Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko opiskelijan taloudellinen ahdinko "vähemmän vakavaa" kuin esim. yksinhuoltajan?
21.09.2016 |
Olen seurannut sivusta muutamaa FB:n "Avustusta vähävaraisille"- ryhmää. Tyypillisin avunhakija on yksinhuoltaja tai ison perheen vanhemmat joista vähintään toinen on työttömänä tai ollut pitkään työelämästä pois sairauden takia. Olen tehnyt myös huomion että tosi monella on lemmikkejä, juuri syntyneitä vauvoja tai avunpyytäjä on raskaana. Avunpyytäjien joukossa on ollut myös yksinään eläviä opiskelijoita, tälläkin hetkellä muutamassa ryhmässä. Heidän talouden on usein kirjoitusten mukaan kaatanut esim. sairastuminen.
Mielenkiintoisena huomiona: yksinhuoltajien, työttömien, sairaiden ilmoitukset keräävät KYMMENIÄ ellei satoja kommentteja. On toimitettu ruokakasseja, rahaa, vaatteita, hygieniatarvikkeita, huonekaluja, lahjakortteja jne. Tälläkin hetkellä muutaman opiskelijan ilmoitukseen kukaan ei ole kuitannut auttaneensa. Ilmoituksissa on eritelty menot ja tulot tarkkaan ja näistä käy ilmi että opiskelijoilla se taloudellinen ahdinko on ihan yhtä todellinen, elämiseen saattaa laskujen ja vuokran jälkeen jäädä muutama kymppi.
Ihmiset on valmiita maksamaan tuolla lemmikeiden eläinlääkärikuluja, monien satojen eurojen vuokravelkoja, maksettu lasten harrastusmaksuja, ostettu uusi puhelin, viety useiden satojen eurojen edestä ruokaa tai lahjakortteja ruokakauppoihin tai vaatekauppoihin. Tuntuu ihan uskomattomalta että ihmiset on valmiita maksamaan jotain ELÄINLÄÄKÄRIMAKSUJA mutta köyhälle opiskelijalle ei löydy sitä muutamaa kymppiä. Laskin huvikseni erään ryhmässä apua hakevan lapsettoman henkilön tulot ja menot (hänen itse antamien tietojen perusteella) ja hänellä jäi useita satoja euroja enemmän rahaa käteen pakollisten menojen jälkeen kuin muutamalla samassa ryhmässä olevalla opiskelijalla. Siis mitä ihmettä! Näille kuitenkin maksetaan just sitä ruokaa ja ladataan matkakortteja ja maksetaan vuokravelkaa pois.
Säälittä ihan hurjasti näiden opiskelijoiden puolesta. On varmaan iso kynnys edes pyytää apua tuollaisella sivustolla. Ajattelin itse ottaa yhteyttä ainakin yhteen ja kysyä millaista apua hän haluaisi. Minusta nuo avustusryhmät on ihan äärimmäisen hieno juttu ja uskon että kaikilla apua hakevilla se taloudellinen ahdinko on oikeasti ihan tosi. Onko se kuitenkin niin että lapsiperheiden tai sairastuneiden taloudelliset ongelmat koetaan jotenkin vakavampina kuin opiskelijoiden? Ja ennen kuin kukaan huutelee tunnistus- kommentteja niin olen muokannut tietoja tähän tekstiin niin että avunhakijoita ei voi tunnistaa. Toivon että kenellekään ei aiheudu aloituksestani mielipahaa, ei näille opiskelijoille, muille avunhakijoille, auttajille tai ryhmien ylläpitäjille. Teette hienoa työtä ja toivon että auttaminen jatkuu tulevaisuudessakin. En voi varmaksi tietää miten paljon nämä opiskelijat ovat ryhmässä apua saaneet, mutta monessa ryhmässä on sääntönä se että kommenteissa kerrotaan miten on auttanut ja että yhteystietoja ei kommenteissa kyseltäisi turhaan. Perustan siis tietoni niihin. Olen tutkinut läpi lähes kaikki FB:n avustusryhmät.
