli vartalonsa sillä ja vain silmät näkyivät. Arvatkaa, kuka pesi... Huone haisi sen jälkeen pysyvästi.