Lue keskustelun säännöt.
Olen minä sittenkin "nirso" (kun haluan miehen, josta voisin tykätäkin!)
22.09.2016 |
Eilisestä keskustelusta, jossa kysyttiin, miksi et sinkku ole nettideiteissä, Tinderissä tai vastaavissa, tuli mieleen...
Minä olen, mutta eihän sieltä löydy miestä, joka kelpaisi. Harvoin edes sellaista, jonka kanssa haluaisi viestitellä, saati mennä treffeille.
Ehkä on omahyväistä puhua vaatimuksista, mutta kyllä ne kriteerit käytännössä vaatimuksia on.
Haluan, että mies ei ole kalju eikä sillä ole naurettavaa tukkaa, vaan ihan perus miestukka.
En tykkää partatuheroista ja muista tupoista naamassa. Parta pitää ajaa. Tai toki saa pitää naamassaan minkälaista mätästä tahtoo, mutta minun ei tarvitse sellaista naamaa suudella.
En pidä ylipainosta. Syömäpakki saa lihaksikkaalla miehellä olla, mutta ei mitään taikinaroikkoa. En myöskään halua mitään hiirulaista. Miehen on suht. helppo treenata lihakset, edes jonkinlaiset. Joten haluan, että miehellä on lihakset. Bodareita ei nyt etsitä, vaan tavallista sporttista kaveria, joka tykkää harrastaa kaikenlaista liikuntaa.
En halua miestä, joka etsii myös satunnaisseksiä. Vaikka etsisi samalla parisuhdettakin. Tai ainakaan en halua miestä, joka on niin tyhmä, että luulee että mahdollisuudet saada edes jotain on suuremmat, kun ruksaa kaikki kohdat. Salaisi edes seksinmetsästyksensä silloin, kun etsii pidempää suhdetta. Jos ei tajua, ei ole riittävän fiksu minulle.
En halua miestä ,joka kirjoittaa näin .Välimerkit tulee hallita edes pääpiirteissään ,ja tietää ,mihin kohtaan välilyönti kuuluu .
Tatuointeja voi olla, tatuoimattomuuden vaatimuksesta olen joutunut luopumaan (realismi iski). Mutta kuva paljaasta ylävartalosta kertoo kuitenkin, että mies on tomppeli, vaikka se ylävartalo olisikin hyvän näköinen. Siis jotain tyylitajua ja makua odotan. En itsekään työnnä tissejäni kameraan.
En halua miestä, joka etsii itseään nuorempaa seuraa. Esimerkiksi miestä, joka ikänsä puolesta, 45 vuotta, sopisi minulle (olen itse 40), mutta hakee 18-38 -vuotiasta naista. Voisin sinänsä kelpuuttaa hyvin säilyneen viisikymppisenkin, jos tämä itse hakisi asiallisella haarukalla naisseuraa, esim. 40-60 -vuotiaita. Mutta kun se ikähaarukka viisikymppisellä on laitettu 30-50, niin ei kiitos.
Muuten mies saa olla työssä tai työtön, lapseton tai yksinhuoltaja, eronnut tai leski tai ikisinkku, kiinnostunut taiteesta tai formuloista, harrastaa postimerkkeilyä tai potkunyrkkeilyä - näillä ei ole väliä. Mutta aiemmin luettelemillani kriteereillä ei miestä tunnu löytyvän.
Mies, tunsitko piston sydämessäsi? Jos tunsit, niin mene ja aja heti se typerä karvatuppo naamastasi pois. Mahdollisuudet villiin seksiin kasvavat jo pelkästään sillä eksponentiaalisesti.
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärräthän että suomalaisella miehellä on harvoin tuuhea rintakarvoitus, ja jos sellainen on, niin muukin karvankasvu on vahvaa ja juuri nämä usein antavat parran kasvaa koska ajelu olisi kovin työlästä.
Ilmaisin itseäni aloituksessa huonosti. Täysparta vielä menettelee, jos se sopii kantajalleen. Inhoan noita pikkutuppoja leuassa ja kaikenlaisia lettivirityksiä ja rinkuloita suun ympärillä.
Mutta kyllä rintakarvaisia partansa ajelevia miehiä vaan Suomesta vielä löytyy, se ei ole se pullonkaula tässä vaan vaikeinta on löytää fiksu mies, jolla nuo fyysiset edellytykset täyttyisivät. Siis mies, joka tietää mihin kohtaan välilyönti laitetaan ja joka ei esittele profiilissaan paljasta (karvaista) ylävartaloaan ja etsi suorasukaisesti seksiä.