Kommentit (55)
Monista vastauksista voi ehkä lukea syyn opiskelijoiden saamaan vähäiseen apuun: opiskelu ei ole pakollista, ne vaan bilettää, vanhemmat elättää. Outoa katkeruutta ja epäystävällisyyttä.
Opiskelu ei ole pakollista = "menkööt töihin". Suomessa on yli 300.000 työtöntä, avoimia työpaikkoja todella vähän. Millaista työtä voi odottaa suoraan peruskoulusta/ lukiosta työelämään yrittävä ihminen? Tällaiset kommentit ovat pelkkää ilkeyttä, sillä kukaan ei voi olla tietämätön Suomen työllisyystilanteesta.
Opiskelu on pakollista, sekä henkilön itsensä että Suomen tulevaisuuden kannalta. Opiskelun pitää olla mahdollista myös muille kuin varakkaiden lapsille, ellei haluta palata viime vuosisadan puoliväliin. Millainen maastamme tulee, jos varattomat jättävät opinnot kesken ja menevät kortistoon ja vain ylemmän keskiluokan lapsilla on varaa opiskella, tutkia, innovoida? Jos opiskelu on vanhempien rahasta, ei opiskelijan ällistä kiinni?
Korkeakouluissa siirrytään pian ympärivuotiseen opiskeluun, eli kesälukukausi otetaan käyttöön (jos hallituksen leikkaukset sallivat). Ihmisten odotetaan valmistuvan mahd. nopeasti. On myös aloja, joissa opiskelu on niin vaativaa, ettei työssä käyminen opiskelun rinnalla yksinkertaisesti onnistu, vaikka jotain ilta- tai yötyötä saisikin. Kesätyöt ovat kiven takana, kuten varmaan kaikki tietävät. Miksi opiskelijan on tehtävä kahta työtä, kun eivät muutkaan työssä käyvät sitä yleensä tee? Opiskelu on työtä.
Ördäävät haalariporukat voi jättää omaan arvoonsa. He ovat pieni vähemmistö, ja hekin ördäävät, ainakin haalareissaan, vain muutaman kerran vuodessa.
Hyvä avaus, ap. En ole FB:ssä, joten tiedän nuo ryhmät vain kuulopuheelta. Täällä palstalla FB -avunpyytäjiä joskus haukutaan, mutta täällähän haukutaan tasapuolisesti kaikkia. Toivottavasti jotkut havahtuvat auttamaan myös opiskelijoita, jos mahdollisuuksia on. Sehän on aivan loistavaa, että ihmiset auttavat toisiaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset ja eläimet herättävät enemmän myötätuntoa kuin aikuiset. Nämä ovat myös aina syyttömiä vanhempiensa tai omistajansa tekemiin valintoihin. Kun avustajina ovat yksityishenkilöt, jotka itse valitsevat avustuksensa kohteen, samaistumisella avun hakijan elämäntilanteeseen on hyvin suuri merkitys. Lapsiperheitä avustaa yleensä toiset lapsiperheet, lemmikinomistajia toiset lemmikinomistajat, yksinhuoltajia toiset yksinhuoltajat jne. Koska opiskelijoilla, työttömillä ja työkyvyttömillä harvemmin on mahdollisuutta auttaa, saavat myös heidän samaistumisen kohteensa vähemmän apua. Vanhuuseläkkeellä olevat ihmiset eivät juurikaan kuulu näihin Facebookin avustusryhmiin, monet eivät kuulu edes koko Facebookiin. Opiskelevien nuorten vanhemmat samaistuvat kyllä opiskeleviin nuoriinkin, mutta kun he ovat ensin avustaneet omia opiskelevia nuoriaan, ei välttämättä ole enää varaa avustaa tuntemattomiakin.
Opiskelijoihin vaikuttaa vielä yksi asia: monen opiskelijan talousahdinko johtuu siitä, että opintolainaa ei ole nostettu. Haluttomuus ottaa velkaa on ihan ymmärrettävää, mutta heillä kuitenkin on tämä mahdollisuus. Monet avustajat ajattelevat, että ensin pitäisi käyttää muut mahdollisuudet ja vasta sitten pyytää apua tuntemattomilta.
Myös opiskelijoilla on mahdollisuus saada noissa ryhmissä apua, mutta opiskelijoihin samaistuvia avustajia, joilla on ylimääräistä rahaa, on vähemmän kuin lapsiperheitä avustavia. Sama ilmiö näkyy myös yksin elävillä aikuisilla eli lapsiperheet menevät usein heidän ohitseen. Jos yksin elävällä on lemmikkieläin, saattaa joku eläinrakas avustaa lemmikkiä esim lähettämällä kissanhiekkaa tai kissan- tai koiranruokaa. Tai osallistumalla eläinlääkärilaskuihin.
Joku mainitsi, että Joulupuu-keräyksessä pienet lapset saavat eniten lahjoja ja teinit saattavat jäädä kokonaan ilman. Tässä näkyy usein vielä sukupuolijakauma eli teinitytöt vielä saavatkin lahjoja, mutta teinipojat eivät. Tähän on aika yksinkertainen syy: moni avustaja on nainen ja jos hänellä itsellään ei ole teini-ikäisiä poikia, ei hän oikein keksi mitään lahjaa. Teinitytölle voi ostaa jotain sellaista, mistä avustaja itsekin pitäisi esim kosmetiikkaa. Mulla on ollut jo vuosia tapana avustaa perheitä, joissa on teini-ikäisiä poikia. Kysyn vaan omaltani, mikä olisi tänä vuonna hyvä lahjaidea. Teinipojille suositellaan leffalippuja yms ja nämä ovatkin ihan ok, JOS teinipoika asuu paikassa, jossa pääsee ilman kustannuksia elokuvateatteriin. Leffaliput jäävät käyttämättä, jos sinne ei pääse, koska vanhemmilla ei ole mahdollisuutta viedä tai ei ole varaa bussilippuun.
Vierailija kirjoitti:
Lapset ja eläimet herättävät enemmän myötätuntoa kuin aikuiset. Nämä ovat myös aina syyttömiä vanhempiensa tai omistajansa tekemiin valintoihin. Kun avustajina ovat yksityishenkilöt, jotka itse valitsevat avustuksensa kohteen, samaistumisella avun hakijan elämäntilanteeseen on hyvin suuri merkitys. Lapsiperheitä avustaa yleensä toiset lapsiperheet, lemmikinomistajia toiset lemmikinomistajat, yksinhuoltajia toiset yksinhuoltajat jne. Koska opiskelijoilla, työttömillä ja työkyvyttömillä harvemmin on mahdollisuutta auttaa, saavat myös heidän samaistumisen kohteensa vähemmän apua. Vanhuuseläkkeellä olevat ihmiset eivät juurikaan kuulu näihin Facebookin avustusryhmiin, monet eivät kuulu edes koko Facebookiin. Opiskelevien nuorten vanhemmat samaistuvat kyllä opiskeleviin nuoriinkin, mutta kun he ovat ensin avustaneet omia opiskelevia nuoriaan, ei välttämättä ole enää varaa avustaa tuntemattomiakin.
Opiskelijoihin vaikuttaa vielä yksi asia: monen opiskelijan talousahdinko johtuu siitä, että opintolainaa ei ole nostettu. Haluttomuus ottaa velkaa on ihan ymmärrettävää, mutta heillä kuitenkin on tämä mahdollisuus. Monet avustajat ajattelevat, että ensin pitäisi käyttää muut mahdollisuudet ja vasta sitten pyytää apua tuntemattomilta.
Myös opiskelijoilla on mahdollisuus saada noissa ryhmissä apua, mutta opiskelijoihin samaistuvia avustajia, joilla on ylimääräistä rahaa, on vähemmän kuin lapsiperheitä avustavia. Sama ilmiö näkyy myös yksin elävillä aikuisilla eli lapsiperheet menevät usein heidän ohitseen. Jos yksin elävällä on lemmikkieläin, saattaa joku eläinrakas avustaa lemmikkiä esim lähettämällä kissanhiekkaa tai kissan- tai koiranruokaa. Tai osallistumalla eläinlääkärilaskuihin.