-ap
Varmasti vaikeaa löytää fiksu mies, koska sellainen osaa kartta sinua jo itsestäsi antamasi kuvan perusteella. Pari ensimmäistä lausetta vaatimuslistastasi ja tietää, että takaa löyty perusmatami, joka kuvittelee itsestään liikoja ja jonka kriteereille ei koskaan tule löytymään rajoja (fiksu mies tajuaa, että listaamasi asiat ovat vain alkusoitto, koska haluat antaa itsestäsi "hyvän" kuvan, todellinen lista on kuin 8v joululahjalista, pitkä ja epärealistinen). Turha tuhlata aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärräthän että suomalaisella miehellä on harvoin tuuhea rintakarvoitus, ja jos sellainen on, niin muukin karvankasvu on vahvaa ja juuri nämä usein antavat parran kasvaa koska ajelu olisi kovin työlästä.
Ilmaisin itseäni aloituksessa huonosti. Täysparta vielä menettelee, jos se sopii kantajalleen. Inhoan noita pikkutuppoja leuassa ja kaikenlaisia lettivirityksiä ja rinkuloita suun ympärillä.
Mutta kyllä rintakarvaisia partansa ajelevia miehiä vaan Suomesta vielä löytyy, se ei ole se pullonkaula tässä vaan vaikeinta on löytää fiksu mies, jolla nuo fyysiset edellytykset täyttyisivät. Siis mies, joka tietää mihin kohtaan välilyönti laitetaan ja joka ei esittele profiilissaan paljasta (karvaista) ylävartaloaan ja etsi suorasukaisesti seksiä.
-ap
Varmasti vaikeaa löytää fiksu mies, koska sellainen osaa kartta sinua jo itsestäsi antamasi kuvan perusteella. Pari ensimmäistä lausetta vaatimuslistastasi ja tietää, että takaa löyty perusmatami, joka kuvittelee itsestään liikoja ja jonka kriteereille ei koskaan tule löytymään rajoja (fiksu mies tajuaa, että listaamasi asiat ovat vain alkusoitto, koska haluat antaa itsestäsi "hyvän" kuvan, todellinen lista on kuin 8v joululahjalista, pitkä ja epärealistinen). Turha tuhlata aikaa.
Kyllä fiksuja miehiä löytyy ja on tarjolla, mutta niillä ei ole ulkoinen olemus sellainen, jota etsin. Pointtini oli, että toivomaani yhdistelmää ei nettideiteissä yksinkertaisesti ole olemassa. Mielenkiintoista olisi tietää, onko näitä ihmeitä missään, ja jos on, ovatko he kaikki jo varattuja.
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuossa paljon varsin ahdasmielisen naisen vaatimuksia, mutta toisaalta minkä sinä itsellesi voit. Jos on lusikalla annettu, niin ei voi kauhalla ottaa.
Ehkä siitä huolimatta hieman miettisin, mikä parisuhteessa on pidemmän päälle tärkeää. Onko se hiukset ja lihakset, vai kenties jokin muu?
MIehilläkö ei sitten ole naisille mitään vaatimuksia? Niin varmaan. Eiköhän jokaisella ole jonkinlaiset kriteerit niin kumppanin ulkonäön kuin luonteenkin suhteen, kuka ihan ketä tahansa edes ottaa? Ihan oikeasti? Ehkä joku tajuttoman epätoivoinen ihminen, tuollainen on lähinnä säälittävää.
En tuntenut pistoa. Et avauksesi puolesta vaikuta erityisemmin kiinnostavalta.
Hauska poshdiskelu.
Itse olen löytänyt aarteita, kun en ole ihan niin karvihin katsonut:
- hyväsydämisin mies ei ihan ollut perillä pilkun paikasta eikä osannut vieraita kieliä, mutta oli urheilullinen ja ansaitsi enemmän kuin minä pilkunviilaaja. Ja sydän oli puhdasta kultaa.
- ehdottomasti älykkäin kumppani oli boheemi karvanaama, epäurheilullinen, mutta niin hauskaa seuraa! Asiaa ei ainakaan huonontanut tietämys laatuviineistä, hyvistä ravintoloista ja ihan kaikesta. Ei ollut aihetta, josta hän ei olisi voinut filosofioida, mutta aina hyvin miellyttävästi minunkin rajoittuneet älynlahjat huomioiden.
- kaljupää, joka on pörssihai, hyvä isä, kokkaa, urheilee kun sille tuulelle sattuu ja on mukava rakastaja iskämahoineen. Pienikin vielä on, minua keksimittaista naista vähän lyhyempi. Mutta hauska, toimelias ja rakastava.
Onneksi kaikki nämä miehet ovat kestäneet minun epätäydellisyyttäni.
Ainoa suuri turn off itselläni on jos kumppanilta puuttuu kyky sympatiaan, empatiaan. Niin, ja jos syö suu auki.
Minä tykkään parroista, aja ne partamiehet tänne suuntaan kiitos! :D Sinänsä kyllä samaa mieltä kanssasi, olen minäkin sen verran nirso etten aio olla kenenkään sellaisen kanssa, joka ei vaan yhtään kolahda. Miksi ihmeessä olisin? Kuulostaa jo joltain läheisriippuvuudelta jos pitää väkisin olla jonkun kanssa vain ettei olisi yksin. Olisi mukavaa löytää joku, mutta mieluummin olen sinkku kuin minulle väärän ihmisen kanssa.