Joku mainitsi, että Joulupuu-keräyksessä pienet lapset saavat eniten lahjoja ja teinit saattavat jäädä kokonaan ilman. Tässä näkyy usein vielä sukupuolijakauma eli teinitytöt vielä saavatkin lahjoja, mutta teinipojat eivät. Tähän on aika yksinkertainen syy: moni avustaja on nainen ja jos hänellä itsellään ei ole teini-ikäisiä poikia, ei hän oikein keksi mitään lahjaa. Teinitytölle voi ostaa jotain sellaista, mistä avustaja itsekin pitäisi esim kosmetiikkaa. Mulla on ollut jo vuosia tapana avustaa perheitä, joissa on teini-ikäisiä poikia. Kysyn vaan omaltani, mikä olisi tänä vuonna hyvä lahjaidea. Teinipojille suositellaan leffalippuja yms ja nämä ovatkin ihan ok, JOS teinipoika asuu paikassa, jossa pääsee ilman kustannuksia elokuvateatteriin. Leffaliput jäävät käyttämättä, jos sinne ei pääse, koska vanhemmilla ei ole mahdollisuutta viedä tai ei ole varaa bussilippuun.
Ja lisään vielä noihin teinien lahjoihin...monilla nuorten suosimilla vaatekaupoilla on myös verkkokauppa, mutta lahjakorteilla ei voi maksaa postikuluja. Jos siis vanhemmilla ei ole antaa rahaa postikuluihin, on lahjakorttikin hyödytön.
Opiskelijan kannattaa etukäteen laskea pärjääkö ja ottaa asunto tulojensa mukaan, tiedostaa asumistuen tms määrä siihen. Opintolainaa saa helposti. Tiedetään, että opiskelija saa vähänlaisesti rahaa mutta eikö ole ohimenevästä ajasta kyse? Kai sitä joskus luulisi valmistuvankin.
Vierailija
</p>
<p>Opiskelijoihin vaikuttaa vielä yksi asia: monen opiskelijan talousahdinko johtuu siitä, että opintolainaa ei ole nostettu. Haluttomuus ottaa velkaa on ihan ymmärrettävää, mutta heillä kuitenkin on tämä mahdollisuus. Monet avustajat ajattelevat, että ensin pitäisi käyttää muut mahdollisuudet ja vasta sitten pyytää apua tuntemattomilta. [/quote kirjoitti:Mun mielestä ei voi kyllä edes puhua mistään taloudellisesta ahdingosta, jos on oikeasti varaa nihkeillä sen kanssa ottaako lainaa vai ei. Toki ymmärrän sen että lainan ottaminen ei houkuta. Noissa ryhmissä kuitenkin on henkilöitä jotka on jo kokeilleet kaikkea, laina on nostettu, sossu ei auta jne. Tuo on se VIIMEINEN vaihtoehto.
Ja edelleen hämmästyttää se, että opiskelijat noissa ryhmissä yleensä ilmoittaa että tilanne on huono vaan vähän aikaa, eli avustusta tarvisi vain esim. yhdelle kuukaudelle ja sitten tilanne olisi sen verran parempi että pärjäisi taas omillaan. Silti noihin ei tartuta vaan tuetaan mielummin perhettä joka on saanut apua jo monen kuukauden ajan, siis sellainen perhe joka ei luultavasti ikinä tule pärjäämään omillaan ellei esim. työllisyystilanne muutu huomattavasti. Ryhmien säännöissäkin lukee että siellä annetaan VÄLIAIKAISTA apua, tarkoitus ei ole ryhtyä elättäjäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijan kannattaa etukäteen laskea pärjääkö ja ottaa asunto tulojensa mukaan, tiedostaa asumistuen tms määrä siihen. Opintolainaa saa helposti. Tiedetään, että opiskelija saa vähänlaisesti rahaa mutta eikö ole ohimenevästä ajasta kyse? Kai sitä joskus luulisi valmistuvankin.
Samoin kannattaisi varmaan työttömien budjetoida menonsa ja ottaa asunto tulojen mukaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijoihin vaikuttaa vielä yksi asia: monen opiskelijan talousahdinko johtuu siitä, että opintolainaa ei ole nostettu. Haluttomuus ottaa velkaa on ihan ymmärrettävää, mutta heillä kuitenkin on tämä mahdollisuus. Monet avustajat ajattelevat, että ensin pitäisi käyttää muut mahdollisuudet ja vasta sitten pyytää apua tuntemattomilta.
Mun mielestä ei voi kyllä edes puhua mistään taloudellisesta ahdingosta, jos on oikeasti varaa nihkeillä sen kanssa ottaako lainaa vai ei. Toki ymmärrän sen että lainan ottaminen ei houkuta. Noissa ryhmissä kuitenkin on henkilöitä jotka on jo kokeilleet kaikkea, laina on nostettu, sossu ei auta jne. Tuo on se VIIMEINEN vaihtoehto.
Ja edelleen hämmästyttää se, että opiskelijat noissa ryhmissä yleensä ilmoittaa että tilanne on huono vaan vähän aikaa, eli avustusta tarvisi vain esim. yhdelle kuukaudelle ja sitten tilanne olisi sen verran parempi että pärjäisi taas omillaan. Silti noihin ei tartuta vaan tuetaan mielummin perhettä joka on saanut apua jo monen kuukauden ajan, siis sellainen perhe joka ei luultavasti ikinä tule pärjäämään omillaan ellei esim. työllisyystilanne muutu huomattavasti. Ryhmien säännöissäkin lukee että siellä annetaan VÄLIAIKAISTA apua, tarkoitus ei ole ryhtyä elättäjäksi.
No tuossa pätee juuri se, mitä edellisessä viestissäni sanoin eli samaistuminen avun hakijan tilanteeseen. Koska suurin osa avustajista on alaikäisten lasten äitejä, niin he samaistuvat tietysti toisiin alaikäisten lasten äiteihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä ei voi kyllä edes puhua mistään taloudellisesta ahdingosta, jos on oikeasti varaa nihkeillä sen kanssa ottaako lainaa vai ei. Toki ymmärrän sen että lainan ottaminen ei houkuta. Noissa ryhmissä kuitenkin on henkilöitä jotka on jo kokeilleet kaikkea, laina on nostettu, sossu ei auta jne. Tuo on se VIIMEINEN vaihtoehto.
Ja edelleen hämmästyttää se, että opiskelijat noissa ryhmissä yleensä ilmoittaa että tilanne on huono vaan vähän aikaa, eli avustusta tarvisi vain esim. yhdelle kuukaudelle ja sitten tilanne olisi sen verran parempi että pärjäisi taas omillaan. Silti noihin ei tartuta vaan tuetaan mielummin perhettä joka on saanut apua jo monen kuukauden ajan, siis sellainen perhe joka ei luultavasti ikinä tule pärjäämään omillaan ellei esim. työllisyystilanne muutu huomattavasti. Ryhmien säännöissäkin lukee että siellä annetaan VÄLIAIKAISTA apua, tarkoitus ei ole ryhtyä elättäjäksi.
Yhden kuukauden aikuinen pärjää vaikka veteen keitetyllä kaurapuurolla ilman, että siitä aiheutuu terveydelle peruuttamatonta haittaa. Voisiko tuo olla yksi syy, miksi noihin kuukauden mittaisiin avuntarpeisiin ei tartuta?
Jos itse tukisin vähävaraista niin etusijalla olisi opiskelijat ja teinit. Perhe, joka hakee avustusta teini-ikäiselle tai opiskelijat. Ne on lähinnä mun sydäntä. Ja jos joku toive toteutuu... Ihan yksittäinen teko voi tuoda tunteen, että ehkä muunlaisetkin toiveet voivat joskus toteutua. Nyt olen itse huonossa taloudellisessa tilanteessa, joten en voi lahjoittaa, kuin vanhojentanssipuvun vähävaraisen perheen lapselle. Ja mekon esim. konfirmaatio- tai ylppärijuhlaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos itse tukisin vähävaraista niin etusijalla olisi opiskelijat ja teinit. Perhe, joka hakee avustusta teini-ikäiselle tai opiskelijat. Ne on lähinnä mun sydäntä. Ja jos joku toive toteutuu... Ihan yksittäinen teko voi tuoda tunteen, että ehkä muunlaisetkin toiveet voivat joskus toteutua. Nyt olen itse huonossa taloudellisessa tilanteessa, joten en voi lahjoittaa, kuin vanhojentanssipuvun vähävaraisen perheen lapselle. Ja mekon esim. konfirmaatio- tai ylppärijuhlaan.
Yhteen lauseeseen kiteytettynä, miten ihmiset valitsevat avustustensa kohteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä ei voi kyllä edes puhua mistään taloudellisesta ahdingosta, jos on oikeasti varaa nihkeillä sen kanssa ottaako lainaa vai ei. Toki ymmärrän sen että lainan ottaminen ei houkuta. Noissa ryhmissä kuitenkin on henkilöitä jotka on jo kokeilleet kaikkea, laina on nostettu, sossu ei auta jne. Tuo on se VIIMEINEN vaihtoehto.
Ja edelleen hämmästyttää se, että opiskelijat noissa ryhmissä yleensä ilmoittaa että tilanne on huono vaan vähän aikaa, eli avustusta tarvisi vain esim. yhdelle kuukaudelle ja sitten tilanne olisi sen verran parempi että pärjäisi taas omillaan. Silti noihin ei tartuta vaan tuetaan mielummin perhettä joka on saanut apua jo monen kuukauden ajan, siis sellainen perhe joka ei luultavasti ikinä tule pärjäämään omillaan ellei esim. työllisyystilanne muutu huomattavasti. Ryhmien säännöissäkin lukee että siellä annetaan VÄLIAIKAISTA apua, tarkoitus ei ole ryhtyä elättäjäksi.
Yhden kuukauden aikuinen pärjää vaikka veteen keitetyllä kaurapuurolla ilman, että siitä aiheutuu terveydelle peruuttamatonta haittaa. Voisiko tuo olla yksi syy, miksi noihin kuukauden mittaisiin avuntarpeisiin ei tartuta?
Silti minustakin on huvittavaa että maksellaan mielummin jotain kissan monen sadan euron eläinlääkäri ja lääkemaksuja mutta kukaan ei voi sitä pariakymppiä lahjoittaa että opiskelija saisi syötyä jotain muuta kuin sitä veteen tehtyä kaurapuuroa. Ja ainakin ne opiskelijoiden ilmoitukset mitä itse löysin oli sellaisia että apua olisi tarvittu myös välttämättömyyksiin, eli että raha riitti juuri ja juuri vuokraan mutta juuri mitään ei jää yli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No. On se minusta ikävämpi ongelma jos nälkää näkee yksinhuoltaja, koska silloin nälkää näkee myös lapsi tai lapset.
Kuin että yksi, aikuinen ihminen näkee nälkää.
Se on ap hyvä matematiikkaa ja moraaliakin - pieni viaton lapsi vs. aikuinen, joka ainakin teoriassa voi pitää omia puoliaan ja hakea apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä ei voi kyllä edes puhua mistään taloudellisesta ahdingosta, jos on oikeasti varaa nihkeillä sen kanssa ottaako lainaa vai ei. Toki ymmärrän sen että lainan ottaminen ei houkuta. Noissa ryhmissä kuitenkin on henkilöitä jotka on jo kokeilleet kaikkea, laina on nostettu, sossu ei auta jne. Tuo on se VIIMEINEN vaihtoehto.
Ja edelleen hämmästyttää se, että opiskelijat noissa ryhmissä yleensä ilmoittaa että tilanne on huono vaan vähän aikaa, eli avustusta tarvisi vain esim. yhdelle kuukaudelle ja sitten tilanne olisi sen verran parempi että pärjäisi taas omillaan. Silti noihin ei tartuta vaan tuetaan mielummin perhettä joka on saanut apua jo monen kuukauden ajan, siis sellainen perhe joka ei luultavasti ikinä tule pärjäämään omillaan ellei esim. työllisyystilanne muutu huomattavasti. Ryhmien säännöissäkin lukee että siellä annetaan VÄLIAIKAISTA apua, tarkoitus ei ole ryhtyä elättäjäksi.
Yhden kuukauden aikuinen pärjää vaikka veteen keitetyllä kaurapuurolla ilman, että siitä aiheutuu terveydelle peruuttamatonta haittaa. Voisiko tuo olla yksi syy, miksi noihin kuukauden mittaisiin avuntarpeisiin ei tartuta?
Silti minustakin on huvittavaa että maksellaan mielummin jotain kissan monen sadan euron eläinlääkäri ja lääkemaksuja mutta kukaan ei voi sitä pariakymppiä lahjoittaa että opiskelija saisi syötyä jotain muuta kuin sitä veteen tehtyä kaurapuuroa. Ja ainakin ne opiskelijoiden ilmoitukset mitä itse löysin oli sellaisia että apua olisi tarvittu myös välttämättömyyksiin, eli että raha riitti juuri ja juuri vuokraan mutta juuri mitään ei jää yli.
Ihmiset ovat erilaisia. Joku ostaa parin tonnin merkkikäsilaukun eikä avusta ketään, toinen avustaa mieluummin lapsia kuin aikuisia, kolmas mieluummin eläimiä kuin ihmisiä, neljäs mieluummin jonkun tunnetun järjestön kuin Facebookin kautta jne. Noissa Facebookin ryhmissä idea nimenomaan on, että jokainen voi valita itselleen lähinnä sydäntä olevan avustettavan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No. On se minusta ikävämpi ongelma jos nälkää näkee yksinhuoltaja, koska silloin nälkää näkee myös lapsi tai lapset.
Kuin että yksi, aikuinen ihminen näkee nälkää.
Se on ap hyvä matematiikkaa ja moraaliakin - pieni viaton lapsi vs. aikuinen, joka ainakin teoriassa voi pitää omia puoliaan ja hakea apua.
Toki, mutta jos puhutaan aiheesta (eli näistä avustusjutuista fb-ryhmissä) niin siellä apua saa kyllä esim. lapsettomat työttömätkin tai sairaseläkkeellä olevat. Väistämättä tulee mieleen että se on just se sana "opiskelija" mikä saa ihmiset kielteiselle kannalle.
Ei tahdo jaksaa enää tätä opiskelijan vertailus töytmiin, yksinhuoltajiin ja kohta varmaan eläkeläisiinkin. Sinä joka jauhat tätä, onko pakko opiskella jos on niin tiukkaa ja mitä edes teet opiskelujen eteen, kun on aikaa venyä koneella kyselemässä tyhmiä?
Joo, opiskelu ei ole pakollista, sen voi vaikka hetkeksi keskeyttää ja siihen voi ottaa myös sen lainan. Yh:lle ei hirveästi valtion takaamaa lainaa jaeta. Mun raja noissa avustushommissa menee tosiaan siinä lapsi- ja lemmikkimäärässä, muutamaa 1-2 lapsista, lemmikitöntä yh:ta olen auttanut. Ne, joilla on varaa hommata 7 lasta vaikka kumpikaan vanhempi ei ole ikinä töitä tehnyt ja kämpässä on suurehkon lemmikkieläinkaupan verran eläimiä, saavat hoitaa ongelmansa mun puolesta ihan keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä ei voi kyllä edes puhua mistään taloudellisesta ahdingosta, jos on oikeasti varaa nihkeillä sen kanssa ottaako lainaa vai ei. Toki ymmärrän sen että lainan ottaminen ei houkuta. Noissa ryhmissä kuitenkin on henkilöitä jotka on jo kokeilleet kaikkea, laina on nostettu, sossu ei auta jne. Tuo on se VIIMEINEN vaihtoehto.
Ja edelleen hämmästyttää se, että opiskelijat noissa ryhmissä yleensä ilmoittaa että tilanne on huono vaan vähän aikaa, eli avustusta tarvisi vain esim. yhdelle kuukaudelle ja sitten tilanne olisi sen verran parempi että pärjäisi taas omillaan. Silti noihin ei tartuta vaan tuetaan mielummin perhettä joka on saanut apua jo monen kuukauden ajan, siis sellainen perhe joka ei luultavasti ikinä tule pärjäämään omillaan ellei esim. työllisyystilanne muutu huomattavasti. Ryhmien säännöissäkin lukee että siellä annetaan VÄLIAIKAISTA apua, tarkoitus ei ole ryhtyä elättäjäksi.
Yhden kuukauden aikuinen pärjää vaikka veteen keitetyllä kaurapuurolla ilman, että siitä aiheutuu terveydelle peruuttamatonta haittaa. Voisiko tuo olla yksi syy, miksi noihin kuukauden mittaisiin avuntarpeisiin ei tartuta?
Silti minustakin on huvittavaa että maksellaan mielummin jotain kissan monen sadan euron eläinlääkäri ja lääkemaksuja mutta kukaan ei voi sitä pariakymppiä lahjoittaa että opiskelija saisi syötyä jotain muuta kuin sitä veteen tehtyä kaurapuuroa. Ja ainakin ne opiskelijoiden ilmoitukset mitä itse löysin oli sellaisia että apua olisi tarvittu myös välttämättömyyksiin, eli että raha riitti juuri ja juuri vuokraan mutta juuri mitään ei jää yli.
Ihmiset ovat erilaisia. Joku ostaa parin tonnin merkkikäsilaukun eikä avusta ketään, toinen avustaa mieluummin lapsia kuin aikuisia, kolmas mieluummin eläimiä kuin ihmisiä, neljäs mieluummin jonkun tunnetun järjestön kuin Facebookin kautta jne. Noissa Facebookin ryhmissä idea nimenomaan on, että jokainen voi valita itselleen lähinnä sydäntä olevan avustettavan.
Näinhän se menee. Toivon vain että joku ottaisi huomioon nekin joita kukaan tai hyvinhyvin arva auttaa.
Yksinhuoltajia pitäisi ennemmin rangaista perseilystä. Opiskelijat ovat vastuullisia ja yrittävät muuttaa asioitaan (myös lapsia tehneet ja yh-opiskelijat, jälemmäisille ei kyllä heru silti sympatiaa). Yh:t ovat jättäneet aborttimahdollisuuden käyttämättä ja tieten tahtoen ajautuneet taloudelliseen ahinkoon, mistä ei ole helppoa ulospääsyä millään. Niin kauan kuin lapsia ei ole pakko tehdä on se oma ja typerä valinta ajautua moiseen ahdinkoon. Tietenkin lapsen voisi aina antaa pois, mutta se lienee jo hieman kohtuutonta, mutta yhtä lailla se on mahdollisuus kuten lainan ottaminen opiskelijallekin. Ei lapset ole mitään pikkujuttuja, joita voisi holtittomasti tehtailla ilman seurauksia ja toivoa yhteiskunnan auttavan. Abortti kun on keksitty ja on helppo ja todella harmiton juttu esim. raskauden rinnalla.
Huvittaa kun erääseen opiskelijan ilmoitukseen joku oli kommentoinut tyylillä "Hienoa, että opiskelijatkin uskaltavat pyytää apua, opiskelijan hätä on yhtä todellinen kuin muidenkin", ja kommentti poistettiin...
Olitko se sä AP?
Alue: Aihe vapaa
Vaikka laitettaisiin opiskelut maksulliseksi ja tuet poistettaisiin kokonaan, aina löytyy ryhmä opiskelijoita, joilla on varaa olla ravintolassa haalarit päällä. Osa saa rahoituksen vanhemmilta, aika moni opiskelija on jo töissä opintojensa loppuvaiheessa. Ei ne kuitenkaan ole samat opiskelijat, jotka ovat siellä joka viikko, vaan haalaripukuisiakin on aika paljon.
Ja tuo kertomuksesi ei muuttanut sitä aloituksen tilannetta mihinkään. Miten se, että joku opiskelija käy ravintoloissa ruokkii toisen opiskelijan, jolla ei rahat riitä ruokaan?